Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä, millaisille pinta-aloille kaatolupanne on annettu. Täällä on kaatolupia n. 30 kpl/1000 ha. Vaikuttaa siltä, että puhutaan aivan eri suuruusluokista ja siksi tietenkään mielipidettä peuraongelmasta ei voi olla.
Ongelma tietysti poistuu, kun kanta saadaan sopivaksi. Tuossa näkemyksessä on vain ongelmana se, mikä koetaan ongelmaksi, mikä ei ja kenen mielestä eli onko tarvetta muutoksille kannan koossa.
Ressuhan on intoutunut hurjaan vauhtiin, monta viestiä ja vielä saman päivän aikana. Metsästyskauden alkuko tämän on saanut aikaan. Huh huh, nyt täytyy pitää lippiksestä kiinni, mitä tästä vielä kehittyykään.
Mm: ’Peura-asiasta olen samaa mieltä ja liekö edes ongelma kunhan kanta vain saadaan sopivaksi. Mutta siitä onkin sitten eri näkemyksiä jopa paikallisesti.”
Mikä on mielestäsi sopiva kanta ja millaiseen hirvi- ja kauriskantaan se tulisi lisänä?
AJ: ”Mikä sitten parantaisi tilannetta saaristossa, ellei toimintaan voida sitouttaa mukaan mökkiläisiä? Voi myös olla että heitä ei haluta mukaan, koska heidän intressinsä asiassa on erilainen. No – ainakin naarasosuuden alentaminen kannassa olisi helposti toteutettavissa ja se pitäisi sallia ainakin noilla ongelma-alueilla.”
En tiedä seurojen halukkuutta ottaa mökkiläisiä jäseniksi, mutta tarkastelussa pitää edetä loogisesti.
1. Mikä on tavoite peurakannan suhteen? Onko se tarjota riittävä saalisvarmuus eli paljoko peuroja alueen seuran mielestä pitäisi olla.
2. Mikä on pullonkaula tavoitteen saavuttamisessa? Onko se seuran resurssien niukkuus vai haluttomuus sitoutua tavoitteeseen esim. lihanmyyntitulojen alentumisen takia.
3. Jos seuran intressejä suojellaan ulkopuoliselta vaikuttamiselta esim. uusien jäsenten liittymistä rajoittamalla, silloin tuskin metsästykseen liittyvät säännötkään (esim. naarasosuus) auttavat. Seura voi muuttaa kaatojensa naarasosuutta ja siten vaikuttaa kantaa, mutta samaan aikaan seura voi vähentää kaatojen määrää, jolloin vaikutuksia ei saada aikaan huolimatta naarasosuuden alentumisesta.
Saaristossa on kauriita paljon. Jos mökkiläisellä on seuraa kiinnostava määrä vuokrauskelpoista maata, mökkiläinen voi ampua itsekin kauriita. Minun käsittääkseni tällaisia mökkiläisiä tai muita seuraan kuulumattomia henkilöitä on hyvin vähän, joilla on kiinnostusta aihetta kohtaan tai siihen liittyvää osaamista/motivaatiota hankkia osaamista. Ne joilla on, ovat jo seuroissa jäsenenä.
AJ: ”Puutiaisvälitteisten tautien määrän nousua voitaisiin siksi jonkin verran hillitä rajoittamalla pienten hirvieläinten määrää ja lisäämällä petojen määrää – siis ikään kuin ennallistamalla ravintoketjua.”
Eiköhän täällä, jossa on paljon pieniä hirvieläimiä ja Suomen tihein susikanta, petoja ole jo tarpeeksi. Kauriit on vapaata riistaa, mutta eipä seuraan kuulumattomat ole kiinnostuneita muusta kuin valittamisesta, vaikka lupien vapauttamista vaaditaan.
Peuroja on metsästetty runsaasti jo vuosia ja nyt aletaan saada ensimmäisiä viitteitä tuloksista.
”Borreliabakteerit muhivat jäniseläimissä, rastaissa ja myyrissä.”
Rusakkokin on vapaa, myyriin ei tarvita edes asetta ja lupaa, parin euron loukku riittää. Monikohan myyriä pyydystää borreliaa torjuakseen.
”Kaatoluvat annetaan seuroille, mutta paikalliset mökkiläiset voisivat tulla avuksi lihan jatkokäsittelyyn: metsästäjät kaataisivat ja suolistaisivat ja mökkiläiset jatkaisivat siitä. Lihasta tulisi seuralle pieni korvaus, vähintään kaatoluvan suuruinen.”
Voivat myös liittyä seuraan. Ei se mikään hyväntekeväisyysjärjestö ole, joka paimentaa mökkiläisiä elintarvikehuoneistossa. Jokainen vieras tarvitsee yhden isännän ja joku koordinoi hommaa. Tuo ”joku” on punaisen kirjan listan kärkipään lajeja.
Lihanmyyntitulot ovat seuroille elintärkeitä. Ei peuroja aleta jakaa omakustannushinnalla. Ja kun kanta alkaa laskea ja kaatoluvat vähentyä eli tulot putoaa, aletaan keskustella peurojen määrästä eri sävyyn kuin nyt.
Täällä on Syomen tihein susikanta ja ilveskin on runsastunut. Peuran raato ei ole mikään ainutlaatuinen näky metsässä, mutta jos pedot peuroja tappaisi lähellekään sitä määrää kuin metsästäjät, määrä olisi paljon suurempi. Vaikka luutkin menee parempiin suihin, ihan hetkessä se ei metsästä häviä kuten muu ruho.
Näyttää ahkera metsästys viimeinkin tuottavan tulosta:
Valkohäntäpeurakanta väheni Varsinais-Suomessa ensi kertaa merkittävästi – samalla vähenivät peurakolarit
Toki alueellista vaihtelua varmasti edelleen löytyy, joten työtä on jatkettava. Nyt tullaan kiinnostavan kysymyksen ääreen eli paljonko kantaa maltetaan leikata ja milloin aletaan huolestua saalismäärän laskusta.
Susilauma raateli Syrjälän tilan lampaita toistamiseen Tammelassa
Edellisen kerran Syrjälän tila kärsi petovahinkoja viime lokakuussa.
Kuolleita lampaita löytyi seitsemän, kaksi lammasta jouduttiin lopettamaan ja kolme on vielä kateissa.
Tämä on ihan sairasta touhua. Petoaidoissa ei ole mitään järkeä, kun susi hyppää niiden yli. Tämä oli vain ajan kysymys, koska näin käy uudestaan.
https://yle.fi/a/74-20107049
