Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kokemuksia ei ole, mutta akkusahan kohderyhmä lienee pieni. Muuta järkevää käyttöä kuin sisätiloissa sahaamisen en keksi. Stihlin 192 on niin näppärä kuin saha voi olla, ja sitä voi käyttää rakennushommien lisäksi hätätilassa myös metsässä.
TM:n arviot pätee vain akun ollessa uusi. Kapasiteettihan heikkenee jatkuvasti, joten vuoden jälkeen voi olla edessä uuden akun hankinta. Paljonkohan sekin maksaa?
Puuntakaa: ”Ei pitäisi yleistää, että istutusmännikkö tarkoittaisi automaattisesti huonoa laatua.”
En yleistänytkään. Minun havaintojeni mukaan silti hyvin usein lopputuloksena on huonolaatuinen puusto. Yleisimmäksi syyksi veikkaan vajaata tiheyttä T2 vaiheessa. Lehtipuuta saattaa olla riesaksi asti, mutta se ei ole yhtä tehokas oksaisuuden vähentäjä kuin havupuu. Kuten suorittava porras totesi, riski jopa vahingon aiheutumiseen on olemassa. Ongelmia lisää nuoren lehtipuuston erilainen kasvurytmi (etukasvuiset taimet) verrattuna mäntyyn. Metlan tutkimuksen mukaan merkittävin tekijä männyn laadussa on juuri tiheydellä, vaikka rehevyys ja perintötekijätkin vaikuttavat. Mt-kankaalla joskus näkyy hyvinkin tyylikkäitä kuusen ja männyn (n. 50/50) sekametsiä.
On paljon asiaa, mutta myös osoitus siitä, kuinka vaikeata aiheesta on keskustella. Kuvan metsä on ilman muuta kasvanut liian pitkään liian tiheässä. Latvus on supistunut jo niin pieneksi, että harvennusken jälkeen kestää monta vuotta kasvun elpymisessä.
Jostain syystä istutettuja männiköitä ei laadukkaina juurikaan tapaa. Ei edes vt-kankaalla. Ainoa järkevä keino kuitenkin kasvattaa niissä edes kohtuullista laatua on tiheyden lisääminen. Lehtipuuta neuvotaan käyttämään apuna, mutta mielestäni se ei toimi hyvin. Ja koska runkolukumäärä ei varhaisessa taimivaiheessa riitä, kompensoituu se hiukan myöhemmin. Jos kuitenkin ensiharvennuksen (tai vastaavan ajankohdan) jälkeen ollaan edelleen huonolaatuisessa puussa, peli on mielestäni menetetty. Tiheänä kasvattaminen ei enää auta.
Ylen sivuilla hyvä kuva Suomen hirvikannasta:
http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_kaadettu_liikaa_uroshirvia/6221328
Ja taas, poistakaa välilyönnit linkistä, niin se toimii.
Kiitos Hannu! Enpä tuota yhteyttä ollutkaan hoksannut.
Enää puutteeksi jää vain kemeran ehdot taimikonhoidon osalta (muuttunee metsälain muutoksen yhteydessä, kuten Riikilä lehdessä pohdiskeli) ja metsävähennyksen alarajan lasku tai poisto ainakin tältä osin. Tai sitten jopa vähennyksen oikeuttaminen kemeran ulkopuolelle. Pointti tässä ajatuksessa oli metsävähennyksen tasapuolisuus ja jatkuva puute kemeravaroista saattaisi hieman helpottaa kytköksellä metsävähennykseen. Eihän kuulosta kovin hyvältä, että annetaan verohelpotus, jota ei voi käyttää, mutta joka ilmeisesti nostaa tilojen hintoja.
Se, että metsävähennys on nykyisellään vaikeaselkoinen, ei mielestäni ole syy olla tekemättä muutoksia. Vaikeaselkoista järjstelmää on syytä yksinkertaistaa ja oikeudenmukaistaa. Ei olla koskematta siihen.
Ainoa, mihin itse ilmastonmuutoksessa uskon, on ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Siten keskustelu märkyydestä ei ole aiheeton, kuten ei kuivuudestakaan. Monenlaiset stressitekijät vaikuttavat, joten olisi kai syytä pohtia, miten sekä kuivuuden, että märkyyden voisi parhaiten huomioida. Mutta onko meillä sellaista trendiä, että kuivuus tai märkyys jotenkin merkittävästi vaikuttaisi metsätalouteen? Yksi märkä kesä tuskin mitään suurempaa tuhoa saa aikaan, ellei nyt jotain Japanin sateita tänne saada.
Ensimmäisenä keinona normaalien ojitusten yms. lisäksi tulee mieleen metsän kasvattaminen monimuotoisena ja kasvupaikalle sopivilla puulajeilla. Samaa keinoa oletettavasti luontokin pitkän tuotekehityksen tuloksena on päätynyt käyttämään.
Sori tuo kommentti 6-8 metrisen rungon kuidusta. Tosiaan, kyllähän siinä kuidun mittaa alkaa jo olla. Kutosessa ei vielä aina, mutta 8 metrisessä jo enemmänkin.
Nokkiini en kommentistasi ottanut, eikä kyse ollut virallisesta mantrasta tai sen puolustamisesta. Ihan vaan siitä, että miksi neuvoa haetaan, jos käsitys neuvojasta on huono. Jos saa hyviäkin ajatuksia, niistäkin voi joskus tasapuolisuuden takia mainita.
