Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Koska Matti on poikkeuksellisen aktiivinen kirjoittamaan näkemyksiään asioista ja yleensä ajatukset ovat varsin järkeenkäypiä. Lisäksi Matti on perehtynyt laaja-alaisesti metsätalouten. Jollain ihan tavallisella rivimetsänomistajalla saattaa olla aivan yhtä hyviä ajatuksia, mutta milläs niitä siteeraat, kun ne ei ole julkisuudessa olleet esillä.
Veikkaan, ettei taloudellisesti kestävää ratkaisua ole olemassa. Jos kuitenkin joen takana on niin merkittävä määrä puuta, että ylitysmahdollisuutta kannattaa harkita, kaksi vaihtoehtoa tulee mieleen. Ensimmäinen on tehdä rannoille luiskat jokeen ja tasata pohja ajokelpoiseksi. Tämä sillä edellytyksellä, ettö joen pohja ja rannat ovat suht kantavia sekä joki kahlaamalla ylitettävissä. Näin ei taida kuitenkaan olla, joten seuraava vaihtoehto on useammasta rummusta muodostuva penkka. 10 metriseen tienpätkään menee kuitenkin sellainen määrä tavaraa, että kustannukset ovat tähtitieteelliset etenkin, jos pohja on pehmeätä.
Paras vaihtoehto tosiaan taitaa olla kuvion erottaminen ja myynti naapurille. Jos oikein hyvä tuuri käy, jollain toisella olisi samanlainen, mutta päinvastainen tilanne. Vaihtokauppa olisi tällöin win-win-tilanne. Katso karttapaikasta, kuinka naapureiden rajat menee. Yksi mahdollisuus on sopia joen toisella puolella olevien omistajien kanssa puiden ajosta lähimmän tien varteen.
Raaka-Aarnen provo voisi olla hauska, ellei kyseessä olisi suomalaisittain todennäköisesti yksi merkittävimmistä ympäristökatastrofeista. Kuitenkan uutisoinin yksipuolisuutta en allekirjoita, koska puhuttaessa myrkkyjen vaikutuksista vesistöihin, tarkoitetaan vain pintavesiä. Vuotava allas imeyttää myös pohjaveteen samaa tavaraa kuin muuallekin. Uudet varoaltaat ovat erityisen tehokkaita tässä suhteessa, koska niissä ei ole tiiviitä pohjarakenteita.
Mutta metsätaloudelle tapahtuma saattaa tosiaan olla piristysruiske. Lannoittavasta vaikutuksesta en tiedä, mutta tilojen hintataso varmaan putoaa merkittävästi. Se, millaista vettä ojassa virtaa, ei ole puun tuotannon kannalta niin kiinnostavaa.
Harrastelija: ”Nyt pitäisi yhteistuumin selvittää puutteet, korjata virheet ja rakentaa prosessi sisäisen kierron mukaan toimivaksi.
Haluaisin nähdä sen päivän, jolloin porvarit, duunarit vihreät ja media yhteistuumin olisivat rakentamassa toimivaa yritystä, josta ihmiset saisivat ansaitun leipänsä !”
Minäkin haluaisin yhtä jos toistakin. Edellytys toimivalle järjestelmälle kuitenkin on se, että eri tahoilla on omat vastuualueensa. Jos näitä ei hoideta, pitää syylliset viedä saunan taakse. Sosialismi on jo kyntensä näyttänyt, tilalle tarvitaan realismia.
N-merkki: ”Jaksat sitten inttää samaa asiaa, mikäs minä sinua olen opettamaan, tiedät varmaan itse paremmin mitä tehdä juurikääpäisille metsillesi.
Käänny vaikka metsänhoitoyhdistyksesi puoleen jos et sitten itse tiedä. Niitähän nyt kannustetaan metsänomistajan mieltymysten mukaiseen neuvontaan tulevan metsälain mukaisesti.
Minun metsäni ovat juurikäävästä puhtaita.”Inttämiseksi määrittelemäsi kysymykseni toistuminen johtuu siitä, että haluan sinun kertovan, kuinka suosittelemallasi menetelmällä hoituisi reaalimaailmassa vallitsevat ongelmat. Jos menetelmäsi ei tarjoa ratkaisua ongelmiin, on hyvä tiedostaa ehdotuksen puutteet ja siksi pohtia myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.
