Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Onko porukka tosiaan niin lyhytnäköistä, että jos kanta laskee ja luvat vähene, koiria ei siksi oteta. Uskotaan, että lupien määrä ei jatkossakaan kasva, vaikka näin on aina ennenkin tapahtunut.
”Ongelma poistuu osin kun maanomistajilla alueillaan vapaa hirvieläinten metsästysoikeus.”
Tämä olisi varmin tapa kadottaa otsikossa mainittu kansanperinne. Samalla katoaisi siihen liittyvä osaaminen. Järjestelmän alasajon jälkeen kun hoksataan, että uusi menetelmä toikin uusien keinojen sijaan pussillisen uusia ongelmia, järjestelmän rakentaminen uudestaan ei ole helppo rasti.
Hirviä jahdataan siellä, missä niistä on havaintoja ja tämä alue on seuralla tuhansien hehtaarien kokoinen. Kun vaihtoehtona on maanomistajan hirvijahti omalla yleensä 10-100 ha palstalla, homman tehottomuus huomataan yhden viikonlopun aikana. Hirven vanhat jäljet taimikossa tai ojan pientareella ei auta, kun pyssyn kanssa pitäisi päästä ampumaetäisyydelle. Kauriin osalta maanomistajat ovat jo potentiaalinsa näyttäneet. Hirven kohdalla tullaan paria kertaluokkaa isompien kysymysten ääreen, kun onnistuneenkin laukauksen jälkeen maassa makaa satoja kiloja velttoa ruhoa, joka pitäisi saada johonkin käsiteltäväksi. Ei ole hirviporukkaa ympärillä, joka joukolla hirven vetää ojien yli tien varteen. Ei ole porukkaa, joka nostaa sen peräkärryyn. Ei ole porukkaa, joka ottaa sen kärrystä lahtivajalla nyljettäväksi. Ei ole lahtivajaa, jossa nyljetty ruho saa jäähtyä ja riippua leikkaamista odottelemassa kärpäsiltä suojassa tasaisessa ja oikeassa lämpötilassa. On vain suuret puheet, jotka vaimenee heti, kun niistä pitäisi ottaa vastuuta.
Visakallo: ”Glalle kerron, että hirvenmetsästyksessä on jo aikaisemmin tullut mukaan kunnon autot ja erityisesti metsätiet. Muistan vielä ajan, kun alueellamme ei käytännössä ollut vielä yhtään varsinaista metsätietä, eikä moni silloinen yksityistie ollut välttämättä autolla ajokelpoinen.”
Yhtään metsätietä ei ole rakennettu metsästystä varten, joten kun teitä on rakennettu, niiden hyödyntäminen metsästyksessä on luonnollista.
Aikana, jolloin autoja ei ollut, ei ollut hirviäkään. Vasta 70-luvun lopussa kanta nousi sellaisiin lukemiin, että metsästyksellä on ollut jotain merkitystä. Sen ajan autot olivat jo täysin käyttökelpoisia.
”Polkuja toki oli silloin enemmän kuin nyt. Ampumatorneja ei ollut juuri lainkaan.”
Sen mitä olen hirviporukan toimintaa saanut seurata, aika pieni osa passeista on tornissa. Ei merkitystä kokonaisuuteen, vaikka torni epäilemättä paras mahdollinen passipaikka onkin. Aukon tai pellon sekin vaatii, metsään on turha tornia pystyttää ja suuri osa alueesta on kuitenkin peitteistä. Sieltä hirvetkin passiketjun läpi yrittää.
”Radiopuhelimiakaan ei ollut miehillä eikä koiran kaulassa. Parista kylän lankapuhelimesta ei ollut kovin paljoa apua hirvenmetsästyksessä.”
Viestintä on tietysti ollut erilaista kuin nyt, mutta eipä tuossakaan metsästyksen eettisyyttä tarvitse mielestäni pohtia. Turvallisuutta tämä tekniikka parantaa huomattavasti. Eli homma periaatteessa hoituu kuten ennenkin. Ei voi verrata kehitystä vaikka leimikko + pokasaha + hevosvetoinen kuljetus vs moto + ajokone. Hirvikiväärin kaliiperikin on vuodelta 1906 (30-06) tai 1891 (6,5×55).
Minä nuorempana en mistään mitään tiedä, joten joudun kysymään.
”Myös hirvenmetsästys on kulkenut melkoisen teknisen kaaren tässä samassa ajassa. Sanokaapa yksikin pätevä peruste sille, miksi tekninen kehitys pysähtyisi metsästyksessä nykyiseen tilanteeseen?”
