Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava hirvikeskustelussa: ”Nimenomaan valkohäntä on ollut suurtilallisten varjeluksessa. Muille metsästysvelvoite on langennut vasta ,kun tilanne karkasi käsistä.”
Minkä lasket hetkeksi, jolloin tilanne on karannut käsistä?
”Unohdit listasta suurmaanomistajat ja vielä mainitsemattomat seurat , joiden säännöt eivät mahdollistaneet maattomien osallistumista hirvijahtiin.”
Ei maanomistajat herroja ole olleet. Ihailen mielikuvitustasi, kun puolustat intressejäsi. Uskotko itse tarinoihisi?
”Hirvikanta räjähti kasvuin jo 1990- luvun puolivälissä ,jolloin oltiin sitä mieltä ,että kanta oli ammuttu liian harvaksi.”
Näin suorittava kertoo, miten kirjoitti edellä historian uusiksi. Herrojen harrastus ei liittynyt tähänkään millään tavalla.
Suorittava: ”Vasta ,kun harrastus alkoi karata käsistä ja eläinkannat kasvaa hallitsemattomasti , kelpasi rahvaskin mukaan jahteihin.”
Ok, olen ymmärtänyt kaiken täysin väärin. Hirvikanta oli 70-luvun alkuun saakka enintään 20 000. Metsästys ei ollut enää tuolloin vain vuorineuvosten hupia. Mutta kiva tietää, että hirvikannat oli jo tuolloin karanneet. Metsästysrajoitukset kivasti auttoi tilanteen syntyä. Mikä onkaan luonnehdinta tämän päivän eläinmäärästä.
Peurakannoista ei luotettavia tilastoja ole tältä ja sitä edeltävältä ajalta, mutta 2000-luvun alkupuolelle kasvu oli tasaista, kunnes sittemmin räjähti kasvuun. Ei ollut tämäkään vuorineuvosten aikaa.
Tuskin nämäkään tulkinnat suorittavan puheista kelpaa, joten jotain täsmällisyyttä lukujen muodossa nyt tarvitaan. Vuodet vaikka kymmenen tarkkuudella.
Nyt kirjoitetaan historiaa uusiksi ihan itänaapurin tyyliin.
Erikoisia kirjauksia on suunnitelmaan tullut, jos siellä nykyään noin sanotaan.
Suorittavalle:
Mitä kehumasi hirvitaloussuunnitelma sanookaan tavoitekantojen suuruudesta ja mitä seurauksia yli 4 aiheuttaa?
Ja näin jälleen jäin ilman vastausta. Hankalasta aiheesta tuntuu olevan kyse.
Suorittavan vastausta kursivilla olevaan kysymykseen vielä odottelen.
Siinä on tosiaan pukki kaalimaan, tai pitäisikö sanoa hirvisonni mäntytaimikon vartijana.
Suorittavan huoli vuosituhannen vaihteen virheistä lienee turha sikäli, että virheistä on varmaan opittu ja kantaa ymmärretään tarkkailla jatkuvasti.
Sellainen olo tosin on, että muitakin selityksiä tapahtuneelle on olemassa. Petotilanteeseen ja Keski-Suomen hirvityhjiöön nyt vaan sattuu tämä istuvan hyvin. Jos taimikonhoidon ohjeissa on em. tilanne, täällä yksinäinen lammaspaimen koittaa viihdyttää itseään. Tuleeko susi, sitä ei ulkopuoliset tiedä.