Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Leevi: ”Mutta eikö olisi edullista käyttää menetelmää, jossa taimikon hoito ( heinäys, vesakon raivaus ) voitaisiin suorittaa mahdollisimman nopeasti, vähillä työtunneilla?”
Ihan varmasti. Mutta tuokaan ei poikkea millään tavalla tavanomaisen kuusikon päätehakkuusta.
Miten se poikkeaa normaalista kuusen viljelystä (muokkaus + istutus)? Tarkoitatko ajouramenetelmää? Miten sitä muuntelisit? Ajouramenetelmä tuskin ratkaisee perusongelmaa eli pintakasvillisuuden villiintymistä valoisan metsän jäljiltä.
Tilannetta ei eteeni ole tullut, mutta Metsäkupsan tapa kuulostaa hyvältä. Käytännössä harmaan talouden rajoja siinä kolkutellaan, mutta sorakuormahan voidaan yhtä lailla katsoa toiminnan vaurioiden korjaamiseksi. Joka tapauksessa edullinen tapa se on.
En tiedä, mitä tämän erehdyksen taustalla on. Metsäradiossa kuitenkin otettiin esille kiinnostava yksityiskohta: Laki ei kiellä sohlaamasta aseen kanssa juovuksissa.
Tuo on aika hämmästyttävää siihen verrattuna, mitä rikoslain 23 luku sanoo ajoneuvon käytöstä juopuneena. Rikoslakihan on voimassa kaikkialla ja ajoneuvoja on monenlaisia.
Jos rakennushommaa tekee, jossa silloin tällöin hiukan sahaa tarvitaan, en itse sähkösahaa edes kaipaa. Pienkonebensalla käryt jäävät mitättömän vähäisiksi.
Eri asia on, jos enemmän pitää sisällä sahata. Mutta aika harvinaisia tuollaiset tilanteet varmaan on. Johan pölykin alkaa pian haitata, joten parempi isommat määrät on sahailla ulkona. Niin sähköllä kuin bensallakin.
Ajourien merkitystä voi tosiaan pohtia. Teoriassahan niille istuttaminen on hukkaan heitettyä työtä millä tahansa realistisella korolla tahansa laskettuna. Mutta käytäntö onkin toinen. Kun nyt uudistettava aukko tulee ensiharvennukseen, mikä on tilanne? Onko uudistaminen onnistunut niin hyvin, että urat kannattaa vetää samoihn paikkoihin. Onko naapurikuvioiden käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista tulla kuviolle samasta suunnasta. Vaikuttaako rajanaapurien omistussuhteet asiaan. Kun ajourilta korjataan merkittävä osa puustosta, mitä sen puuttuminen vaikuttaa ensiharvennuksen kannattavuuteen.
Stihliltä on tulossa uusi pikkusaha nykyisen 192:n alapuolelle. Mallinimi on 150 C-E. Moottori 23,6 cm3, tehoa 1 kW/1,3 hv, painoa 2,8 kg.
http://www.stihl.com/STIHL-
power-tools-A-great-range/
Chain-saws-saw-chains-guide-
bars/0110/Petrol-chain-saws-
for-property-maintenance.aspxAlkaa olla varmaan rankametsässäkin jo rajoilla, tekeekö tuolla mitään. Mutta edelleen timpuri varmaan saa laudat kivasti poikki.
Sähköt oli aamuyöstä reilun tunnin poikki, joten kai jossain puita on kaatunut. Etelässä ei maa ole jäätynyt, joten luntakaan ei tarvitsisi vielä tulla. Mutta odotetaan nyt tuulen tyyntymistä, ennenkuin mitään aletaan tarkistelemaan. En taida edes tämän takia metsään lähteä. Ei tämä tuuli niin erikoiselta tunnu, että yksittäisiä puita isompaa vahinkoa tulisi.
Vaikuttaa siltä, että sinä olet ohjelmistoon paremmin perehtynyt kuin minä.
1. Syötän käsin. Kuviota on sen verran vähän, ettei ole tullut mieleenikään selvittää mahdollisuutta siirtää tiedot sähköisenä ohjelmaan. Mahdollista se kuitenkin on, koska jossain siitä on ollut maininta. Metsäkeskuksessa varmaan tiedetään paremmin.
2. Minulla on kaikki samassa paikassa, josta sitten kuvioittain niitä käsittelen.
Harrastelija: ”Jos fiksu vihreä ministeri lausuu tuollaisia, niin meikäläiselle vastaava on kyllä myös sallittua :)”
Fiksu vihreä ministeri… Voitko selittää tarkemmin?
Harrastelija: ”Olosuhteet ovat pitkässä maassa erilaisia. Meillä ei kauris elä luontaisesti ilman lisäravintoa. Sähköaita tepsi ja ne vähäiset kauriit elävät talvella ihmisten ruokinnalla.”
Niinpä, väkisin pitää elättää, jotta saataisiin aitoja rakentaa.