Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Lieneekö ollut yksityistie vai maastoliikennelain alainen tilustie.
Joskus tärkeämpää on periaate kuin seuraukset. Ihan hyvin voi maksaa markan siitä, että säästää 50 penniä.
Ammattiliikenteeltä voikin periä. Yksityisautoilijoiden satunnaisista ajoista se ei ole mahdollista ja muun kuin satunnaisen käytön osalta näyttö on vaikea asia.
Jos kuljetuksen tilaajana on esim. valtio tai kunta, se yleensä edellyttää asioiden sopimista tiekunnan kanssa. Yksityinen metsänomistaja ei välitä siitä, mistä puut tilalta pois viedään.
Ammattiliikenteeltä voi yrittääkin, muilta se on turhaa. Tiedän oikotien, jossa maksullisuudesta ilmoitetaan tien alussa kyltillä. Hinnastoa tai maksutapaa ei kerrota. Mutta vitsihän kyltti onkin.
Tiekunnilla on joskus puutteita osaamisessa, kun jopa ajoneuvolla ajo kielletty-merkkejä käytetään. Merkkihän koskee kaikkia, ei vain muita kuin osakkaita.
Käyttömaksujen periminen olisikin mahdotonta, kun tien satunnainen käyttö on luvallista. Puomikin julkista tukirahaa saavalle tielle vaatisi todella hyvät perustelut.
Hassua, että mmm vastaa hesarin mielipidekirjoituksessa esitettyyn toiveeeseen tutkimuksesta luettelemalla, miten lukuisissa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa tutkimushankkeissa on tuotettu tietoa ja toimintatapoja kirjanpainajatuhojen ehkäisemiseksi. Lopputuloksena on esimerkiksi syntynyt Kirjanpainaja kuusikossa: ennakointi, hallinta ja torjunta -opas, joka on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Tuossa julkaisussa ei ole mitään uutta tietoa tämän päivän metsätaloudenharjoittajalle, jolla voisi vähentää riskiä. Julkaisuvuottakaan ei siinä ole kerrottu.
Yhteistyötä eri viranomaistoimijoiden välillä on tehty ja tehdään myös tulevaisuudessa. Yhteistyötä on pyritty syventämään myös Euroopan eri maiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten välillä esimerkiksi Forest Risk Facility (FoRISK) -toimielimen kautta. Toimielimen tavoitteena on vahvistaa metsien sopeutumiskykyä muuttuviin ilmasto-oloihin ja niiden vaikutuksiin.
Kysyjähän kysyi, miten sopeutumuskykyä voi parantaa, mutta tähän ei vastausta ole. Kansainvälinen tiedeyhteisön kahvikerho on saanut selville sen, minkä suomalainen metsänomistaja on aina tiennyt eli olemassa olevista keinoista kirjanpainajatuhoja voidaan parhaiten hillitä hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla ja metsätuholakia noudattamalla.
Edes se ei kiinnosta, miten kuusettumista voidaan hillitä.
Nyt löytyi eurotkin korvausten suuruuden määrittelyyn, VnA riistavahingoista. Maastotarkastusohje löytyy toisaalta, vaikka liitteessä on osin samoja asioita.
Jos laskuri ei ole enää olemassa, pitäisi kaavat laittaa exceliin. Sen verran monimutkainen laskenta on. Onneksi ei ole ajankohtainen itsellä.
Joku kaipaili Viron mallia korvauksiin. Max. korvaus 100 €/ha ei lämmitä, kun taimikko on syöty ja sekin vain, jos ei ole metsästetty tavoitteen mukaan. Miten tavoite on asetettu, se onkin toinen asia.
Kirjanpainajakeskustelussa tuli puheeksi hirvituhojen korvaaminen. Tätä laskuria, joka ei taida koskaan olla ollut toimiva, ei taida enää olla?
Kyllä. Minusta periaatteessa kuka tahansa metsästäjä voi hankkia itselleen valvojan pätevyyden. Sitä en tiedä, onko maanomistajalla oikeutta tiedustella metsästäjän lupia. Vuokraajahan ei voi tuntea kaikkia paikallisen seuran jäseniä saati vieraskorttilaisia eli voiko metsästyksen luvallisuutta itse millään kontrolloida.
”Onkohan niin, että meissä lähes jokaisessa palstalaisessa asuukin pieni Danny!”
Onneksi ei kaikissa.