Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Hollannin pinta-ala 42000 km2. Hollannin väkiluku 18 miljoonaa.
Suomen pinta-ala 338500 km2. Suomen väkiluku 5,5 miljoonaa.
Hollannissa metsien osuus pinta-alasta 10%, Suomessa 75%.
Maatalousmaan osuus pinta-alasta Hollannissa 65%, Suomessa 8%.
Hollannissa ympäristöä kuormittaa pinta-alayksikköä kohti 23-kertainen väkimäärä Suomeen verrattuna. Sama juttu ennallistamisen maksajina.
Palataan asiaan, kun näistä saadaan järkeviä lukuja, joista on hyötyä ympäristölle ja jossa kustannusjako on oikeudenmukainen. Sillä aikaa voidaan miettiä, millä tasolla hollantilaisen maatalousmaan monimuotoisuus verrattuna suomalaiseen talousmetsään.
Tuon takia itseki risut ajatan pois.
Yhdellä vajaan hehtaarin kuviolla sain mielestäni harvan mätästyksen. En viitsinyt reklamoida ja toisaalta en olisi ”kevyen” sopimuksen mukaan oikeastaan voinutkaan. Nyt kuitenkin lähden raivaamaan tuota paikoin umpitiheää pusikkoa. Työniloa itse kullekin!
Näin:
Tilalle tuodaan saksanhirvi.
Husse tarttuu ihan oikeaan asiaan eli sopimukseen. Se määrittelee vastuut.
Kivisessä maassa mättäiden laatu ei toteudun saman tasoisena kivettömän kanssa ja kallioalueet voi laskea pois alasta, muuten ei sopimuksesta pitäisi poiketa. Mutta mitä oikeasti on sovittu? Jos on sovittu tehtäväksi ”maanmuokkaus”, silloin jää liikaa asioita ilmaan. 1400 on Sahalan oppien mukaan ylitiheä. Jos sopimus ottaa kantaa risuihin, silloin mennään sen mukaan. Jos ei ota, silloin risuilla ei ole merkitystä asiaan. Muokkaajan olisi pitänyt hinnoitteluvaiheessa ottaa se huomioon. Ja jos risut on kasoissa, joiden kohtia ei voi muokata, itse laskisin ne pois pinta-alasta. Turha istutusta on tihentää siksi, että johonkin ei taimia saa. Sama juttu, jos vaikka kolmannes alasta olisi avokalliota. Tai jos joku jättää ajourat istuttamatta eli säästää sillä kustannuksissa.
Suullinen sopimus on yhtä pitävä kuin kirjallinen, mutta ongelmana on näyttö eli riitatilanteissa osoittaa, mitä on sovittu.
Reima on esittänyt muutoksia sukupolvenvaihdosjärjestelmään, perusteena investointihalukkuuden lisääntyminen metsätaloudessa.
Kysymys: Jos saat siirrettyä metsäomaisuutesi jälkeläisillesi kevyemmällä verokohtelulla, miten se vaikuttaa metsiesi hoitoon jatkossa verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön?
Yle: ”Toukokuussa julkistetun Maailman luonnonsäätiön WWF:n ja kolmen muun järjestön teettämän kyselyn mukaan EU:n ennallistamisasetusta vastustavien maiden kansalaisista kolme neljäsosaa kannattaa asetuksen hyväksymistä. Suomalaisista asetusta kannatti 70 prosenttia vastaajista.
Kysely toteutettiin Suomessa, Hollannissa, Unkarissa, Italiassa, Puolassa ja Ruotsissa, ja siihen haastateltiin noin 6 200:aa ihmistä.”
En löydä puolueettoman tahon selvitystä aiheesta, mutta medialle kelpaa puolueellisen organisaation tekemän kyselyn tulos.
Juha Laaksosen ohjelmassa tänään luonnonkukkien päivänä oli puhetta taas sitä, miten niityt kasvaa umpeen laidunnuksen puutteessa.
https://areena.yle.fi/1-50405775
Milloin talousmetsä nähdään perinnebiotooppina? Ohjelmassa tosin todettiin myös, miten ennen metsät hakattiin ja maisemat oli siksi avarat.
