Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Taneli: ”Itsekkin hiukan epäilen, että jätettiinkö kannonnoston pintavesivaikutuksen nyt tutkimatta? Tutkittiinko myös kantojen läjitysalueen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin?”
Ainakin Ylen artikkelin mukaan nyt tutkittiin vain vaikutuksia pohjavesiin. Hämäävän kommentin tutkija Kubin kuitenkin antoi sanoesaan kantojennoston vähentävän ympäristövaikutuksia.
Taneli: ”Jopa sekin kysymys voidaan esittää, että rahoittiko UPM tutkimusta, oliko mukana rahoittajan mielistelyä.”
Erittäin hyvä näkökulma. Ei välttämättä mielistelyä, vaan rahoittajan tilaama tutkimus. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun tutkimuksen reunaehdot asetetaan sellaiseksi, että saadaan sopiva tulos.
Ei sinänsä liity aiheeseen minun kommenttini, mutta joskus on syytä kysäistä itseltään, mitä kaikkea oikeasti tarvitsee ja mistä on todellista hyötyä. Kun joka tarkoitukseen on olemassa omat vaatteet, löytyy meidänkin nelihenkisessä perheessä eteisestä useampi kymmenen kenkäparia ja naulakossa on erilaisia takkejakin jokaista kuun asentoa ja tuulen suuntaa varten ym. kaikki muu tavara näiden lisäksi. Jotenkin niitä vain on ajanmittaan kertynyt, kun vanha ei ole kulunut hävitettävään kuntoon. Tilaa kaikki tämä vaatii kohtuuttomasti, silti tavaroiden järjestyksessä pitäminen on oma ongelmansa vaatteiden pursuessa kaapeista ja naulakoista.
Eipä vielä ole tullut mieleeni hankkia raivausta varten omaa takkia, kun ihan tavallisilla työvaatteilla pärjää ympäri vuoden. Kerroksien määrä vain muuttuu vuodenaikojen mukaan.
A. Jalkanen: ”Summa summarum. Kantojen nosto saattaa siis pienentää vesistövaikutusta hieman, tai ei ainakaan lisää sitä.”
Kieltämättä minäkin yllätyin tuosta tiedosta, vaikka sille loogiselta kuulostava arvio esitettiinkin. Metsäasioissa 5 vuotta on kuitenkin niin lyhyt aika, etten vielä omaa kantaani aiheesta naulaa kiinni. Katsotaan, josko tutkimus saisi jatkua ja palataan sitten asiaan.
Mutta lainaamassani lausessasi paljastuu ehkä suurin aiheeseen liittyvä ongelma. Nyt nimittäin tutkittiin vaikutuksia pohjavesiin, ei vesistövaikutuksia yleensä. Koska maanpinnan rikkominen lisää pintavesien kuormitusta, päinvastaisen tuloksen saaminen pohjavesien suhteen aiheuttaa herkästi ainakin näin alkuvaiheessa vastustusta.
Toivottavasti Metsälehti pureutuu uutisoinnissa hiukan pintaa syvemmälle esim. lehteen tehtävän artikkelin myötä.
Pähkäilijä: ”vertasinkin tämän hitautta mutta kankeutta muihin käyttämiini sivustoihin jotka kyllä aukeavat klikkaamisen jälkeen samantien…”
Omituinen on tietokoneen sielunelämä, kukapa siitä selvää ottaa. En minä ainakaan.
”Jostain syystä asetuksesi tyhjentää välimuistin tai erikseen ei anna tallentaa salasanoja. Omassa win seiskassa pysyy kirjautuminen muistissa vaikka koneen sammuttaakin välillä, samoin läppärin XP:ssäkin.”
Ihan tarkoituksellinen juttu tuo. Ei ole hyvä ajatus, että koneeseen jää yhtä sun toista muistiin esimerkiksi pankissä käynnin jälkeen. Joillain vakoiluohjelmilla tms. mukavuuksilla pyritään hyödyntämään näitä tilanteita.