Millaisen kaaren metsästys on käynyt? Tähtäimet ovat paremmat ja maasto, metsästyskaverit sekä koira näkyy puhelimen kartalla. Metsästyksen kulku lienee ennallaan, puhelimilla ei hirvet löydy, eikä kiikaritähtäin korvaa ampumataitoa tai passiketjun rakennustaitoa. Osumia toki parantaa se, että nykyään ei olla juovuksissa metsällä.
Tekninen kehitys ei pysähdy, mutta drone ei ole ainoa teknisen kehityksen suunta. Metsästäjät ja muut haluavat säilyttää eettisyyden lajissa, vaikka tekniikka kehittyisikin mahdollistamaan muutoksia. Supikoira on eri asia kuin hirven metsästys. Tarkoitus on hävittää haitallinem vieraslaji, ei metsästää sitä eettiset tekijät huomioiden. Toki lopetus pitää olla eettinen, miten tahansa ei senkään tappaminen ole hyväksyttävää.
Itse en näe hyötyä siinä, etä mo maksaa kaatoluvat. 120 e säästö seurueelle jaettuna ei kannusta ampumaan lisää hirviä. Kannan suuruus määritellään tavoiteasetannassa.
Minulla on ehkä huono huumorintaju, kun en pitänyt tätä vitsinä:
Älkää hirvenmetsästäjät nyt järkyttykö, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että tekniikka tulee jatkossa korvaamaan mies/naispuutteen hirvijahdissakin. Nyt ollaan jo muuttamassa lakia, jotta dronen käyttö sallittaisiin haittaeläinten, kuten supin metsästyksessä. Kun mennään tässä vuosia eteenpäin, jopa ampuminenkin tapahtua suoraan dronella. Ukrainan sodassa kehittynyt tekniikka tulee ennemmin tai myöhemmin siirtymään myös siviilikäyttöön.
Dronet on tosiaan täyttä utopiaa vallitsevassa reaalitodellisuudessa ja vallitsevan ongelman ratkaisussa. Kun euron ratapatruunat on 80% metsästäjille liian kalliita harjoittelua varten, paljonko johonkin räjähdedroneen olisi joku valmis investoimaan? Eihän sellaisen jäljiltä saisi grammaakaan syömäkelpoista lihaa ja kun eettisyys ja metsästyksen hyväksyttävvys otetaan mukaan, viimeistään silloin lapsikin huomaa ajatuksen pöhköyden määrän. Kuka edes antaisi lupaa omassa metsässä räjäytellä pommikoneita. Antaa siis tuon aiheen olla, parempi keskittyä suorittavan aloituksen aiheeseen.
Riista-lehdessä on ollut ajoittain juttua hirven ampumisesta kyttäämällä. Osaako joku alaa tunteva sanoa, miksi tuo ei ole yleistynyt kuten peuroilla? Hirviporukkaa sen verran kuin tarvitaan ruhon läsittelyyn päivystää sovittyina aamuina tai iltoina valmiina lähtemään hommiin. Jahdin epäonnistuneet laukaukset vähenevät 95%. Eikä tarvitse palella räntäsateessa, kuten hirvijahdissa juttujen mukaan yleensä ollaan. Tosin aloitusviikonloppuna ainakin etelässä oli oikein kiva keli.
Nostokoukku: ”Ei metsästysoikeutta ole pakko vuokrata.”
Viittaat varmaan Annelin kommenttiin ”Heillehän se metsästysoikeus kuuluu kun se on pakko nykysääntöjen mukaan vuokrata pois jotta saa mitään metsästystä aikaiseksi.”
Tuossa puhutaan hirven ja peuran metsästyksestä, joten Anneli on oikeassa.
”Metsänomistajan paras ystävä on susi, se saa taimikot vapaaksi hirvistä.”
Ei toimi Lounais-Suomessa, jossa susikanta lienee jo tapissaan. Yhteiskunta tuijottaa vaan susien kokonaismäärää ja kun joku on havaintojen puutteessa päätynyt tulokseen 300 ja toisen mielestä se ei ole tarpeeksi, edes täällä ei susia saa vähentää. Ei, vaikka täkäläinen tiheys laajennettuna kattamaan koko Suomen pl. Lappi tuottaisi todennäköisesti tuhansien susien kokonaismäärän. Susien pitäisi osata tulla taajamiin syömään puudeleita, niin pääsisivät hengestään jo nykyisellä kannalla, kuten Kirkkonummen esimerkki osoittaa.
Mutta eipä hirvijahtikeskustelussa tämän enempää susista.
