Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 11,365)
  • Gla Gla

    Tulee siinä takuulla takuulle hintaa:

    Kia-malleissa määräaikaishuoltoväli on 12 kk/15 tkm, 24 kk/20 tkm tai 24 kk/30 tkm. 24 kk määräaikaishuoltojen välivuosina suositellaan Suomen olosuhteissa vuosihuoltoa ja ensihuoltoa kaikille malleille ensimmäisen 1000-3000 km jälkeen. Tietyissä 24 kk/20 tkm tai 24 kk/30 tkm määräaikaishuoltovälillä olevissa malleissa on 12 kk, 12 kk/10 tkm tai 12 kk/15 tkm välein suoritettava pakollinen vuositarkastus tai moottoriöljyn ja suodattimen vaihto. Jos ajomääräraja ylittyy ennen aikarajaa, määräytyy huollon ajankohta ajomäärärajan mukaan.

    Gla Gla

    Puut ovat kivoja, mutta alemman kerroksen kasvillisuutta voisi monipuolistaa. Esim. hevonhierakka on aika vakuuttavan näköinen siemenpankki talvilinnuille. Mitkä mahtaisi olla muita hyviä lajeja?

    Gla Gla

    En tiedä sellaista paikkaa etelässä, jossa oikeasti saisi kerättyä edes jonkinlaista määrää lakkoja. Yksittäisiä löytyy helpostikin.

    Sääennuste näyttää hyvältä. Sopivasti lämpöä suomalaiseen luontoon ja sadetta silloin tällöin.

     

    Gla Gla

    Ketjua on siivottu, hyvä.

    En osaa ottaa kantaa, ovatko luvut verrannollisia vai onko siinä esim. eri kasvupaikkoja laskettu yhteen ja miten yksilömäärät vaikuttaa.

    Sekin saattaa vaikuttaa, että ihminen arvostaa eri lajeja. Viisi hyönteistä kuukkelin tilalle ei tunnu hyvältä.

    Gla Gla

    Tuo käsitys perustuu selkeään lähdemateriaaliin. Mihin sinä perustat mielipiteesi?

    Gla Gla

    Vaikea sanoa. Nythän se on paheksuntaa aiheuttava puupelto.

    Gla Gla

    Peltojen metsittäminen lehdoiksi kuulostaa hyvältä ja onkin niin kauan, kun puhutaan kuusikosta. Käytöstä poistuva pelto on ainakin täällä märkää tiivistä savimaata ja ennallistamisessa pitää kai tukkia ojatkin, joten lehtipuut siellä ei ainakaan kasva. Mutta kyllähän kuusi yhtä paljon lehtoon kuuluu kuin jalopuutkin.

    Jossain muualla on varmaan turvepeltojakin metsitetty.

    Gla Gla

    Aj: ”Yleensä harjuilla esiintyviä paahdeympäristöjä uhkaa kaksi kehitystä: umpeenkasvu ja rehevöityminen. Toisin sanoen hakkuilla ja kulottamalla niitä varmaan voisi ennallistaa.”

    Mikä sukkession vaihe on oikea ennallistamiselle?

    Gla Gla

    Tulot miinus menot toimii, jos puustopääoma säilyy.

    Kurjen yhteiskunnallinen hyöty tulee kaupan päälle ja toteutuu joka tapauksessa. Kiinostavaa onkin hiilen sidonta. Viljelymallissa se on hyvä, vaihtoehtoisissa riskinä hiilen sidonnan ja hakkumahdollisuuksien eli uusiutuvan raaka-aineen saannin heikentyminen. Miten sitten suut pannaan, kun talousmetsät eivät sidokaan hiiltä toivotulla tavalla, eikä tarjoa uuIutuvaa raaka-ainetta. Tähän kaipaan avohakkuun vastustajilta näkemystä, kun sellaista tilannetta kaipaavat.

    Gla Gla

    Se pitää tapauskohtaisesti jokaisen hakkuun yhteydessä arvioida ja tehdä sen perusteella päätös viljelymenetelmästä. Itse tein esim. parin viimeisen aukon yhteydessä poikkeuksen ja jätin 30-50 cm alikasvoskuuset raivaamatta. Ne täydentävät taimimäärää, antavat särkymävaraa ja tuovat sekapuustoisuutta männylle ja koivulle istutetuilla kuvioilla. Vastapainona juurikääpäriski.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 11,365)