Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän ainakin kyselyn tekijät nämä kommentit täältä bongaa.
Suomen kilpailukyky on heikko ja pisa-tuloksetkin alamäessä. Kun hyväksytään se, että kysellään mielipiteitä ja tehdään niistä päätelmiä, joihin ei vastaukset anna lähtöarvoja, tilanne ei parane. Hiukan kunnianhimoa ja ammattimaista otetta työelämään pitäisi saada lisää, jotta tyhjän pyörittämisen aiheuttama kuormitus jäisi vähemmälle. Toki huono juttu provoilijoiden ja muiden vastaavien hybridivaikuttajien näkökulmasta.
Kun luontoväki tekee vastaavan kyselyn, sen tuloksista lähtee lehdistötiedote lähes jokaiseen suomalaiseen mediaan. Osa niistä julkaisee sen, jonka jälkeen luontoväen mielipiteestä on leivottu tutkimusperusteisesti enemmistön mielipide, jota voidaan jatkossakin käyttää hyödyksi.
Sinulle tämä voi olla vitsailun aihe. Tässä tapauksessa opiskelijoidenkin on syytä ymmärtää, mitä ovat tekemässä. Tällä hetkellä ei puhuta insinööritason osaamisesta eli koulun on syytä puuttua tilanteeseen.
Kyselystä eri mieltä Annelin kanssa.
Kuinka suuressa osassa Suomen metsistä arvioisit käytettävän jatkuvaa kasvatusta?
Mikä on jk:n määritelmä? Erirakenteinen tai poimintahakattu? Entä jos ne ovatkin jaksollisen kasvatuksen parissa.
Jatkuva kasvatus kiinnostaa minua aiheena.
Kiinnostaa, mutta ei vaihtoehtona talousmetsään. Kiinnostus koskee yhteiskunnallista keskustelua ja miten täällä asioihin vaikutetaan.
Jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää enemmän paikoissa joihin se ei ole välttämättä taloudellisesti kannattavin vaihtoehto.
Mitä nämä paikat ovat? Riippuu täysin vastaajasta, mihin kannattamattoman toiminnan haluaa sijoittaa.
Jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää enemmän sille soveltuvissa paikoissa.
Erkin kirjojen mukaan kaikki paikat käy, minusta jk soveltuu ok-tontille tai puistoon, mutta voiko silloin puhua jk:sta talousmetsäkeskustelussa.
Metsälainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että se suosii jatkuvaa kasvatusta.
Mitä on suosiminen? Nykyinen laki ei estä jk:ta, joten pitääkö jaksollista rajoittaa, jotta voi puhua jk:n suosimisesta.
Jatkuva kasvatus sopii myös metsätuhoille alttiille kasvupaikoille paremmin kuin tasaikäisrakenteinen kasvatus
Mille tuhoille, eri tuhotyypit vaatii eri toimenpiteet.
Metsäalan toimijat tarjoavat tarpeeksi informaatiota jatkuvasta kasvatuksesta
Millaista informaatiota? Varoituksia olla sekaantumasta tähän vai sitä miten jk-metsää teoriassa hoidetaan. Jos ei kerrota sanaakaan aihesta, sehän on riittävä määrä informaatiota. Toisaalta jatkuva varoittlukin voi olla tarpeen.
Mediassa tulisi puhua enemmän jatkuvasta kasvatuksesta
Sama juttu kuin edellä.
Noista kyselyn vastauksista ei voi siis päätellä yhtään mitään mielipiteistä. Jälleen kerran kyselyssä ei ole osattu laatia yksiselitteisiä kysymyksiä.
Kiinnostavin asia on tässä se, miten tuloksia analysoidaan.
Perko: ”Kannatan, että luvista päättävät korvaavat henkilökohtaisesti aiheutuneet vahingot jos se muuttaisi toiminnan tuhoja ennaltaehkäiseväksi.”
Veikkaan, että uutinen Virosta veti mutkia suoriksi joidenkin mielissä.
Kun tavoitekanta on alueesta riippuen 20-30, vahinkoja syntyy tai on syntymättä. Metsästäjä ei voi olla siitä vastuussa.
Suorittava: ”Kun katselee Tracker safety susihavaintokarttaa en veisi suurin surminkaan koiraa metsään linjan Helsinki-Lahti-Tampere-Pori lounaispuolella. Pedon naamoja keikkuu kartalla vierivieressä. Toinen paha linja on väli Joensuusta Ouluun.”
Koiravahinkoja taitaa silti olla eniten idässä, ainakin uutisoinnin perusteella. Susikanta on tihein lounaassa, mutta joko peurojen suuri määrä helpottaa koirien tilannetta tai sitten joku muu juttu selittää tilannetta.
Jos saat vietyä liittoon ajatusta muistotulien järjestämisestä pääteiden varsille metsästyskauden päätteeksi, osallistun talkoisiin.
Glyfosaatilla ainakin ensimmäisenä vuotena heinikko ei välttämättä häviä, mutta lajisto muuttuu. Toki kasvustokin harvenee tukkona rehottavaan heinikkoon nähden.
Maaperän laatu on ratkaisevan tärkeä asia koivun menestyksen kannalta. Tiiviissä ja kosteassa savimaassa tuskin mikään muokkaus auttaa, kun juuret kasvaa ensimmäisena vuotena perusmaahan. Eli tämä asia kannattaa selvittää huolellisesti ennen puulajivalintaa. Kuusi tuntuu kasvavan hyvin, vaikka maaperä olisi liian vaikea koivulle.
Muissa yksityiskohdissa osaaminen ei riitä neuvomiseen.