Metsäkeskuksen metsäsuunitelmassa on esitetty malli, joka vastaa jotakuinkin omaanikin näkemystä. Ongelmana on vain se, että seurauksena on hirville mieluinen taimikko. Mhy:stä en ole vielä kysynyt, mutta veikkaan siellä oltavan samaa mieltä asiasta kuin Metsäkeskuksessa. Tulevan metsälain myötä ei muuten olla siirtymässä harsintametsätalouteen. Uusi laki ainoastaan mahdollistaa käsittelytapojen monipuolistumisen.
Ville Niinistöllä on nyt näytön paikka. Antoi sen verran suorapuheisen haastattelun eilisessä Tekniikka&Taloudessa, että katastofin ja ministeriuran jatkuminen yhtä aikaa on varsin hankalaa.
Verkosta löytyi Talouselämän sivuilta samanhenkinen juttu:
http://www.talouselama.fi/uutiset
/niinisto+talvivaaran+kaltaisia+
ongelmia+ei+enaa+tule/a2154372?s=r(Kokeilen kisin neuvomaa tapaa tehdä linkki, josta ei tarvitse poistella välilyöntejä. Ja tosiaan, tuohan toimii!)
Kunpa Talvivaaran suhteen voitaisiin palata taivastelemaan Paulan osakekauppoja nykyisten asioiden sijaan.
Ensinnäkin, harsintaan siirtyminen ei saisi hoitorästejä loppumaan. Siten nykyisten taimikoiden kasvu hirven ulottumattomiin veisi pitkän ajan.
Toisekseen, et taida vieläkään osata sanoa, mitä minun kannattaisi tehdä juurikääpäiselle kuusikolleni. Tai kaikkien niiden, jotka ovat vuosikymmenet kasvattaneet metsiänsä tähtäimessä avohakkuu ja saaneet aikaan tasaisen, hyvin kasvavan ja tiheän tukkimetsän. Niitä ei ole syytä harsia pilalle, jos metsätaloutta aiotaan Suomessa jatkossakin harjoittaa.
Oli arvattavissa, mitä teollisuuden edustaja metsäpäivillä puhuu. Johdonmukaista lobbausta sen puolesta, että valtio asettaisi myyjille puunpakkomyyntiveron. Sitä on useaan otteeseen teollisuuden puolelta esitetty muodossa jo toisessa. Siitä huolimatta, että pinta-alaverotus periaatteessakin on jo järjen vastainen. Missään muussa taloudellisessa toiminnassa ei tuotannon määrästä makseta veroa, miksi siis metsässä pitäisi maksaa. Kaikkialla verot maksetaan viivan alle jäävästä summasta, miksi siis metsässä ei pitäisi maksaa. No, vastaus on itsestäänselvä, jos teollisuudelta kysytään.
Nallelta perustelu, jonka mukaan verojen välttäminen puun myymättä jättämisellä on epäloogisuudessaan huikea. Kannustaako hänen mukaansa esimerkiksi ansiotuloverotus jättäytymään työttömäksi, koska sillä välttää verojen maksun? Kannustaako yhteisöverotus sellun myynnistä luopumiseen, koska sillä välttää verojen maksun? Ei, kyllä minä haluan käydä töissä, koska se on palkansaajalle paras tapa elättää itsensä. Samoin myydä puuta metsästä, koska se on paras tapa saada metsään sidottu pääoma tuottamaan. Aivan kuten myös UPM haluaa pitää tuotantonsa hyvässä vauhdissa, koska se on edellytys kannattavuudelle.
Ja tosiaan, pinta-alaverotuksen oikeudenmukainen määräytyminen aiheuttaisi kohtuuttoman byrokratian, jota on tarpeeksi ilman sen lisäämistäkin.
N-merkki: ”Tässä Gla menee nyt perse edellä puuhun. Ei kannata poistaa seurausta ennen syytä. Lopeta avohakkuu ja taimikot maanlaajuisesti niin ei ole tarpeeksi ruokaa moiselle hirvimäärälle. Ja hirvien lukumäärä laskee tarjolla olevan ruuan tasolle. Niinkuin pöllöillä. Niinkuin ketuilla. Jne …”
Jaksolliseen kasvatukseen perustuvasta metsätaloudesta luopuminen on realistinen ja taloudellisesti mahdollinen ajatus vain kaikkein vihreimmässä idealismissa, mutta ei tässä maailmassa. Ethän sinäkään osannut antaa vastausta siihen, mitä ikääntyvälle, juurikäävän saastuttamalle kuusikolle pitäisi tehdä. Lisäksi muutos pois avohakkuumallin vaikutuksista veisi niin pitkän ajan, että hirviongelma ei meidän eliniän aikana ratkeasi. Melko tehotonta menetelmää siis ehdottelet.
