Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tai monenkirjavista neuvoista huolimatta sorkkaeläinten tuhoama männikkö tai koivikko. Jopa kallis torjuntaketju pienen virheen seurauksena voi pettää ja vuosien työ + kustannukset valuu hukkaan. Tuloksena on kuusivaltainen puusto kuviolle, jonne juurikäävän takia on yritetty saada puulaji vaihtumaan.
Koivun kasvatuksen yleistymistä suosiikin nimenomaan sen kuusta parempi stressinsietokyky muuttuvia olosuhteita vastaan. Kun paikalta on todennäköisesti hakattu kuusivaltainen puusto, maaperän hyvinvointikin puoltaa rehevälle kasvupaikalle koivua. Tuloksen laihuus selviää kymmenien vuosien kuluttua, kun tiedetään puutavaralajien hinnat ja sen hetkinen ilmasto, millä kasvupaikoilla kuusi enää järeänä tukkipuuna pärjää. Itse vältän kuusen istutusta muualle kuin selkeästi kosteille kasvupaikoille. Mt-kasvupaikka, mutta kesällä kuivuudesta kärsivä moreenimaa on nykyään koivun ja männyn maata.
RR: ”Kommentoin Gla vain lähinnä lavettimiehelle, kun hän on ollut niin tavattoman huolissaan kurjasta tilanteestani, ettei hän suotta menetä yöuniaan moisen murehtimisen vuoksi.”
Olen lukenut tätä keskustelua vain satunnaisesti, joten lavettimiesjuttu on mennyt ohi.
”Lavettimies on ihan metsässä, kun hän metsää katselemalla uskoo ratkaisseensa kannattavuuskysymykset.”
Ellei näppituntuma riitä, suunnitelma hoitoketjusta tehdään excelissä. Sen jälkeen tietysti katsellaan metsää. Eli ymmärrän mitä tarkoitat, vaikka moni muu ei, kun katsovat asiaa liian läheltä. Ulkopuolinen konsultti ei tietenkään voi arvioida hoitoketjua metsää katsomalla, kun ei tiedä tavoitteita.
Mutta otsikkoon, sinä et ole jk:lla onnistunut. 100% jaksolliseen menetelmään olet päätynyt. Eikö se ole ristiriitaista puheidesi kanssa? Et hae kannattavuutta niitä kustannuksia leikkaamalla, joihin jk-laskelmissa kannattavuus perustuu.
”Metsänomistajat ovat todenneet ,että kuusella on helpomi tehdä tulosta.”
Onhan ero koivuun ja mäntyyn ja hirvieläintuhoriskin torjuntaan verrattuna melkoinen.
”Kiertoaika lyhempi ja hehtaarisaanto isompi ,kun männyllä ja kantohinta parhaimmillaan sama.”
Kantohinnan eroja on turha verrata uudistamisvaiheessa. Mutta vertaatko kiertoaikaa ja saantoa samalla kasvupaikalla eli mt-omt:llä?
”Kuusta yritetään tästäkin syystä kasvattaa niissäkin olosuhteissa ,joissa mänty olisi parempi vaihtoehto.”
Voihan vaivattomuus olla yksi syy. Toinen se, ettei tulevista tuotoista (esim. laho, kirjanpainajat jne.) välitetä, kun metsät myydään ennen seuraavaa hakkuuta. Mutta älä nyt vaan unohda hirvieläinriskiä, mikä on varmasti eniten päätökseen vaikuttava tekijä.
”Liian rehevälle maapohjalle istutettujen männiköiden kehittyminen huonolaatuisiksi räkämänniköiksi on edesauttanut valintaa kuusen suuntaan. Luonnollinen valinta räkämännikön uudistamisessa on kuusi.”
Tai koivukin olisi hyvä vaihtoehto, ellei riski olisi niin kova. Mäntysukupolven jälkeen tuoreelle kasvupaikalle kuusi voi olla ihan hyvä vaihtoehto.
”Tällä hetkellä männyn ja koivun osuus on selkeässä kasvussa ja hyvä niin. Tilanne kehityy oikeaan suuntaan. Tätä kehitystä ei ole syytä uhata hirviä demonisoimalla.”
Ei tarvitse demonisoida, muttei myöskään tapasi mukaan vähätellä.
Suurin syy männyn ja koivun suosion kasvuun on varmasti kuivuus, kuumuus, ilmastonmuutoksen myötä kasvava tuholaisriski ja juurikääpä.
AJ: ”Jos turvekorpi puskee lehtipuuta, pystyisikö sitä jotenkin hyödyntämään uuden metsän alkuna, esimerkiksi tekemällä kapeita kaistaleita eli ikään kuin pienaukkoja?”
Lehtipuusto on parhaimmillaankin hieskoivua. Itse en noin hyvää kasvupaikkaa laittaisi hieskoivulle. Korpi on yksi harvoja kasvupaikkoja, jossa kuusi uudistuu kuusikkoon luontaisesti eli jos jossain jk:ta voi kuvitella yrittävänsä niin tuolla.
Kommentti Reiman lapsellisuuteen: Itselläni on tarkoitus, että omaisuuden arvo kasvaa. Lähtötilannetta huonommassa kunnossa olevan metsän arvo tuskin on kasvanut.
”Ketjun metsäpäässä pitäisi kiireesti saada aikaan konsensus kuinka paljon suojellaan ja mitä metsiä.”
Kyllä. Metsärauha. Ja sen jälkeen elokapinoitsijat ja muut trollit kirkon portaille jalkapuuhun, elleivät osaa käyttäytyä.
Metsärauhassa on vain se ongelma, että yhteiskunnassa on liikaa voimia, jotka elävät metsärauhattomuudesta. Nämä eivät tietenkään voi rauhaan sitoutua.
