Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Itse kerroin omista kokemuksista.
Ostaja arveli, että harvennus tehdään samalla kertaa kuin toisen leimikon päätehakkuu. Ei tehty, vaan harvennukseen tuotiin toinen kone.
Koivikon 2. harvennuskuvio oli pieni, mutta lähistöllä oli muitakin harvennuskohteita, joten homma kannatti näin tehdä. Tämä oikeastaan vaikutti siihen, kenen kanssa kaupat tein. Näkyi se euroissa tai ei, mutta vaikeammin osoitettavia käytännön hyötyjä siitä saattoi tulla.
Isompi ongelma kuin moton poistuminen kesken kaiken on koneketjun tulon viivästyminen. Etenkin ajokoneen kanssa on joskus kevään painaessa päälle saanut jännittää.
Arto: ”Petoyhdyshenkilö pitää Espoon epäiltyä susilaumaa riskinä lapsille Kumma juttu täällä ei noin kukaan ole kertonut. Antaa sinne susien lisääntyä.”
Tämä suhtautuminen vaivaa:
Virallisena kantana sanon, että kyllä ihan oikea toimintatapa on soittaa hätäkeskukseen, kun kohtuullisen tiiviisti asutulla alueella havaitsee susilauman liikkuvan. Se on täysin validi syy hätäkeskuspuheluun.
Onko siis tiiviillä alueella asuvat eri asemassa kuin muualla? Jos näin, niin miksi? Mitä ylipäätään tarkoittaa asuttu alue, kun maaseudulla poliisi ei ole kiinnostunut susihavainnoista.
Ohje susihavainnoista ilmoittamiseen 112:
Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
Tai:
Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta vaan jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti. Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun.
Onko nyt tehty muita kuin satunnaisia havaintoja ja onko sudet jääneet alueelle vai ovatko poistuneet. Eli antaa vaan pääkaupunkiseutulaisten nauttia luonnon monimuotoisuudesta.
”Varsinais-suomessa susikanta vielä suurempi kuin Lapissa siitä huolimatta vhp kanta tuntuu voivan hyvin.”
Tottahan vhp-kanta voi hyvin, kun olosuhteet niille sopii. On monimuotoista metsää, varpuja, lintujen pesiä, syysviljaa, nurmea ja vähän lunta. Mutta vahva on porokantakin Lapissa, vaikka suden tappamia löytyykin.
Se on kiinnostavaa, miten suden käytös etelässä muuttuu, jos vhp-kanta saadaan pienemmäksi metsästämällä. Reviirien sanotaan olevan pieniä runsaan peurakannan takia, joten tilannehan voi muuttua.
Enemmän peurojen esiintymiseen tuntuu sudella olevan vaikutusta siinä, että sudet saavat peurat liikkeelle kuin se, että sudet tappavat peuroja. Käytös siis muuttuu, eikä havaintoja tehdä totutulla tavalla. Onhan luonnossa muuallakin todettu, miten petouhka vaikuttaa saalislajien käytökseen. Esimerkkinä haahkojen pesintä merikotkien takia.
Jees: ”He olivat jahdin ohessa löytäneet sähkölinjalta henkitoreissaan olevan nuoren hirven joka kiersi maassa kehää eikä päässyt jaloilleen.”
Oletettavasti lopettivat tuon?
Jos se on suden haavoittama, jäljet näkyisi helposti ruhossa. Ellei ja on syytä epäillä jotain Annelin mainitseman tyyppistä syytä, silloin ruhosta pitää lähettää näytteet ruokavirastoon. Täällä kun yleensä tiedetään niin muiden omistamien metsäkuvioiden historiat vuosikymmenten ajalta kuin metsästäjien liikkeet ilman seuran jäsenyyttä, varmaan tuon hirven diagnoosikin on selvillä.
Koivu on tarkempi maalajista kuin kuusi. Pellot ovat usein täällä savea ja muualla turvemaata, joten jos sopivan kostea kasvupaikka kapillaarisessa maaperässä löytyy ilman edellisen polven juurikääpäriskiä, itse ainakin laittaisin kuusta. Muualla on tarve männylle ja koivulle, ja jos niistä aiheutuvat sorkkaeläintorjunnat voi kuusella välttää, ilman muuta niin. Sekapuustoa pitäisi saada, eikä se ole pellon heinikossa ilman istutusta ollenkaan varmaa. Mutta esim. 30% koivua tai mäntyä on helpompi ruiskuttaa kuin 100%.
AJ: ”Mitkä olivat Gla tiivistetysti Täktom-sarjan johtopäätökset?”
Kirjoitin pitkän viestin, jätin sen kesken ja tein välillä muita hommia. Tietysti viesti hävisi. Mutta todella tiivistetysti prosessi on hidas, kun kukaan ei halua joutua vastuuseen yhtään mistään. Oma tulkintani on se, että osaamisessakin on puutteita, kun hanketta vetää vapaaehtoiset. Syyllistää en voi, päinvastoin, kun byrokratiaviidakkoon joku suostuu lähtemään. Kannattaa kuunnella ohjelmasarja. Luonto-ohjelmista poiketen puheenvuoron saa joku muukin kuin luontoväki.
Metsäradion motto: Metsäradiossa puhutaan retkeilystä, kalastuksesta ja suomalaisesta luonnosta. Ei siis enää metsätaloudesta.”
Juu, luonto- ja retkeilyradio tuo nykyään on.
Tämäkään ei tullut oravatutkimuksessa yllätyksenä:
”Selvittämättä on esimerkiksi kuinka laajalle metsästämiskäyttäytyminen oravissa on levinnyt, miten metsästämistaipumus siirtyy ylisukupolvisesti ja miten käytös vaikuttaa ekologisiin prosesseihin. Tutkimuksia on määrä jatkaa kesällä 2025,”
Hyvin ovat tutkijat osanneet työnsä, kun uutiskynnys ylittyy Suomessa ja määrärahat jatkoon hankittuna.
