Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pukkalalla paljon hyviä pointteja, kunhan näkee metsän puilta.
Metsän uudistamisessa on vaihtoehtoja, mutta avohakkuuseen metsätaloudessa kasvatusketju kuitenkin johtaa.
Itselläni on pahimpiin kivikoihin saatu jollain tavalla rikottu kohta. Joskus pitää käsin joitain kiviä siirrellä, joskus löytyy kivien välistä pottiputken kokoinen kohta pehmeää maata. Maaperä on noissa rehevää, joten en ota asiasta isompaa murhetta. Karulla paikalla voisi kylvö olla hyvä ratkaisu.
Yli 100 maanpaossa elävää venäläistä poliitikkoa ja aktivistia on muodostanut salaisen ryhmän, joka tavoittelee Venäjän presidentin Vladimir Putinin hallinnon kaatamista.
The Times-lehden mukaan ryhmän jäsenet tapasivat keskiviikkona Varsovassa.
Melko salaista.
Suomalaiskaupungit ovat jo varsin vihreitä, mutta viheralueiden määrä ja laatu on kartoitettava tarkasti.
Lisää tuottamatonta työtä konsulteille, jonka maksaa velkaantuva yhteiskunta.
Kaupunkialueiden viherpeitteisyyden pitää pysyä yli 45 prosentissa taajama-alueen pinta-alasta valtakunnallisella tasolla mitattuna vuoteen 2030 asti.
Hieno tavoite. Entä jos kaupunkirakenne on vihreiden ideologian mukaan tehty tiiviiksi asfaltti- ja betoniviidakoksi?
Luonnonvarakeskuksen Meri Kallasvuon mukaan mahdollinen ratkaisu voi olla vanhojen teollisuusalueiden ja hiekkakenttien viherryttäminen.
– Joissain tapauksissa se voi vaatia jopa rakennusten purkamista, jotta saadaan tilaa kasveille ja puille, Kallasvuo sanoo.
Eli puretaan kaupunkia, että saadaan viheralueita. Sen jälkeen laajennetaan kaupunkia metsään ja tehdään uudesta alueesta riittävän väljä. Ympäristö kiittää.
Puhutaan myös pienistä teoista:
Yksinkertainen keino on nurmikoiden leikkauksen harventaminen, mikä antaa kukille tilaa kukkia. Lisäksi kaupunkimetsiin voidaan jättää enemmän lahopuuta, mikä tarjoaa elinympäristöjä erilaisille eliöille.
Helppoa, jätetään vain jotain tekemättä. Silti kaupunkilainen voi pahoittaa mielensä epästeriilistä ympäristöstä:
Kääntöpuolena on se, etteivät kaupunkilaiset aina katso hyvällä esimerkiksi lahopuuta tai korkeaa kasvillisuutta.
– Tutkimusten mukaan ihmiset tykkäävät matalammasta kasvillisuudesta. Siitä näkee yli, eikä kukaan voi vaania takana.
Hyvä, ettei metsätalouden ojitukset johda hyönteiskatoon: Soiden ojittaminen metsätalouden käyttöön on lisännyt hyttysten määrää monin paikoin.
Joskus on kuulunut sellaistakin, että ojitukset ovat kuivattaneet metsät ja hyttysten määrä siksi vähentynyt. Ehkä nyt oli tilaus hyttysten lisääntymisuutiselle.
Kyllä. Itse en osaa sanoa suon hiilen käyttäytymisestä mitään, kun asiantuntijatkaan ei siitä yksimielisiä ole. Lisäksi joissain esimerkeissä lähtöarvot oli valittu metsätalousystävällisesti, mutta noin yleisesti ottaen allekirjoitan Vessin kommentin.
Asiantuntijoiden painotuksia helpommin voi arvioida median painotuksia. Hesaria luen vain satunnaisesti, mutta Ylenkin sivuilla tuntuu olevan juttujen aiheet valittu ympäristöä korostaen.
Itse uskon metsätuhojen pahentuvan nopeammin kuin yleisesti uskotaan. Taannoinen kuvani aukon viljelystä ja maaperän olojen pienipiirteisestä vaihtelusta suht tasaisessakin maastossa kertoo tilanteesta paljon. Se, että tällaisessa paikassa voi olla hyväkasvuinen kuusikko, ei todista mitään.
Miksi tuhokehitys pysähtyisi Suomen etelärajalle. Varaudun siihen suosimalla koivua, mäntyä ja ylipäätään sekapuustoa. Havupuun raivauksia en tee kesäaikana. Raivausveitsi on käytössä tällöin täsmäperkuussa. On muuten mukavaa, kun ei tarvitse aiheuttaa melua ja suojata siksi kuuloaan.
