Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Anneli: ”Mistä dokumentista on peräisin Glan näkemys että peurakantaa pyritään vahvistamaan alhaisen kannan alueilla?”
Metsästäjälehti 1/2021 s. 8. Muistaakseni tuo maininta on ollut jonkun järjestön nettisivuillakin, mutten sitä nyt löytänyt. Epäilemättä kannan vahvistaminen on ainakin edunvalvontajärjestön tavoite, valtion mielipiteestä en tiedä. Mutta jos metsästäjät haluavat kantaa vahvistaa, silloinhan se vahvistuu, jos elinkelpoinen alue peuralle löytyy.
Liikenne kasvaa keskimäärin parin prosentin vuosivauhtia. Toisaalta myös suojauksia tehdään jatkuvasti. En osaa sanoa, mikä on näiden yhteenlasketun vaikutuksen etumerkki. Muutaman vuoden kehitykseen vaikutus lienee pienempi kuin satunnaisvaihtelulla pl. koronavuoden sulku ja etätyöt.
Nykyistä kolarimäärää ei silti pidä puolustaa ajosuoritteella. Lieneekö jo liki 60 mrd km kaikki kumipyöräliikenne mukaanlukien.
Riista.fi: ”Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston päätavoite, eli peurakannan leikkaaminen, on saavutettu.”
Pitääkö tämä ymmärtää niin, että enää ei leikata vai että tavoitteena on ollut leikata kantaa ja nyt siinä on onnistuttu eli kanta on pienentynyt? Itse ymmärrän tuon jälkimmäisellä tavalla. HTA-kohtaiset tavoitteet on ollut jo vuosia, täällä n. +/- 25/1000.
Peurakannan kokonaismäärä on väärä mittari. Kanta voi vaikka kasvaa, vaikka peurojen määrä täällä vähenisi. Tavoitteenahan on vahvistaa kantaa muualla kuin tiheän kannan alueella.
”Eli peurakolareihin syyllisiä ovat sudet?”
Mielestäni aika selvästi kerroin mielipiteeni, joten turha sitä on muuksi yrittää vääntää.
”Jos peurakanta saataisiin 2010 luvun tasolle, kolarimäärät ei olisi nykyisenkaltaisia.”
Ei tietenkään. Tuolloin peuroja oli vanhalla laskentatavalla n. 60 000, uudella vähän enemmän. Tuskin ollaan vielä lähelläkään noita lukuja, alle 100 000 kuitenkin virallisen arvion mukaan. Luken tuore arvio saataneen lähipäivinä. Samalla nähdään HTA-tason luvut, jolloin voidaan ehkä arvioida, onko tavoiteeksi asetettu määrä paljon vai vähän peuroja.
Eli samalla kulmalla Suomea ajellaan noin yleisesti ottaen. Tuskin peurakannat niin paikallisia ovat, että tästä selitystä löytyisi.
Kolaritilastot ovat yleensä ollut luotettava lähde, mutta kun omat havainnot peurojen määristä ei tue kolamäärien kehitystä, uskon edelleen petojen vaikutukseen.
”Peuroista on tavallisille ihmisille ja vakuutusyhtiöille huomattavasti enemmän harmia kuin susista. Työkaveri otti viime viikolla yhteen peuran kanssa ja siellä Audi lepää useamman viikon korjaamolla. Tuttavapiiristä taitaa jo valtaosa ajanut ainakin yhden peurakolarin. Osa useampia. Kertoo sekin jotain kannasta.”
En halua verrata susista ja peuroista aiheutuvaa haittaa. Molempia on liikaa ja molempia pitää vähentää.
Muutaman vuoden takaiset peurakolarit ei kyllä kerro yhtään tämän hetken tilanteesta. Tuskin valtaosa tuttavistasi peurakolaria sentään on kuluneen metsästyskauden jälkeen ajanut.
Missä ajelet, kun omat havainnot Varsinais-Suomesta ovat aivan erilaisia? Suuret laumat ovat harvinaisia, vaikka niitäkin joskus näkee. Ilmeisesti pedot ovat ajaneet tällöin laumoja yhteen.
Sudet vaikuttavat peurojen liikkeisiin, mikä voi vaikeuttaa metsästystä. Ruokinnalla saattaa olla pitkään tyhjää, kun peurat ovat siirtyneet muualle. Uskon kyllä lumettomuudenkin vaikeuttaneen metsästystä Näkeehän sen lintulaudallakin, ettei kävijöitä ole, kun luonnostakin löytyy ravintoa. Toisaalta lumettomuus tekee pimeässä kyttäämisestä mahdotonta, kun näkyvyyttä ei ole. Hämärä alkaa talvella neljältä ja pimeä viideltä, joten aika monta käyttökelpoista tuntia illasta jää metsästyksessä hyödyntämättä. Poikkeusluvalla valonvahvistimien tai keinovalon avulla metsästää vain pieni osa. Sekin varmaan vaikeuttaa lumettoman ajan metsästystä, että ruokintapaikalla laukauksen jälkeen verijälkiä ei jää, eikä peuraa ilman koiraa välttämättä löydä. Uskon, että vähentää kiinnostusta metsästykseen.
Viime kesänä kun hehtaarin omt-aukon viljelin, kiinnitin huomiota maalajien vaihteluun ja maaperän kosteuteen. Muutaman metrin kumpareet olivat hiekkaista maalajia, kun alavammat paikat savea. Jo keväällä oli kuiva kausi ja hiekkaiset kohdat rutikuivia. Savimaat selvästi kosteita. Saati sitten, kun päällä on 300 m3 puustoa haihduttamassa.
Perinteisesti ala olisi ilman muuta istutettu kuuselle, mutta jatkossa ei ole mitään syytä tällaiseen. Ilman muuta kannattaa valita puulajit tarkemmin. Sekaistutus antaa tietysti pelivaraa myöhemmin puulajivalinnalle, mutta sekaistutusta/viljelyä (pidetään kylvö työkalupakissa mukana) käyttäen voi pienipiirteistä vaihteluakin tehdä kuivempien kohtien osalta. Olihan tämänkin aukon aikaistetun hakkuun syytä pystyyn kuivaneet kuuset.
