Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”Onkohan Gla jo vaihtanut Corollansa edes neliveto-Toyotaan kun noin levottomia jutskailee?”
En aja nelivedolla. Onkohan siitä n. 10 vuotta, kun nelivetoa aloit minulle mainostaa. Tuossa ajassa on tullut ajettua n. 300-400 tkm. Jos nelivedon kulutuslisä on keskimäärin 0,7 l/100 km ja bensan hinta 1,5 e/l, olen säästänyt rahaa pelkästään polttoaineessa n. 4000 e ja keksinyt sille hyödyllisempää käyttöä kuin ylimääräisten ajovastusten voittaminen. Yhtään ajoa ei ole jäänyt ajamatta.
Tolopainen: ”Eipä tuosta montaa päivää ole kun katsoin testin jossa tojotan farkku oli heikoin väistökokeessa ja kiihtyvyydessä.”
Kenen testi tuo oli ja oliko oma autosi mukana? Itse en ole koskaan joutunut tekemään autotestien kaltaista väistöä liikenteessä. Treeneistä tiedän, että 95% kuskeista kaikkien nykyhenkilöautojen ajettavuus on riittävän hyvä. Kuski toheloi väistötilanteessa sen verran, ettei auton paremmat ominaisuudet auta. Paljonko sinä olet ajamista radalla harjoitellut?
Sanoinhan, ettei pidä valita alimittaista moottoria, jos haluaa enemmän kiihtyvyyttä. Corollassa 2-litrainen on oikein miellyttävä. Mitä testissä kerrottiin kulutuksista, oliko Corolla ylivoimainen muihin verrattuna.
”Eikä ollut kehuttava myöskään Nissan qaskai. Ei senkään suosioon mitään perusteita löydy.”
Renault-yhteistyön myötä pilattiin hyvän automerkin luotettavuus. Tällä hetkellä Qashqai on katsastustilastojen häntäpään kalustoa.
Mikä olikaan vastauksesi takuun kilpailukykyä koskevaan kysymykseeni?
Käpysonni: ”Nyt ollaan ihan YTIMESSÄ, kun kiistellään automerkkien paremmuudesta.”
Vilkaise sivulle 1.
Tolopainen: ”Toyotan takuu ei ole kilpailukykyinen eikä auto muutenkaan kiinnosta.”
Mille 10 vuotta ja 185 tkm ei ole kilpailukykyinen?
”Sehän on erittäin huono ajettava ja kone on laiska, ei pärjää yhtään testeissä.”
Aika monta vaihtoehtoa on moottoreissa tarjolla. Älä ota pienitehoisinta, jos se ei riitä.
Ajettavuus oli ennen omanlaisensa, nykyään täysin linjassa muiden kanssa.
Testimenestyskö ratkaisee soveltuvuuden sinun tarpeisiin.
Kirkko on aina osannut pitää huolta omaisuudestaan.
Rahatilanne on huono, eikä seurakunnat voi velkaantua kuten valtio.
Ei niillä ole siihen varaa.
Suomessa on ajateltu, ettei ympäristö hyödy hakkuurajoituksista, kun hakkuut siirtyvät ulkomaille.
Jos valtio vähentää hakkuita, yksityiset lisäävät vastaavasti ainakin, jos puun hinta nousee.
Eiköhän valtio keksi uuden puunmyyntihaittaveron, jolla vähennetään kiinnostusta hakkuisiin ja kompensoidaan saamatta jääviä tuloja. Ympäristöhallinto jalostaa eu:ssa suunnitellun suunnitelman jokaiselle metsätilalle, jolla ”varmistetaan suomalaisen metsätalouden kestävyys maailman johtavana suunnan näyttäjänä”. Samalla kasvatetaan ympäristöpuolen hallinnon kokoa ja vaikutusvaltaa politiikassa.
Metsäradio ei ollut tiensä päässä. Tarkoitan siis metsäradiota ennen kuin sahan ääni tunnarissa muuttui pöllön huhuiluksi. Joku vain halusi dumpata metsätalousasiat muiden tieltä pois.
Veikko: ”Jatkona voisi olla ohjelma sääilmiöistä ilman meteorologeja, terveysohjelma ilman lääkäreitä ja talousohjelma ilman talousosaajia.”
Hyvä havainto. Vain metsäohjelmassa tuo on ihan ok.
Ylen hallintoneuvosto vai mikä kahvikerho se nykyään onkaan, voisi tähän puuttua.
Ylen luontotoimitus on kieltämättä hyvä, eikä sitä pidä lopettaa. Harmi tietysti on, että siellä sekoittuu politiikka toimittajien asenteisiin.
Toimittajista ja avustajista moni lähestyy eläkeikää, joten kun Kerttu on ottanut roolia ja ajaa itseään sisään tässä porukassa, se on hyvä asia jatkuvuuden osalta. Tausta meteorologina sopii hyvin aiheeseen.
”Oletko tehnyt vanhojen kuusikoiden uudistukset mukamas ilmastoa ajatellen vai omaa lompakkoa?”
Miten nuo eroavat toisistaan?