Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Taannoin jk:n osuudeksi on tilastoitu 2.7 prosenttia.”
Tuo lienee metsänkäyttöilmoitukseen kirjattujen poimintahakkuiden osuus vai mihin tietoon luku perustuu? Poimintahakkuuhan ei ole jatkuva kasvatusta. Se on maanomistajan ratkaisu sillä hetkellä parhaaksi katsomansa käsittelymenetelmä leimikkoon. Seuraava hakkuu voi olla jotain muuta. Itsellänikin on tulossa jossain vaiheessa kuvio poimintahakkuuseen, mutta tavoitteena on valmistaa puustoa seuraavaan alaharvennukseen ja lopulta päätehakkuuseen.
Jatkuvan kasvatuksen määritelmä tuntuu olevan yhtä löyhä kuin määrittelijän ajattelutapa.
Käpysonni: ”Ei ainakaan minua häiritse pätkääkään, vaikka jotkut on valinneet metsissään jk-mallin, ei se ole minulta eikä keneltäkään muulta pois.”
Timpalta hyvä huomio, kun puhutaan laajemmasta mittakaavasta, jota avohakkuiden vastustajat tavoittelevat. Metsätalouden harjoittajan valinnan lisäksi toinen asia on se, mitä ns. asiantuntijat menetelmästä sanovat eli tehdäänkö metsissä vääriä ratkaisuja virheellisen tai valikoivan tiedon perusteella. Minusta tämä on kaikkein kiinnostavin asia. Jos joku pilaa metsänsä siksi, että markkinointi onnistuu syöttämään liian optimistisia odotuksia, se on ongelma. Ei se, että joku tekee harkitusti harsintahakkuun.
Annelin kommenttiin. Erirakenteinen sekametsä ei poista riskiä, joka syntyy kuivassa paikassa olevan kuusen järeytymisen myötä. Toki silloin kuolee vain vähän kuusia eli kyse on oireiden lievittämisestä. Ratkaisu on kasvattaa kuivuutta kestäviä puulajeja kuivumiselle alttiilla paikoilla.
Kannattavuutta lasketaan oletuksilla. Minun oletus on, että jk ei uudistu riittävän hyvin ja kasvu hiipuu niin paljon, ettei kaupallisesti kiinnostavia leimikoita saa muodostettua. Vaikka teoriassa olemattomat kulut toisi heikollekin puustolle hyvän kannattavuuden, tuota filosofiaa en metsätaloudessa tavoittele.
AJ:n lainaus: Keski- ja Itä-Euroopan tuhojen tutkimuksissa on havaittu puuston kuolleisuuden olleen korkeinta tasaikäisissä ja puhtaissa kuusikoissa ja pienintä nuoremmissa sekametsissä.”
Kuulostaa uskottavalta, vaikka kriteeri ei olekaan minulle varmuudella selvä. Erirakenteisessa sekametsässä on vain muutama tukkikokoinen kuusi, joten jääkö vahingot niiden kuollessa pienemmäksi puiden vähyyden takia vai tarkastellaanko nyt kuolemissa varttuneiden kuusten osuutta? Eli jos 25% varttuneista kuusista kuolee, merkitys tasarakenteisessa kuusikossa on erilainen kuin erirakenteisessa sekametsässä. Jutun mukaan yksittäisen puun riskiä ei tunneta, mutta sen uskotaan olevan tasarakenteisessa kuusikossa suurempi kuin erirakenteisessa ja/tai sekametsässä.
Aukossa tekemäni havainnon perusteella maaperän kosteusolot vaihtelevat suuresti yhden kuvion alueella, joten tasarakenteinen kuusikko on yleensä huono ratkaisu. Erirakenteisuus ei ole lääke, kun kyse on kasvupaikalle sopivasta puusta. Mänty ja koivu saavat juurensa syvemmälle kuin kuusi, joten sekametsä on ratkaisu. Erirakenteisuus on metsän terveyden suhteen hyvä, kun päällä on pioneerilaji ja alla kuusi, mutta tämä ei ole ratkaisu kuivuudesta johtuviin ongelmiin. Päädyn siis siihen, että jk ei liity tähän kysymykseen millään tavalla.
Eräs ajatus on syönninestoaineen käyttö heti alusta saakka, vaikka sitten laittomasti koko alalle sumutettuna. Tällöin nopeakasvuinen lehtipuusto, olkoon sitten mitä tahansa roskapuustoa, saa todellakin kasvaa, eikä jää sorkkaeläinten syönnin takia pensastuneena metrin mittaisena lahoavaksi ryteiköksi.
Koivun istutus saattaa nopeuttaa peitteisyyden saavuttamista, jos pottiputken saa kivien väliin ujutettua.
Kesäkuun Metsälehdessä oli juttu kirjanpainajista. Sen mukaan on esitetty väite, että jk olisi kirjanpainajariskin mukaan hyvä vaihtoehto. Joku asiantuntija kuitenkin epäili väitteen paikkaansa pitävyyttä. Jk:ssa usein toistuvat voimakkaat harvennukset aiheuttavat valoshokkeja, jolloin puut stressaantuvat ja altistuvat iskemille.
Tätä en ymmärrä. Miten jk:ssa voidaan tehdä usein voimakkaita harvennuksia, kun puuston kasvu hiipuu. Jaksollisessahan harvennuksia tehdään usein. Toki kierre katkeaa päätehakkuuseen, mutta kasvatushakkuuvaiheessa siis.
Käykö välillä niin, että asiantuntijatkin haksahtavat tahattomasti jk-markkinointimateriaalista saatuihin mielikuviin. Tällöinhän markkinointi on onnistunut tavoitteessaan, ihmisten ajatteluun on onnistuttu vaikuttamaan.
Itsekin veikkaan puiden omistajaa eli ostajaa vastuulliseksi, ei kuljetusyrittäjää. Ellei ostajan kuljetus- ja raportointijärjestelmä toimi, ei vastuu sillä muille siirry. Työnjohtovelvoitteeseen kuuluu myös valvontavelvoite.
Toisaalta jos muutama motti puuta jää pinoon, tuskin se hyönteistuhoon suuresti vaikuttaa. Tuulenkaatojakin sallitaan 10 m3/ha.