Hymiöistä oli toisaalla puhetta. Itse en ole koskaan ymmärtänyt, miksi kirjoitettuun tekstiin pitää jotain naamankuvia sekoittaa. Alunperin teinien juttu, johon ovat hurahtaneet monet aikuisetkin. Mutta jos nyt haluaa, voihan niitä käyttää ilman erityisiä naamojakin. Olemassa olevilla merkeilläkin niitä tehdään.
Jos kuusia on 1800 kpl/ha ja niille tehdään reikäperkaus metrin säteellä, jää hieskoivulle noin 50% pinta-alasta.
Kun kuuset alkavat lähestyä 02-vaihetta, pitää koivut käytännössä olla poistettu, jotta kuusilla on tilaa kasvaa eikä kasvu taannu ylitiheyden takia. Kuusen aukkopaikat on tietysti asia erikseen.
Tutkimuksessa ”Laine, J. 1986. Kuivatustekniikan, kuivatussyvyyden ja puuston kasvun välisiä vuorosuhteita 25 vuotta vanhoilla rämeojitusalueilla” selvitettiin asiaa. Nuoren kasvatusmetsän tilavuuksilla ei puusto juurikaan kuivatussyvyyteen vaikuttanut. Sen sijaan kun määrä tuosta kasvoi n. 100 m3/ha, kuivatussyvyys parani 20 cm. Kirjassa Suot ja suometsät on aiheesta juttua, itse tutkimusta ei taida netistä löytyä. Lisäksi aiheesta on muistaakseni uudempikin tutkimus, jossa saatiin samankaltaisia tuloksia.
Toki koivu haihduttaa havupuuta tehokkaammin, mutta puuston määrä lienee silti merkittävin selittävä tekijä. Tässä tapauksessa hieskoivun määrä ei missään vaiheessa nouse kuutioissa mitattuna merkittäväksi, joten tuskin se vettäkään merkittävästi haihduttaa. Kuivatustehohan perustuu kahteen tekijään, lehvästön sitomaan ja siitä suoraan haihduttavaan vaikutukseen (sadanta tavallaan vähenee) ja varsinaisen puun veden kulutukseen. Vaikka T1…T2-kokoisia hieskoivuja olisi suurikin määrä sillä 50% alalla, joka niiden käyttöön jää, on haihduttava pinta ja puun virtaukset isommassa, esim. 100-litraisessa rungossa ihan eri suuruusluokkaa kuin taimivaiheessa olevassa puussa.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö hieskoivujen säästäminen taimivaiheessa tai kosteassa painanteessa jopa pelkän hieskoivun kasvattaminen olisi järkevää. Ainakaan minä en kuitenkaan pysty itselleni asiaa perustelemaan kuivatuksella, vaan muilla tekijöillä. Syytä, miksi pienessä painanteessa hieskoivun taimet kuivattaisivat tehokkaammin kuin isommalla suolla, en keksi.
Minulla kone ei auta kirjautumisessa, vaikka rasti olisikin ”muista minut”-kohdassa. Ilmeisesti kyse on jostain suojausasetuksista. Koneeni tyhjentää netin sulkemisen yhteydessä historiaa yms. juttuja niin paljon kuin mahdollista.
Tuo lainausmahdollisuus olisi tosiaan hyvä, mutta tekstin korostaminenkin auttaisi erottamaan lainaukset omasta tekstistä. Tietysti copy/paste-ruljanssi säilyisi.
Pähkäilijä: ”Jotenkin palsta tuntuu hitaalle mutta kankealle käyttää. Klikkauksen jälkeen ehtii laskemaan välillä kissan ulos ennenkun sivu aukeaa.”
Minusta nopeus on yksi hyvistä piirteistä. Vanha palsta alkoi jumittaa pahasti ennen uudistusta.
