Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ajatuksena on ollut yhteen ojaan padon rakentaminen, jolloin syntyisi hyvin pieni lampi. Kesällä toki kuiva. Ihan tarkkaa syytä ajatukselle en osaa sanoa, mutta monimuotoisuutta kai sillä tavoittelisin. Nyt oli Ylen sivuilla hyvä uutinen puun käytöstä kosteikkorakenteissa:
Vedessä olevan lahopuun eliöstö poikkeaa kuivalla maalla olevasta, joten taidankin padota ojaa laittamalla sinne muutaman rangan. Ehkä ne pysyy paikoillaan kevättulvissakin? Jotain tolppia voisi upottaa ankkuroimaan rankoja.
Näin pienellä puurakenteella tuskin vettä puhdistetaan.
Onhan viisi vuotta linnaa kova juttu. Pitää kuitenkin katsoa asioiden taakse. Jos yhteiskunnassa on ongelmia, lainsäädäntö on niiden hoitamiseen tarkoitettu työkalu. Kun tekijät kokevat laittoman toiminnan jatkamisen kannattavaksi ja yhteiskunta ei tätä siedä, pitää hyötysuhdetta oikaista. Mikä olisi vaihtoehto? Siihen hussella ja muilla viisastelijoilla taidakaan olla vastausta.
Itseänikin on vaivannut järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä. Vaikka Elokapinaa tuskin aloitteen perusteella suoraan kielletään, aloitteen suosion on herätettävä laaja keskustelu aiheesta ja jonkun on muututtava. Lainsäädännön muutos koskemaan rikollisuuteen perustuvaa toimintaa olisi tervetullut asia. Se, että tarkoitus koskee periaatteessa hyvän asian edistämistä eli ilmastonmutoksen torjunaa, luontokatoa yms., ei anna oikeutusta suunnitelmalliseen laittomaan toimintaan.
Tällaisen liikkeen rahoittajat pitää kuulua saman vastuun pariin. Eräänlainen tilaajavastuulain soveltaminen pitää siis koskea myös tätä asiaa. Koneen säätiön lapsellinen selittely siitä, miten heidän rahoituksensa ei koske Elokapinan laittomuuksia on typeryyden huippu niin Koneen säätiön kuin yhteiskunnan sallivuuden osalta.
Samaa mieltä. Pelko epäonnistumisesta oli alussa suuri, mutta Riikka on osoittanut pelkoni aiheettomiksi. Toivottavasti persut puolueenakin pysyy Riikan kyydissä.
Merien rehevöittäminen hillitsee ilmastonmuutosta, ainakin Ylen mielestä:
Mahtaako sama päteä, jos puhutaan metsätalouden aiheuttamasta vesien lannoitusvaikutuksesta.
Jos metsiä ei hakattaisi, vähentyisikö myyrät ja tällöin ketut söisivät kanalinnut?
Metsästäjä-lehti 5/2024: Metsäkanalintukannat kääntyneet laskuun
Myös myyrien syklinen kannanvaihtelu vaikuttaa metsäkanalintujen pesintöihin, sillä kun myyriä on vähän, monet maapedot keskittyvät saalistuksessaan maassa pesiviin lintuihin. Myyriä on ollut vaatimattomasti monilla alueilla, mikä on saattanut alentaa pesimämenestystä.
Totta vai tarua.
”Jossain vaiheessa jo hetken näytti, että Venäjä olisi vähitellen muuttumassa maaksi muiden joukossa, mutta toisin kävi.”
Tuossa kysytään kaukonäköisyyttä. Moni ihan tosissaan uskoi, ettei täällä vahvalle armeijalle ole tarvetta. Vuosituhannen taitteen jälkeen tilanne taisi olla pahin, kun koko elämänsä rauhan aikaa elänyt sukupolvi sai äänensä kuuluviin ja realismista muistuttava sukupolvi alkoi olla vähissä. Edes Tsetsenian tapahtumat eivät saaneet aikaan herätystä. Vasta Krimin valtaus oli riittävä signaali. Vihdoin hoksattiin, että perusasiat on ja pysyy. Rytsölöiden Lamborghinitkaan ei niitä kumoa.
Tulee väkisinkin mieleen, että luonto on alistettu suojelijoiden kuvaksi. Luonnolta ei ole mielipidettä kysytty.
Tänä vuonna kaupungilla on tavoitteena metsästää 50 metsäkaurista. Niiden laiduntaminen uhkaa Ruissalon monimuotoisen luonnon uusiutumista.
Erikoista, että muualla ei metsästyksestä uutisoida tavalla, jossa monimuotoisuus korostuu.
Alueella metsästetään hirvieläinten lisäksi supikoiraa, minkkiä, kettua sekä näätää. Eläinten pyynnille luonnonsuojelualueilla on voimassa ely-keskuksen poikkeuslupa.
Mikä mahtaa olla poikkeusluvan peruste ketun ja näädän pyynille?
”Onkohan Reva tehnyt Stella Polarikset, eli siirtänyt itsensä jo Ruotsiin, kun ei ole ollut vaikuttamassa palstan tasoon enää aikoihin?”
Juttelee Kurjen kanssa metsien monimuotoisuudesta.