Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Korona-krapulasta tuossa on kyse. Hevosia tuskin ulkomaanmatkojen korvikkeeksi ostettu, kuten veneitä ja kesämökkejä. Etätyöläiset hankki koiria, joita enää ei halutakaan pitää. Ulkomaanmatkailu on palannut koronaa edeltävälle tasolle.
Juha Laaksosen ohjelmassa tänään luonnonkukkien päivänä oli puhetta taas sitä, miten niityt kasvaa umpeen laidunnuksen puutteessa.
https://areena.yle.fi/1-50405775
Milloin talousmetsä nähdään perinnebiotooppina? Ohjelmassa tosin todettiin myös, miten ennen metsät hakattiin ja maisemat oli siksi avarat.
”Gla voisi suomentaa meille muillekin mistä on kysymys.”
En tiedä, osaanko. Yksinkertaistan ajattelua niin paljon, että otetaan menot ja menot ja tehdään niistä yhteismitallisia ajan suhteessa halutulla korkoprosentilla. Ymmärrän nyt syntyvien menojen ja tulevaisuudessa syntyvien tulojen ongelmallisuuden. Ajatteluni todennäköisesti eroaa Reiman ja muutaman muun jk-laskelmia tekevän kanssa siinä, että näen jatkuvan kasvatuksen sukkession näivettävän metsää. Tällöin menetelmän kannattavuutta osoittavan laskennan lähtöarvojen täytyy olla väärät.
Jos joku vielä muistaa lukijoiden kuvista koivikkoni, jossa on kuusta alikasvoksena. Tuosta saisi hulppean laskelman jk-metsään, mutta totuus on mutkikkaampi. Ensinnnäkin koivikko on syntynyt keinollisesti, pieneltä osin kuustakin on täydennetty siirtoistutuksin. Toisekseen kun kuviolla alikasvos on kuusta, ei sen alle enää ole tulossa uutta taimikkoa. Ei edes ajourille, jossa olisi tilaa. Tämän takia minun on mahdotonta puhua jatkuvasta kasvatuksesta tai sen edellytyksistä kannattavuuteen. Tuokin kuvio on vaatinut raivausta ja vaatii lisää. Kuusi tai koivu ei taimetu, mutta muutama kaadettu leppä ja haapa levittää vesakkoa tehokkaasti eli kustannuksettomasta kasvatuksesta ei voi puhua. Sen sijaan kuusi jatkaa kuvion kiertoaikaa eli lykkää kallista uudistamisinvestointia tulevaisuuteen, mikä on kannattavuuden suhteen hyvä asia. Haasteeksi jää suorittavan ajatukset eli korjuun onnistuminen. Onneksi hakkuuta voi valmistella kaikessa rauhassa.
”Vaikea sanoa, meillä ei ole pesemättömiä pyyhkeitä käytössä. Pyyhkeitä ei yleensä käytetä niin kauan, että kuuluisivat puhki. Ei ne niin kalliita ole.”
En minä kulumisesta puhunut, vaan likaantumisesta, kuten pesun tarpeesta mainitsemisesta olisi voinut päätellä.
Jos pesutaajuus on yksi/käyttökerta, ihan ongelmaton tuokaan ratkaisu ei vesistökuormituksen suhteen ole.
”Meillä rouva muuten silittää kaikki pyykit, kaapit eivät ole mitään ruttuläjiä.”
Minä silitän yleensä omat pyykkini, eivätkä kaapit silti ole ruttuläjiä. Mutta kukin toimii sen mukaan, mihin apua kaipaa.
Timppa sivulla 160: ”Minun periaate: Kasvatetaan kullekin paikalle parhaiten sopivaa puustoa järkevin menetelmin. Uudistaminen silloin, kun omiin tarkoituksiin ja riskien hallintaan parhaiten sopii.
Ei kannata vaivata sellaisten asioiden laskemisella, joiden lähtötiedot ovat arvauksen varassa.
Lähtöolettama on, että puuperäisten tuotteiden merkitys tulee kasvamaan, mikä nostaa puun kysyntää ja hintaa.”
Tässä on tiivistettynä paljon sitä, mitkä ovat kestäneet nykyaikaisen metsätalouden muotivirtaukset reilun 100 vuoden historian aikana. Pyörän keksijöitä on matkan varrella riittänyt, mutta harvalla on pultit pysyneet kiinni.
Riskien hallinnassa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää biologian perusasiat. Ne ei excelissä mihinkään muutu. Toinen on se, että raha tulee kuutioista. Ilman niitä ei tule rahaakaan, vaikka excelin kaavat mitä väittäisivät. Kolmas on se, että korjuukulut ei ainakaan pienene jatkossa. Tämä seikka pitää olla tasapainossa kustannussäästöjen kautta haettavan kannattavuuden tavoittelun kanssa.
Kannattavuuslaskenta on silti hyödyllistä, vaikka oletuksia pitääkin tehdä. Timppakin teki oletuksen, vaikka samaan hengenvetoon tarpeen kiisti. Ilman laskentaa ei voi ymmärtää metsätaloudesta yhtään mitään.
Reva-Leena: ”Eivätkä varmasti ymmärrä hyyska paperin valmistus roserssin perähän!”
Tämän voi heittää vitsiksi niin kauan, kun automarketissa voi valita kotimaisen ja pari senttiä/rll halvemman puolalaisen tuotteen väliltä. Vaihtoehtoa tuotteelle tai tuotantorajoituksille eivät ole esittäneet. Kaipaako joku ongelmien esittelyä? Ei, nyt kaivataan ratkaisuja. Montako sellaista elokapina ja joku muu vastaava ongelmien esittelyyn keskittyvä taho on esittänyt? Nolla.
Minusta on surullista, että tätä asetelmaa ei nosteta esiin, kun kansalaistottelemattomuudesta puhutaan. Sinäkin vaan naureskelet niille, joiden rahoilla lentelet ympäri maailmaa juomassa kahvia. Tuo elokapinan tasoinen limbo ei tosin yllätyksenä kenellekään tullut, siitä on meriitit hankittu jo kauan sitten.
