Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos meillä on kl 04 metsikkö, en voi mitenkään yhtyä ajatukseesi ettei kuvion hakkuu + viljely 60-70 vuoden välein muuta metsikköä mitenkään.
Ahomansikka ei taida olla metsälajistoon kuuluva kasvi tai ainakaan ei viihdy metsässä, joten metsän monimuotousuuden arviointiin se on ehkä huono laji.
Pentti: ”Minulla on ”luontokadosta” valtavirrasta poikkeava esimerkki: Oli järeä kuusikko, ikää ehkä 80 vuotta, puuta n 300 m3/ha, aluskasvillisuus olematon. Tehtiin aukkohakkuu. Alueen yhteen osaan, keskelle, ilmestyi kymmenien aarien alue, missä kasvaa ahomansikkaa. Tämä vain esimerkkinä, että meidän tietämyksemme luontokadosta on olematon.”
Ei kai ole mikään ihme, että tasarakenteinen pimeä talousmetsäkuusikko on monimuotoisuudeltaan surkea. Toki siihen on kiva verrata toisin kuin sekapuustoiseen kohteeseen, jossa on järeää haapaa yms. monipuolisuutta.
Sekin pitää huomioida monimuotoisuuskeskustelussa, mitä suuri muutos luonnossa elämälle vaikuttaa. Osa lajeista kaipaa laajoja yhtenäisiä eläinympäristöjä, osalle lisäksi muutokset ovat ongelma. Näitä ei lohduta se, että horsmaa pukkaa siellä, missä sitä ei ennen ollut.
Kohta saa laittaa valot päälle.
Mitä naapurit mahtaa ajatella, kun en huomannut tätä kampanjaa, uuni ja pesukonekin on päällä.
Tein tarjouksen tilasta reippaasti yli summa-arvon ilman kokonaisarvonkorjausta. Paras tarjous, muttei myyjä myynyt sillä hinnalla. Kohta tila tuli samalla välittäjällä uudestaan myyntiin, mutta uudella puustoarviolla. Nyt sen mukainen arvo olikin jo niin kova, etten uutta tarjousta viitsinyt tehdä. Olin jo kerran puuston arvioinut, eikä uusi puustoarvio tilan arvoa yhtään nosta.
Tiesittekö, että tänään on Maailman metsäpäivä?
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-metsapaiva
Olen kuunnellut Areenasta puolisen tuntia lähetystä, jatkuu eteenpäin taas automatkoilla.
Eivät osanneet ohjelmassa määritellä lähimetsiä muuten kuin että sijaitsevat asutuksen lähellä ja ovat ihmisille tärkeitä. Omat lenkkimetsäni kotini ympärillä ulottuvat juosten n. 5 km päähän ja maastopyörällä n. 10 km päähän. Aika vähiin jää tilaa talousmetsille, omienikin metsäpalstojen ympäriltä löytyy asutusta puolen kilsan päästä. Perimmäiselle kuviolle tulee reilut 700 m. Tiedä sitten, millaisia lähimetsiä ne paikallisille ovat.
Jäi sellainen olo, että lähimetsien suojelulla laajennetaan harmaan suojelun käsitettä.
Juuri näin. Yle on unohtanut oman tehtävänsä.
”Voi taas miettiä miten tuossakaan asiassa voi edes valita puolta. Joko suojellaan luontoa tai sitten ei.”
Jotain eroa luulisi olevan Ylen uutisissa ja Metsälehden keskusteluissa.
Ylen uutisointia:
Yle näki lopulliset kriteerit vanhojen metsien suojeluun – kova kritiikki ei näytä kääntäneen hallituksen päätäSuomen jäljellä olevien vanhojen metsien suojelu on jäämässä puolitiehen äärimmäisen tiukkojen kriteerien seurauksena.
…
Kova palaute ei näytä vaikuttaneen lopputulokseen mitenkään. Se ei toki ole tavatonta, mutta toisinkin voitaisiin toimia.
Tuossa muutama kohokohta, mutta samaa sävyä toistaa koko uutinen. Puolueetonta?
”Syksyllä näin yhden metsästäjän vanhan ykköstien varressa kytiksellä. Ja takaisin päin tullessa näkyi saalista saaneen.”
Metsästäjien näkymättömyydestä joskus kuulee kritiikkiä, mutten usko autoilijan havainnoilla olevan korrelaatiota metsästysaktiivisuuteen. Peurahan juoksee laukauksen jälkeen herkästi 100 m ja silloin ei ole hyvä olla kovin lähellä tietä, jossa ajetaan 80-100 km/h.
”Tosin paikallislehdessä oli muutama viikko sitten juttu, missä oli karttaan laitettu täplä kaikista riistakolareista muutaman vuoden ajalta. Ei siellä paljoa tyhjiä kohtia näkynyt.”
Onhan täpliä melkoinen määrä:
https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/