Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kun suojaaminen rasittaa metsätalouden kannattavuutta, se on sinusta ihan ok?
Ihmeellinen ajattelutapa, että kannattavan tuotannon edellytyksiä ei pidä parantaa. Ei ihme, että Suomi velkaantuu ennätysvauhtia ja talouskasvu jää muista jälkeen.
”Miksi hänen esittämät keinot eivät ole sopivia ?”
Ne eivät ole toimivia. Ne voi toimia, jos metsäyhtiö hakkaa laajoja alueita aukoksi, jotka pidetään surkeina monokulttureina. Täällä, jossa tilakoko on 10-30 ha ja kuviokoko hehtaarin molemmin puolin, tarvitaan muita keinoja.
”Kenelle on epäselvää kuinka hoidettuja mäntytaimikoita suojataan hirvituhoilta ? Eikö tästä ole niin paljon tietoa että tuollainen tiedon aukko luulisi olevan helppo täyttää.”
Minulla on sellainen tieto, että vaihtoehtoja metsätaloudenharjoittajalla on käytännössä kaksi: Aitaaminen tai syönninestoaineen käyttö. Molemmat ovat kohtuuttoman kalliita metsätalouden kannattavuutta ajatellen. Mutta kerro toki parempia tapoja, jos tietoa on.
Täällä on esitetty, että hoidetun taimikon hirvituho riski on merkityksettömän pieni. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa ainakaan täällä, jossa hirviä on virallisesti hiukan päälle 3/1000.
”Ilmeisesti GLA on jo äidinmaidossa saanut kasvatuksen että ” tästä asiasta ei sitten puhuta”. On jo vuosia nämä taimikonhoidon asiat olleet niin vastenmielisiä.”
Ihan hyvälaatuista maitoa on näköjään ollut. Kerrotko, miksi pitäisi puhua rästeistä, kun yritän kasvattaa taimikoita hoidettuna?
Pyysin miettimään uudestaan. Edes suukottelu ei hirvituhoja hoidetuista taimikoista vähennä yhtään. Onhan se todettu, että luodin pusu on ainoa tapa. Nyt täytyy olla kuitenkin tarkkana. On ihan sama, onko porukassa 18 vai 19 jäsentä. Ratkaisevaa on hirvikannalle asetetun tavoitteen taso. Jos se on 3,2/1000, hirvikantaa ei tuon alle ammuta, vaikka porukassa olisi 20 jäsentä.
Toisaalta metsästäjät eivät ole valitelleet ampujien vähyyttä ja sanoneen hirvikannan olevan ylisuuri metsästäjäpulan takia. Tästä täytyy vetää johtopäätös, että porukkaa on riittävästi ja pullonkaula riskin alentamiselle muualla kuin hirviporukoiden koossa.
Visakallo: ”Yhtä vastenmielisiä kuin raivaamattomat taimikot, ovat myös oikea-aikaisesti hoidettujen taimikoiden hirvituhot. Kummatkin ovat kuitenkin olemassa, eikä ne metsästä puhumalla lähde. Toiseen auttaa vain raivaussaha, toiseen vain hirvikivääri.”
Suurin ero on se, että toiseen metsänomistaja voi vaikuttaa milloin tahansa, toiseen vaikutusmahdollisuudet ovat paljon heikommat.
Ja ennen kuin joku alkaa viisastella hirviporukkaan liittymisestä, kannattaa miettiä uudestaan.
Mm: ”Ompas GLA:lle vastenmielinen aihe kertoa raivaamattomista taimikoista. Eikös nämä liity suoraan hirvien ravintoon ja metsätuhoihin ?”
Toivon, että keskusteltaisiin metsätaloudesta, eikä rästi- tai metsästystaloudesta. Tuskin olen väärässä arvatessani, että metsästäjät haluavat mieluummin puhua ongelmakohteista kuin hoidettujen metsien hirvituhoriskeistä. Ainakin näyttöä vuosien ajalta tästä on runsaasti. Sinäkin haluat kääntää katseen pois kaipaamastani aiheesta.
”Jos tällainen tekijä jätetään asiasta kokonaan pois niin eihän asian käsittely ole missään mielessä oikeanlainen. Aihealue oli kuitenkin hirvituhot 2025.”
Riippuu siitä, mistä on tarve keskustella. Minä toivon keskustelua metsätaloudesta, jossa hirvituhot ovat ongelma. Rästimetsissä ei hirvituhot ole kiinnostava aihe, kun puusto ei muutenkaan kasva metsätalouden edellyttämällä tavalla. Metsästystaloudessa hirvituho lienee hirvikannan heikkoa tuottavuutta. Riisu naamiosi ja valitse aiheesi.
Olen koittanut kysyä, miten nuo vesakot liittyvät näissä keskusteluissa esitettyyn huoleen hirvituhoriskistä. Onko Visakallon taimikot supervesakoita? Ruiskutanko minä kaksi kertaa vuodessa Tricoa supervesakkoon?
Olen pyytänyt, että keskusteltaisiin metsätaloudesta, ei rästitaloudesta. Miksi pyyntö on sinulle ylivoimaisen vastenmielinen?
Nostokoukku tarttui provooni metsästäjistä. Se on samaa, jolla suorittava suhtautuu hirvikeskustelussa metsätaloudenharjoittajiin.
