Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Rajoittuu jokeen ja ranta niittyä. Kuulostaa maaperän suhteen sellaiselta, että kaikki puuceetä järeämmät rakenteet vaativat paalutuksen.
Ylen uutinen: ”Talousmetsissä on kokeiltu ehkäisytoimena feromonipyydyksiä ja avohakkuita. Myöskään ne eivät ole pysäyttäneet kirjanpainajia.”
Voihan sen noinkin nähdä. Olen silti varma, että ellen olisi tehnyt aukkoa, tuhot olisivat alkaneet nopeasti pahentua. Ja tuskin ötökkälain perusteetkaan pielessä on.
Ei kovin kauan tarvitse metsässä kulkea, kun näkee millaisen kasvujärjestyksen luonto on eri puulajeille ajatellut. Pitää myös ymmärtää eri lajien välisen kilpailun periaatteet. Karulla maalla vallitsevat lajit eivät ole siellä välttämättä siksi, että ne edellyttäisivät karuja kasvupaikkoja, vaan siksi, että siellä ne pärjäävät kilpailussa muita lajeja vastaan. Eli miksi koivu on pioneerilaji ja miksi kuusi pärjää istutettuna niin aukossa kuin koivun allakin. Ja miksi kanervaa tai palleroporonjäkälää ei löydä lehtomaiselta kankaalta.
Tällaisten peruskoulun ala-asteen biologian opetussisältöön kuuluvien perusasioiden jälkeen on kovin vaikea ymmärtää, että joku istuttaa koivua puustoiseen kohteeseen.
Onko minulla jäänyt jotain huomaamatta, kun en osaa tehdä eroa jaksollisen ja jaksoittaisen välille? Muuten sokeus on ihan jossain muualla kuin Glan otsanahasa.
Avohakkuun kieltoa vaativia tahoja vaikuttaa koko ajan politiikassa. Niin Suomessa kuin EU:ssakin.
Mitä kehitystä on se, että ennätysvauhtia velkaantuvassa maassa rajoitetaan tarkoituksenmukaista taloudellista toimintaa ja kuormitetaan sitä lisääntyvällä byrokratialla?
Jovain: ”Voi olla, että puristeja ovat jaksottaiseen metsänhoitoon sitoutuneet. Joustoja ei hevin anneta ja kysytään jopa haavekuvista.”
Täsmällisillä määritelmillä on merkitystä kahdesta syystä. Toinen on markkinoinnin testaus eli pitääkö mantra paikkaansa vai haetaanko ongelmatilanteissa ratkaisut jaksollisen menetelmän työkalupakista eli sieltä, minkä mantra yrittää todistaa virheelliseksi. Toinen syy on lainsäädäntö. Huolimatta jaksollisen kasvatuksen hyväksyttävyydestä (WWF:n metsäasiantuntijan yliopistossa tekemän tutkimuksen mukaan n. 69%) yhteiskunnassa vaikuttaa jaksollisen kasvatuksen kieltämiseen tähtääviä voimia. Jos nämä saavat valtaa, aletaan metsänomistajan kustannuksella luoda byrokratiaa, jossa syynätään sallittuja ja kiellettyjä menetelmiä. Siihen sirkukseen ei halua edes jk-puuhastelijat, vaikka eivät sitä ymmäräkään. En tosin tiedä, haluaako jk-metsätaloutta harjoittavat yritykset avohakkuukieltoa vai ajavatko sitä vain alasta etäämmällä olevat toimijat, joiden intressit ovat muualla kuin metsätaloudessa ja ympäristössä.
