Käyttäjän Goofy kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se pomminvarma sijoitus, kun se on MMM erityissuojeluksessa, kuten Marja Kokkonenkin viikolla sanoi. Totesi myös, että vaatii Suomelta takkaavaisuutta, ettei kukaan pääse ohjaamaan metsäomaisuuttamme.
Kolmen sellufirman yhteinen liikevoitto on 8,555 miljardia euroa kolmelta viimeiseltä tilikaudelta. En ehtinyt laskea, paljonko sahojen, mutta ne maksavat kuitenkin 2/3 osaa maanomistajien kantorahatuloista. Taitaa jäädä murto-osiin tästä. Eli lyhykäisyydessään voitanee todeta, että kolmea on helpompi hallita kuin kymmeniä.
Kyllä metsäalalla töitä riittää. Kuten AJ mainitsitkin, niin tuhkalannoitus on oikeastaan minimitekijä suometsien kasvatukselle, varsinkin pohjoisemmassa.
Useat alueet on turhaan kunnostusojitettu, kun ravinnetalousepätasapaino muuttaa alueet hiljalleen kitumaaksi.
Tulevassa METKAssa, ei tueta(?) kannattamatonta, ympäristö ja ilmasto-ongelmia aiheuttavaa ojankaivuuta. Sen sijaan siirrytään järkevään valtion varojen käyttöön vesiensuojelussa.
Metsäteiden verkosto tullaan pitämään kunnossa tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa, on metsä sen verran merkittävä verotulojen lähde myös tulevaisuudessakin.
Tämä Otson konkurssi oli jatkumo johtamisongelmien kasautumiseen. Jos vielä ylin johto uskoi asiaan, niin heitä alempi porras oli ongelmallinen, joka ’savusti’ tulosta tekevät ulos ja palkkasivat itselle mieluisia tilalle. Nämä itselle mieluiset eivät ymmärtäneet yrittämisen lainalaisuuksia eikä myöskään heidän palkkaajansa. Eli lyhykäisyydessään tyypillinen metsäalan organisaatio ja työntekijöineen, jotka luulevat olevansa parhaita, mutta eivät osaa tunnistaa tosiasioita ja ympärillä tapahtuvaa muutosta.
Pidän lähtökohtaisesti metsä- ja sijoitusrahastoja hyvänä, koska heillä on yleensä metsätalous suunnitelmallista. Silloin hoitorästejä ei synny, kuten yksitysomistuksessa.
Toisekseen tämä MTK:n ajama yhteismetsien metsävähennyksen rajaus, joka koskee niitä metsätiloja jotka on hankittu 2022 tai sen jälkeen hankittujen, on kateusvero ja koskee vain muutamaa yhteismetsää. Käytännössä merkityksetön muutos.
Tuottoarvo on helppo laskea, kun lähtötiedot nykypuustosta ja maan tuottokyvystä on selvillä. Simuloidaan nykypuusto päätehakkuuseen saakka ja vielä seuraava puusukupolvi, niin lopuilla yli sadan vuoden päästä tulevilla tuloilla ja menoille ei ole enää suurta vaikutusta.
Diskontataan sitte tulevaisuuden tuotot ja menot tähän päivään nykyisen ja tulevan puusukupolven osalta valitulla korolla, metsänhoitotöiden kustannuksilla ja puunhinnolla.
Tuottoarvomenetelmän käyttö kiinteällä korolla, johtaa varsinkin maan pohjoisosissa hoitamattomien jo taimikoiden osalta negatiiviseen arvoon.
Seppo Järvinen Gradussaan: ”Kansainvälisten arviointistandardien mukaan kiinteistöarvioinnin pitäisi perustua markkinainformaatioon. Metsänarvioinnissa Suomessa yleisesti käytetty summa-arvomenetelmä ei täytä kyseistä vaatimusta. Tuottoarvomenetelmä on varteenotettava menetelmä metsätilan markkina-arvon määrittämiseen, jos siinä käytettävät lähtötiedot ovat johdettu markkinoilta. Erityisen merkittävä tekijä on korkokanta, jolla metsätalouden tuotot ja kustannukset diskontataan nykyarvoksi.”
Korko saadaan puuston keskitilavuuden ja lämpösumman avulla laadituista regressiomalleista, jotka löytyvät julkaisusta Metsän hinta Suomessa 2015–2016.
Edit: korostin linkit, josta voi käydä lukemassa lisää.
Täydennän sen verran, että summa-arvomenetelmän taimikoiden ja paljaan maan arvot on myös laskettu tuottoarvomenetelmällä, mutta korkokanta on ollut liukuva, jotta paljaalle maallekin on saatu jokin arvo.
Summa-arvonmenetelmän yleisyys johtuu sen yksinkertaisuudesta ja summittaisesta arvosta. Ensin lasketaan arvo-osat jollain tapaa ymmärrettävästi yhteen, jonka jälkeen yritetään ottaa odotusarvoa huomioon vahtelevalla menestyksellä, ja lopuksi heitetään hatusta kokonaisarvon korjaus. Lopputulos on mikä on. Sitten ei uskota edes itse siihen arvioon, vaan myyntiin laitettaessa yritetään käyttää markkinahintaa, joka onkin sitten jotain sen summa-arvon osien päälle. Ei herätä kyllä luottamusta ainakaan minussa arviontekijän ammattitaitoon.
Ihme himmeli tämä aloite.
Suomen suot ovat muodostuneet jääkauden jälkeen. Teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä noin 29,6 mrd. m3. Siten kasvu on ollut 2,5 milj. m3/vuodessa. Käyttö noin 20 milj.m3/vuosi, josta muu kuin energiakäyttö on ollut noin 1,5 milj. m3 vuosittain.
Turpeen käytön tipahtaminen on poliittista peliä. Turvetta on varastoissa ihan riittämiin. Syy käyttämättömyyteen tulee ainoastaan siitä, ettei haluta nostaa lämmönhintaa kuluja vastaavaksi. Nousu olisi paljon pienempi kuin sähkönhinnan vaihtelu on viimeaikoinakin ollut.
Kannonkorkeudella ei ole tutkimusten mukaan selvästi havaittavaa eroa. Heikinheimo kylläkin 1930 kirjoitti, että mikäli vesomista halutaan välttää, niin jätetään pidempi kanto.