Käyttäjän Goofy kirjoittamat vastaukset
-
Nykyään istutstaimien mukana tulee myös mykoritsat.
Rane nosti Timmermanssin esille, niin saattaapi olla sillä tavalla, että pelkät höpöpuheet riitä enää tänä päivänä vakuuttamaan kaikkia, jos data ei niitä tue.
MT:n kuvassa tuttuja kavereita kuiskuttelee Timmermanssin perässä, mutta ei vissiin vakuuttunut.
Kertauksena vielä, että tuosta HS jutusta voitte lukea miltä luonnontilainen metsä voi näyttää ja mitä se pitää sisällään verrattuna talousmetsään. Pieniä virheitä siinä jutussa toki on, mutta älkää niihin tarkertuko.
Oletteko kokeilleet Silvan metsälaskuria?
Oman kokemuksen mukaan se antaa ainakin omissa metsissä aika realistisen kuvan. Liki kaikilla omilla metsätiloilla jaksollinen kasvatus on sen mukaan kannattavampaa.
Toistan vielä kerran, että luontokato perustuu mittauksiin ja pitkäaikaisseurantoihin.
Mikäli koette, että mittaukset ovat vääriä tai seurantatieto vajaata, niin jokainen maanomistaja voi sen eteen tehdä sen, että kun kehutaan tuntevamme omat metsät, niin kirjatkaa kaikki lajit sinne laji.fi sivustolle.
Tästä höpöpuheista se johtuu, että EU haluaa tulla vähän suitsimaan löysiä puheitamme. Itsestämme se on ollut kiinni.
<p>Tässä on yksi esimerkki vuodelta 2022, kuinka metsäpalo etenee ja jättää metsän mosaiikkimaiseksi. Näin on myös tutkimuksissa osoitettu.</p><p>Vaihtakaa aukeavasta kuvasta vaikka kosteus indeksiä kuvaava kartta, niin näette kuinka vain kuivimmat maastonkohdat palavat. Karkeasti silmällä arvioiden tuon metsäpaloalueen koko on noin 800 hehtaaria, josta noin 1/3 osa on palanut.</p><p>Ja vielä vertailuna talousmetsän muodostamiin hakkuisiin verrattuna, tuo alueella palanut puu jää resurssiksi muille kuin ihmisille. Aina palaneille alueille jää mosaiikkisuutta ja eläviä puita, jotka ovat uuden metsän alku. </p>
<p>Kurelle, sitä on yksinkertaisesti talousmetsissämme. </p>
<p><p>Mitä mosaiikkisuuteen tulee, niin sehän riippuu tyystiin alueesta. Kuivat, mäntyä kasvavat alueet yleensä paloivat tai myrsky kaatoi isompina kokonaisuuksina, jossa yksittäisiä puita jäi pystyyn tai sitten osa palamatta. Tuoreet ja kosteammat sitten uudistuivat pitkälti sitä jäljittelevän jatkuvan kasvatuksen tyyppisesti.<br /><br />Ja kaikkien kannattaa muistaa sellainen asia, että meillä on lehtojakin erilaisia yhtäältä kosteusolosuhteiden, joka tulee mm. maaperän ominaisuuksista ja toisaalta valoisuuden suhteen.</p><p>Laitan linkkiä vaikka myöhemmin, jos ehdin katsella karttaa metsäpalojen aiheuttamasta mosaiikkisuudesta.</p><p>Tässä vielä esimerkkinä Pia Elosen kirjoittama juttu Vesijaon luonnonpuistosta, jossa tilanne on ollut pitkään ns. ihmisen toimesta stabiili.</p></p>
<p> — edit</p>
<p>Aina kun ennustetaan tulevaisuuteen jotain, niin se vaatii simuloinnissa ja laskennassa virhemahdollisuuksien minimointia. Sen vuoksi kaikki ’liikkuvat’ osat yritetään vähentää minimiin. Yksi sellainen on puun hinta ja menekki.<br /><br />On mielenkiintoista lukea joitakin vuosia vanhoja tutkimustuloksia, joissa tukin ja kuidun hintaero oli noin 2x. Tosin itänaapurin puuntuonnin loputtua, se on ainakin väliaikaisesti kaventunut viimevuosilta. Tilanne kestää sen aikaa kunnes kuiduttavaa kapasiteettia poistuu.</p><p>Visakallion aiheeseen liittyen tässä esimerkiksi tutkimus: Peltojen metsänistutuksen yksityistaloudellinen kannattavuus.</p>
<p>Katsokaa tuolta periaate, miten tuottoarvomenetelmällä lasketaan metsälle arvo. Maanmittauslaitoksessa se on yleisessä käytössä. Jos tuottovaatimus korkea, viljely voi olla kannattamaton. Linkki.</p>