Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tiedän kyllä, että kuusen osuus uudistamisessa on kasvussa ja että hirvikannalla on siihen todennäköisesti merkittävä vaikutus. Mutta jos kyse on kuusettumisesta ja jos se tarkoittaa sitä, että metsämme muuttuu kuusivaltaisemmaksi eli kuusen osuus lisääntyy, tällaista kehitystä ei ole nähtävissä. Syy on todennäköisesti hoitamattomuudessa. Kuusta on metsissämme VMI 11 mukaan 693 milj. m3, mäntyä 1129 milj. m3, koivua 385 milj. m3 ja muuta lehtipuuta 78 milj. m3. Kokonaispuusto on 2284 milj. m3. Tällöin kuusen osuus on 30 %, männyn 49 %, koivun 17 % ja muiden lehtipuiden 3 %.
Kuusen määrä on pysynyt ennallaan VMI 8 (1986-1994) lähtien, mutta kokonaispuusto on kasvanut 1890 -> 2284 milj. m3.
Puulajeittain määrät olivat tuolloin kuusi 691 milj. m3 (37%), mänty 865 milj. m3 (47%), koivu 277 milj. m3 (15%) ja muut lehtipuut 58 milj. m3 (3%).
Kuusettumista ei siis ainakaan tuolla ajalla ole tapahtunut. Kuusen osuus on ollut suurimmillaan VMI 6:ssa 70-luvulla, 37%.
Mikä sinun mielestäsi olisi sopiva määrä kuuselle, jottei tarvitsisi huolestua monimuotoisuuden heikentymisestä?
Juuri noin. Mutta edelleen ainakin minua kiinnostaa se, mitä saadaan aikaan. Toisarvoista on se, mitä tehdään.
Kuten tiedämme, 77% ei vastaa männyn luontaista osuutta. Mutta mikä raadin mielestä on oikea jakauma? Ennen lukujen ilmoittamista on turha huolestua kuusettumisesta.
Ja oikeastaan, jos asiaa tarkastellaan luonnon kannalta, on kuusen istuttaminen aukkoon väärin. Sinne pitäisi saada lehtipuuvaltainen taimikko, koska se on luonnon kiertokulun mukainen kehitys totaalisen tuhon (avohakkuu) jälkeen. Kuusi tulee mukaan vasta myöhemmin. Niinpä hoitorästit omalla ihmeellisellä tavalla tukevatkin tätä kehitystä.
Minunkin mielestäni nykyinen hirvieläinkanta on liian iso. Mahtuupa sekaan Suomen luontoon kuulumaton lajikin. Kuitenkin jos hirvikantaa halutaan alentaa, pitää asiassa käyttää kestäviä perusteita. Ei mutupohjaista haahuilua, muuten tässä asiassa luovutetaan vähäisetkin omat aseet metsästäjille ihan vapaaehtoisesti. Ei kovin järkevää toiminta minusta.
Ei riitä, että osaa googlettaa.
Heli Viirin artikkelissa todetaan, että hirvi aiheuttaa merkittävästi vahinkoa puuntuottajan näkökulmasta katsottuna. Samalla sivutaan sitä, miten hirvi muuten kuormittaa luontoa. Myös vaikutukset metsän uudistamiseen todetaan ja siinä kuusen osuus on kasvanut männyn ja koivun kustannuksella. Siten artikkeli vastaa kysymykseen hirven vaikutuksesta uudistamisen monimuotoisuuteen. Mutta kuten kaikki tiedämme, hoitorästien takia tilanne uudistamisen jälkeen muuttuu monilla paikoilla. Vesakko valtaa taimikkoja, joten lopputuloksena lehtipuun osuus metsissä on huomattavasti uudistamisen materiaalin osuutta suurempi.
Mänty tuskin hyötyy tällaisesta kehityksestä, mutta sillä onkin vielä menneiden vuosien aikana hankittu etumatka olemassa ja siksi männyn osuus puustosta on voimakkaassa kasvussa. Sen osalta pelivaraa kuusettumiselle on siis reippaasti jäljellä.