Konetta käynnistettäessä kannattaa antaa sen ladata kaikki valmiiksi ennen netin avaamista. Muuten kaikki hidastuu merkittävästi, edes google ei toimi nopeasti. Minuutin tai pari kun odottelee, se riittää. Asian voi todeta pienestä merkkivalosta koneen kyljessä, joka osoittaa kovalevyn toimintaa.
”Samoin johonkin vastausviestiin olisi mukava saada kopioitua alkuperäisestä viestistä osio eri väriseksi jolloin huomaa keskustelevansa samasta aiheesta. Pelkkä tekstin kopiointi ja käsin laitto > rivin alkuun on köyhän miehen vaihtoehto.”
Totta, mutta toisaalta nykyisen systeemin luonne on sopusoinnussa metsäalan kanssa.
Korpikuusi: ”Hieskoivu toimii kosteissa kasvupaikoissa vesipumpun lailla, eli kuivattaa tehokkaasti maata. Tällaisissa paikoissa teen yleensä reikäperkauksen havupuun taimille ja jätän hieskoivikon muuten perkausvaiheessa koskematta.”
Metlan mukaan puustoa pitää olla n. 100 m3/ha, ennenkuin sen kuivattavalla vaikutuksella alkaa olla merkitystä. Taimikon vedenkulutus on siis niin pientä, ettei hieskoivu tässä suhteessa käytännössä mitään vaikuta. Ja ennenkuin puuta on niin paljon, että se alkaa kuivattaa, on kulunut pitkä aika ja tuolla menetelmällä kasvutappioita syntynyt.
Puustolla on siis minun mielestäni mahdollista kuivattaa maata kasvatusmetsävaiheessa, mutta ei taimikossa.
Joko kolumnien kommentointi toimii täysin?
Lukijoiden kuviin olisi hyvä saada mahdollisuus lähettää samasta aiheesta 2-3 kuvaa. Homma olisi loogisempaa, jos samalla saisi laitettua kommentin aiheesta. Nyt pitää odottaa julkaisua ja vasta sitten lähettäjä voi kertoa kuvista. Vanhalla palstalla kuvien zoomaus oli hyvä juttu. Näytön zoomaus ei korvaa tätä, koska kuvan tarkkuus katoaa jo 200% zoomilla.
Keskustelupalstalle seuraavat toiveet:
– Linkit toimivaksi (hyperlinkki?)
– Teksin korostusmahdollisuus kursiivilla, alleviivauksella ja/tai lihavoinnilla, kuten vanhalla palstalla oli
– Viestiketjusta paluureitti suoraan aiheryhmän otsikon alle helpottaisi käyttöä (esim. tästä keskustelusta suoran Muuta metsästä otsikon alle). Nyt pitää mennä ensin keskustelujen pääotsikoiden alle tai sitten takaisin-toiminnolla naksutella joskus useamman sivun kautta.
– Joko viestiketjun avaaminen nostaa sen kärkeen vai nouseeko se sinne vasta ensimmäisen vastauksen myötä?
– Useamman sivun mittaiseksi kasvanut keskusteluketju kaipaisi sivunumeroita myös sivun yläosaan
– Muokkausmerkintä hiukan vähemmän hallitsevalla värillä ja hiukan viestistä erilleen
– Tyhjä rivi automaattisesti alkuun, jotta ostikko ja teksti ryhmittyy paremmin
Tässäpä hienosäätöä. Mukavaa kuitenkin on, että jo nyt palsta kuitenkin toimii (kolumneja lukuunottamatta?) muutamista epäkäytännöllisistä yksityiskohdista huolimatta.Pisteytykseen voisi luoda yhteiset pelisäännöt. Onko yksi laatikko lievä suositus vai negatiivinen ilmaus? Ja siten onko kolme laatikkoa neutraali? Jonkinlainen ohjeistus asiasta olisi hyvä. Sitten kun on aikaa hienostella, voisi pisteytyksestä tehdä jonkun profiilin (esim. pylväsdiagrammin), josta näkyisi pisteiden jakauma keskiarvon lisäksi.
