Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timpan peräämää kokemusta ei kasvatusmetsäksi kehittyneestä vielä ole, mutta seurannassa kyllä. Sen sijaan 5-6 vuotta varhasperkaukseen tuoreella paikalla on minusta 1-2 vuotta liian pitkä aika. Istutuskuusi on jo jäänyt vesakon jalkoihin ja paikoin taimia saa ainakin kesäaikaan etsimällä etsiä. Yllättävän hyvin pienet männyntaimet kuitenkin heinikossa sinnittelevät ja niitä olen koittanut säästellä tavoitteena kuusikko, jossa on mahdollisimman paljon mäntyä ja 10-20% koivua. Toistaiseksi männyn määrä (luontainen) ei ole ollut läheskään 50%, joten vaaraa liiasta määrästäkään ei ole ollut. Lisäksi kuuset ovat mäntyjä edellä, joten tuskin männyistä paha kilpailija muodostuisikaan, vaikka lukumäärä iso olisikin. Mutta viimeistään ensiharvennuksessa sitten katsotaan, mihin suuntaan jatketaan. Pääasia kuitenkin on, että taimikkovaiheessa on riittävästi runkoja, joista on varaa valita ainespuuksi kasvatetavia.
Kokemuksia ei ole, mutta akkusahan kohderyhmä lienee pieni. Muuta järkevää käyttöä kuin sisätiloissa sahaamisen en keksi. Stihlin 192 on niin näppärä kuin saha voi olla, ja sitä voi käyttää rakennushommien lisäksi hätätilassa myös metsässä.
TM:n arviot pätee vain akun ollessa uusi. Kapasiteettihan heikkenee jatkuvasti, joten vuoden jälkeen voi olla edessä uuden akun hankinta. Paljonkohan sekin maksaa?
Puuntakaa: ”Ei pitäisi yleistää, että istutusmännikkö tarkoittaisi automaattisesti huonoa laatua.”
En yleistänytkään. Minun havaintojeni mukaan silti hyvin usein lopputuloksena on huonolaatuinen puusto. Yleisimmäksi syyksi veikkaan vajaata tiheyttä T2 vaiheessa. Lehtipuuta saattaa olla riesaksi asti, mutta se ei ole yhtä tehokas oksaisuuden vähentäjä kuin havupuu. Kuten suorittava porras totesi, riski jopa vahingon aiheutumiseen on olemassa. Ongelmia lisää nuoren lehtipuuston erilainen kasvurytmi (etukasvuiset taimet) verrattuna mäntyyn. Metlan tutkimuksen mukaan merkittävin tekijä männyn laadussa on juuri tiheydellä, vaikka rehevyys ja perintötekijätkin vaikuttavat. Mt-kankaalla joskus näkyy hyvinkin tyylikkäitä kuusen ja männyn (n. 50/50) sekametsiä.
On paljon asiaa, mutta myös osoitus siitä, kuinka vaikeata aiheesta on keskustella. Kuvan metsä on ilman muuta kasvanut liian pitkään liian tiheässä. Latvus on supistunut jo niin pieneksi, että harvennusken jälkeen kestää monta vuotta kasvun elpymisessä.
Jostain syystä istutettuja männiköitä ei laadukkaina juurikaan tapaa. Ei edes vt-kankaalla. Ainoa järkevä keino kuitenkin kasvattaa niissä edes kohtuullista laatua on tiheyden lisääminen. Lehtipuuta neuvotaan käyttämään apuna, mutta mielestäni se ei toimi hyvin. Ja koska runkolukumäärä ei varhaisessa taimivaiheessa riitä, kompensoituu se hiukan myöhemmin. Jos kuitenkin ensiharvennuksen (tai vastaavan ajankohdan) jälkeen ollaan edelleen huonolaatuisessa puussa, peli on mielestäni menetetty. Tiheänä kasvattaminen ei enää auta.
Ylen sivuilla hyvä kuva Suomen hirvikannasta:
http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_kaadettu_liikaa_uroshirvia/6221328
Ja taas, poistakaa välilyönnit linkistä, niin se toimii.
Kiitos Hannu! Enpä tuota yhteyttä ollutkaan hoksannut.
Enää puutteeksi jää vain kemeran ehdot taimikonhoidon osalta (muuttunee metsälain muutoksen yhteydessä, kuten Riikilä lehdessä pohdiskeli) ja metsävähennyksen alarajan lasku tai poisto ainakin tältä osin. Tai sitten jopa vähennyksen oikeuttaminen kemeran ulkopuolelle. Pointti tässä ajatuksessa oli metsävähennyksen tasapuolisuus ja jatkuva puute kemeravaroista saattaisi hieman helpottaa kytköksellä metsävähennykseen. Eihän kuulosta kovin hyvältä, että annetaan verohelpotus, jota ei voi käyttää, mutta joka ilmeisesti nostaa tilojen hintoja.
Se, että metsävähennys on nykyisellään vaikeaselkoinen, ei mielestäni ole syy olla tekemättä muutoksia. Vaikeaselkoista järjstelmää on syytä yksinkertaistaa ja oikeudenmukaistaa. Ei olla koskematta siihen.
