Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tulee siinä takuulla takuulle hintaa:
Kia-malleissa määräaikaishuoltoväli on 12 kk/15 tkm, 24 kk/20 tkm tai 24 kk/30 tkm. 24 kk määräaikaishuoltojen välivuosina suositellaan Suomen olosuhteissa vuosihuoltoa ja ensihuoltoa kaikille malleille ensimmäisen 1000-3000 km jälkeen. Tietyissä 24 kk/20 tkm tai 24 kk/30 tkm määräaikaishuoltovälillä olevissa malleissa on 12 kk, 12 kk/10 tkm tai 12 kk/15 tkm välein suoritettava pakollinen vuositarkastus tai moottoriöljyn ja suodattimen vaihto. Jos ajomääräraja ylittyy ennen aikarajaa, määräytyy huollon ajankohta ajomäärärajan mukaan.
Puut ovat kivoja, mutta alemman kerroksen kasvillisuutta voisi monipuolistaa. Esim. hevonhierakka on aika vakuuttavan näköinen siemenpankki talvilinnuille. Mitkä mahtaisi olla muita hyviä lajeja?
En tiedä sellaista paikkaa etelässä, jossa oikeasti saisi kerättyä edes jonkinlaista määrää lakkoja. Yksittäisiä löytyy helpostikin.
Sääennuste näyttää hyvältä. Sopivasti lämpöä suomalaiseen luontoon ja sadetta silloin tällöin.
Ketjua on siivottu, hyvä.
En osaa ottaa kantaa, ovatko luvut verrannollisia vai onko siinä esim. eri kasvupaikkoja laskettu yhteen ja miten yksilömäärät vaikuttaa.
Sekin saattaa vaikuttaa, että ihminen arvostaa eri lajeja. Viisi hyönteistä kuukkelin tilalle ei tunnu hyvältä.
Tuo käsitys perustuu selkeään lähdemateriaaliin. Mihin sinä perustat mielipiteesi?
Vaikea sanoa. Nythän se on paheksuntaa aiheuttava puupelto.
Peltojen metsittäminen lehdoiksi kuulostaa hyvältä ja onkin niin kauan, kun puhutaan kuusikosta. Käytöstä poistuva pelto on ainakin täällä märkää tiivistä savimaata ja ennallistamisessa pitää kai tukkia ojatkin, joten lehtipuut siellä ei ainakaan kasva. Mutta kyllähän kuusi yhtä paljon lehtoon kuuluu kuin jalopuutkin.
Jossain muualla on varmaan turvepeltojakin metsitetty.
Aj: ”Yleensä harjuilla esiintyviä paahdeympäristöjä uhkaa kaksi kehitystä: umpeenkasvu ja rehevöityminen. Toisin sanoen hakkuilla ja kulottamalla niitä varmaan voisi ennallistaa.”
Mikä sukkession vaihe on oikea ennallistamiselle?
Tulot miinus menot toimii, jos puustopääoma säilyy.
Kurjen yhteiskunnallinen hyöty tulee kaupan päälle ja toteutuu joka tapauksessa. Kiinostavaa onkin hiilen sidonta. Viljelymallissa se on hyvä, vaihtoehtoisissa riskinä hiilen sidonnan ja hakkumahdollisuuksien eli uusiutuvan raaka-aineen saannin heikentyminen. Miten sitten suut pannaan, kun talousmetsät eivät sidokaan hiiltä toivotulla tavalla, eikä tarjoa uuIutuvaa raaka-ainetta. Tähän kaipaan avohakkuun vastustajilta näkemystä, kun sellaista tilannetta kaipaavat.
Se pitää tapauskohtaisesti jokaisen hakkuun yhteydessä arvioida ja tehdä sen perusteella päätös viljelymenetelmästä. Itse tein esim. parin viimeisen aukon yhteydessä poikkeuksen ja jätin 30-50 cm alikasvoskuuset raivaamatta. Ne täydentävät taimimäärää, antavat särkymävaraa ja tuovat sekapuustoisuutta männylle ja koivulle istutetuilla kuvioilla. Vastapainona juurikääpäriski.