Jos siis asiaa ajatellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta, ei kuusettuminen ole mielestäni ongelma. Biodiversiteettiä ei kiinnosta, tuottaako metsä laadukasta tukkia vai ainoastaan poltettavaksi kelpaavaa susipuuta. Puuntuottajan näkökulma on taas toinen.
”Heidän mielestään puut olisi varmaan justeerilla kaadettava,hevosella ajettava metsästä.”
Tarkoitat varmaan, että puut pitää kaataa venäläisestä metsästä ilman minkäänlaisia meikäläisiä velvoitteita ympäristönhoidosta poislukien fsc-paperi pöytälaatikossa ja rahdata sieltä tänne jalostettavaksi.
Onko kukkapenkistä hyötyä, on kysymys johon vastauksen saa kokeilemalla. Avasin tämän viestiketjun siksi, jos jollain olisi kokemusta. Timpalla on, hienoa.
Kerrotko Timppa, millä maa käsiteltiin ja millainen lopputulos oli. Sekoittuiko pintamaa kivenäismaan kanssa, vai sekoittuiko ainoastaan humus? Oltiinko turvemaalla ja kankaalla?
Youtuben mainosvideo ei ole hyvä tapa arvioida menetelmää, ainakin herää kysymys siitä, kuinka heinät, varvut yms. kasvit kiertyvät pyörivän muokkaimen ympärille.
Eipä taida olla tuossa laitteessa järkeä, ellei puoli-ilmaiseksi saa. Lähes mönkijän hinnoissa nuo ovat, jos nyt jostain sellaisen löytää. Ja mönkijä puolestaan on hyötyyn nähden sen luokan investointi, ettei se minulla ole perusteltu.
En tiedä, mikä laite sinulla on (Honda 600-800?), mutta maavaran pienuuteen ei luulisi homman tyssäävän. Onhan pyörät lähellä toisiansa. Vanha Agria isoilla pyörillä on silti hauskan näköinen keksintö. Siihen ketjut ja painot, niin varmaan pääsee etuvedosta huolimatta kohtuullisesti eteenpäin.
Mainittiinko artikkelissa summia ja puolueita?
Se, että toiminnanjohtajalla on tarvetta vähätellä asiaa, kertoo jotain päätöksen kestävyydestä. Kyllä asioissa yleensä pitäisi voida joko reilusti myöntää virhe tai sitten selkä suorana kertoa, mitä ja miksi on tehty. Mutta tuollainen vähättely on kaikkein huonoin vaihtoehto.
Aika vaatimaton oli Lähteen ja Kärkkäisen anti keskustelulle tällä kertaa. Lähteen jutussa ei ollut mielestäni mitään erityistä. Vain vastausksessa Marttilan kysymykseen uuden metsälain onnistumisesta Lähde yllätti olemalla aika tyytymätön, vaikka oikeaan suuntaan ollaankin menossa. Kova on siis vallitsevan metsätalouden muodon vastustus Erkillä.
Kärkkäisen jutussa Mhy-muutoksesta hän ihan viisaasti totesi asian olevan ennustamista, joten lopputulos ei ole kenenkään tiedossa. Mutta asiaa on hyvä peilata aikaan ennen palstauudistusta, jolloin keskustelu täällä aiheesta kävi kiivaana. Lieneekö asialla ollut yhteyttä eduskuntavaaleihin, persujen kovaan nousuun ja haluun syrjäyttää kepu vai ainoastaan mahdollisuus rekisteröitymättömänä kirjoitella mitä sylki suuhun tuo ja jopa provosoida porukkaa. Kärkkäisen maltillisuus kuitenkin edusti juuri sitä, jota itsekin aina välillä peräänkuulutin. Vaikka nykytilanteeseen liittyy monia ongelmia, ei muutos välttämättä ole mikään oikotie onneen toisinkuin monet keskustelijat tuntuivat uskovan. Periaatteessa samanlaiset henkilöt neuvoja jakelevat yksityisissä yrityksissä kuin mhy:ssäkin, joten tällaisen työn laadun paraneminen yksityisen yrittäjän taholta ei ole mikään itsestäänselvyys. Eihän nykyäänkään yksityinen yritys ole mikään tae laadusta millään alalla. Ei ole tosin julkisen puolen toimintakaan.
