Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittavalla tosiaan on kova vimma puhua rästeistä metsätalouskeskustelussa. Puhutaanko seuraavaksi metsästäjien ampumataidosta.
”Ongelma oli selätetty raivaamalla taimikko asianmukaisesti. Taimien latvat olivat hyvän kasvun seurauksena nopeasti hirvien ulottumattomissa.”
Mänty alkaa olla turvassa hirven turvalta n. 5-6 metrisenä. Istutuksesta/kylvöstä/luontaisesta taimettumisesta tuohon kestävää ajanjaksoa en määrittele edes hyvin hoidetussa taimikossa nopeaksi tapahtumaksi. Monta talvea on hirvillä aikaa tuhojansa tehdä.
Mitä tarkoitat hoitoon osallistumisella? Kun monesta suusta meille on kerrottu, että hirvikanta nousi metsänhoitomenetelmien takia (taimikoita ja vesakkoa yllin kyllin ravinnoksi, jonka takia hirvien määrä kasvoi), kelpaako vastikkeeton vuokrasopimus metsästykseen, raivaus ja tricon käyttö osallistumisesta?
Ongelmanahan ei ainakaan täällä ole kiväärimiesten puute, vaan tavoitteiden asettaminen.
”Vihreiden yksi keskeinen vaatimus on ollut että tehdään puusta arvokkaampia tuotteita niin saadaan lisää arvonlisää (BKT kasvaa).”
Ennenkin on tästä puhuttu, kun ajatus on keskeneräinen. Arvokkaampien tuotteiden tuottaminen on ok, mutta vastaus pitää löytyä vähemmän arvokkaiden tuottamiseen ja tuotteiden saamiseen ihmisten käyttöön. Jostain syystä tästä vihreät eivät halua keskustella.
Sinun vastaus on se, että antaa muiden tuottaa omat sellunsa. Se ei kuitenkaan ole vastaus ympäristöongelmiin. Vastaus puuttuu myös siihen, millä kompensoidaan tuotannon pienentyminen täällä.
Suorittava: ”Arvioin tältä käytännön kokemuksen pohjalta , että syys- ja talviraivaus on mäntyjen kohdalla selkeä hirvivahinkoriskiä kasvattava tekijä.”
Epäilemättä näin. Siksi hirvikanta pitää olla sellainen, ettei taimikoita ole tarvetta raivata lämpimänä vuodenaikana tautiriskiä kasvattaen, vaan talvella.
Tällä kertaa taisi olla halua erityiseen malttiin, kun siitä varta vasten piti metsästäjiä muistuttaa. Luodaan mielikuva pienestä hirvikannasta, jota ei sovi verottaa. Ei oikein istu siihen, mistä olet kertonut eli pitää olla metsästettävää. Muuten menee aseet naulaan.
”Koulutus on pakko toteuttaa vasta jahtikauden aikana petouhan vuoksi, jotta saadaan edes jonkinlainen metsästäjien muodostama turvaverkko .”
Kartan mukaan teidän suunnalla on vain jokunen susi. Vertaa täkäläiseen karttaan, jossa koiria metsästyksessä käytetään. Susikannan tiheys on aivan toista luokkaa, jotain mistä teillä ei osata edes nähdä unta. Kennelliiton kalenterissakin on paljon tapahtumia, ei niitä ole peruttu petouhkan takia.
”Tuvepohjaiselta männylle istutetulta palstalta ,jossa metrisiä taimia varjosti tiheä kaksimetrinen koivuvesakko. Siellä pari naarasta tuplavasoineen onnistuneesti piileskeli miltei koko syksyn.”
Teilläkö on niin poikkeuksellista porukkaa, ettei ole ruokintapaikkoja nuolukivineen, josta kameralla saadaan havaintoja ja jonka perusteella voidaan alkaa etsiä tuoreita jälkiä.
Mutta jos siellä tuplavasoja on, hyvin on kannan tuottavuudesta siellä huolehdittu. Ei uskoisi, kun puolet alueesta on paljaaksi raivattua taimikkoa, johon hirvi ei vilkaisekaan ja varmaan on myös varttuneitakin kuusikoita, jotka eivät hirville ravintoa tarjoa. Ehkä alue on kuin Harjavalta, jossa kaikki on toisin kuin muualla.
Tietääkö Visakallo, kuka tuhoaa passitorneja Päijät-Hämeessä? Metsästyksen vastustaja, liialliseen hirvikantaan kyllästynyt vahingon kärsijä vai vain tyhmää ilkivaltaa.
Jees: ”Olen nyt toisaalta huvittunut kun hakkuullani mäessä on paikoin vaikea kulkea ilman metsäkalossien paskaantumista peuran ja hirven sontaläjistä. Että pluspuolella ehkä pieni lannoitusvaikutus mutta ei se korvaa kyllä syötyjen puiden poltinpuuksi menoa.”
Ei tuosta lannoitusvaikutusta tule. Samaa tavaraa se on kuin raivurilla kaadettunakin eli samat ravinteet metsässä kiertää. Lannoituksesta voidaan puhua, kun ravinteita tuodaan metsään sen ulkopuolelta.
