Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”Minusta VW:n hyvitys oli erittäin hyvä. Tosiaan volkkarista sain yli kymppitonnin hyvityksen pösön kaupassa…”
Olen edelleen sitä mieltä, että täällä tuskin kukaan on yhtä hyvää kauppaa tehnyt. 2000 kilosta ongelmajätettä kymppitonnin hyvitys, vaikka 4000 euron remontti tiedossa.
”Pökön piti vaihtua aika nopeasti, mutta kun niiden v@ihtoarvo meni negatiiviseksi, siitä tulikin pitoauto.”
Ei, vaan Jesse huomasi saman kuin minäkin, eli että turha käyttää aikaansa vaihtamiseen, kun nykyiselläkin asiat hoituu. Montako tuntia Visakallo käytti renkaiden potkimiseen, aikaa meni ainakin puoli vuotta. Mutta jos tuota elämältään haluaa, siitä vaan.
Puut ei kasva yhtään nopeammin, vaikka vaihtaisi uuteen joka vuosi. Visakallokin sanoi saaneensa niin hyvän tarjouksen Mitsustaan, ettei vaihto tullut kalliiksi, mutta nyt kuitenkin myöntää Jessen tyylin olevan järkevä.
Muistaako kukaan ne ennustukset Jessen autosta, kun se uutena hankittiin. Ottaa kai koville, kun tuo auto edelleen toimii. Senhän piti olla jo ajat sitten paalissa. Ja jos moottori vaihtuu takuuna, ei voi moittia maahantuojan suhtautumista. Monella muulla tuo olisi ollut normaalia kulumista. Ja jos yksikin huolto tehty myöhässä, takuu muutenkin loppuu heti. Kian 15 tkm/1 v kohdalla hyvin helppo on vetää rajan yli etenkin enemmän ajava, joka käyttää autoa kolme kertaa vuodesss huollossa.
Oliko tuo Luken vastaus edellisellä sivulla linkittämääni MT:ssä esitettyyn kysymykseen? Eli kanta-arvio vääristyy, syy tiedetään, mutta kanta-arviota ei korjata? Näin saadaan pidettyä susien määrä alle metsästyskynnyksen.
Jos näin ja jos nyt havaintojen määrä räjähtää kasvuun, kasvaako arvio susikannasta vastaavaa tahtia vai aletaanko selitellä yhddtä sudesta tehtyjä useita havaintoja.
”Hehtaarin aukolle on tulossa rauduskoivua ja lehtikuusta mutta olisi mukava saada vielä jotain muutakin lehtipuuta elävöittämään maisemaa.”
Kun metsätaloudellista tavoitetta ei ole ja siten puusto voi olla paikoin harvaakin eli nopeammin kasvavan viereen voi tällä tavoin saada hitaampia lajeja, luontoarvoja voisi saada pihlajalla. Niitähän linnut kaipaa.
Jos tuomen saa jostain sekin on kiva lisä monimuotoisuuteen.
Vaahtera tuntuu pärjäävän hyvin hiukan varjossakin, joten jostain kaupunkipuistosta tms. paikasta kerää pussillisen siemeniä ja kasvattaa niistä taimia, jotka istuttaa maahan.
Tammi vaatii oman kokemukseni mukaan paljon hoitoa ja suojausta eli on aika työläs ja ainakin alkuvaiheessa hidas.
Leppää ja raitaa suosin itse raivauksissa. Eiköhän niitäkin jostain saa siirrettyä palstalle.
Yksi mitä itse aion tehdä on laittaa luumupuita. Siis niitä, joita kasvaa lähes joka talon pihalla ja vesoo riesaksi saakka. Eiköhän niiden hedelmille luonnosta ottajia löydy.
Mutta nyt on puhuttu vain lehtipuista. Kannattaa laittaa ihan tavallista kuusta ja mäntyäkin. Parantaa maisemaa etenkin talvella.
Ja kun talousmetsätaimikoita raivailee, kannattaa säästää mahdollisimman monta eri lajia kasvatusmetsää monipuolistamaan ja tulevaisuuden jättöpuiksi.
Mikä on tiivistettynä selitys kysymykseen suden kanta-arvion säilymisestä ennallaan, vaikka näin maallikkona susien määrä tuntuu räjähtäneen samanlaiseen kasvuun kuin peurat 10 vuotta sitten?
Itselläni ei ole lukuoikeutta tuohon juttuun.
Mitä ahman ravintoeläimiä on Turun keskustassa?
Vaikka poliisi tiedotti siirrosta ja srva-kaveri arveli ahman tulleen tänne muilla tavoin kuin omin jaloin, pidät todennäköisimpänä, että ahma tuli itse ravinnon perässä. Haistoi kai hotellin keittiön ja ajatteli ottaa seisovasta pöydästä nakkipekonimunakasta.
”Yllättävää on että ahma on talon kuistin alla eikä kukaan ole sitä aiemmin nähnyt.”
Me emme tiedä, miten kauan se siellä ehti olla. Ihmeellisempää on se, että ahma pääsi tiheän asutuksen läpi kilometrikaupalla ennen kuin joku sen huomasi, ellei sitten tullut junalla rautatieasemalle. Mistä ylipäätään poliisi sai tehtäväksi etsiä ahmaa, jota oltiin siirtämässä eläinsuojelullisiin toimenpiteisiin. Veikkaan, että jossain mietitään kuumeisesti hyvää tarinaa.
”Pääasia kuitenkin että ahma on päässyt luontoon takaisin.”
Minusta pääasia on selvittää ihmisen rooli tässä casessa. Yhden ahman kohtalo on sivuseikka näin isossa jutussa. Paljonko metsästäjä saisi kakkua, jos pyydystää ahman ja tuo sen kaupunkiin? Metsästysrikos, eläinsuojelurikos, yleisen vaaran aiheuttaminen ja ties mitä muuta. Ja ollaanko täällä siirtoistuttamassa ahmoja.
”Uskon että turun seudulla evästä riittää ahmallekkin.”
Voi olla, mutta vastaako elinympäristö sen vaatimuksia muilta osin, kun ei ole täällä yleistynyt.
” Näin ne pedot tulevat asutusten luokse ravinnon perässä. Eihän ne enää mitää syrjäseutujen asukkaita ole enää.”
Siis miten tulevat, eläinsuojelullisin siirroin?
