Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ihan virtuaalipuolella tuli laskettua kuutioita ja euroja.
Suorittava porras: ”Ruotsin malli , taimikon varhaisperkaus kahdesti kesässä , saa hirvet muuttamaan muualle. Seuraavasta kesästä alkaen ei taimikosta löydy enää syötävää.”
Tuo varmasti vähentää yksittäisen puuntuottajan näkökulmasta ongelmaa, mutta ei ole ratkaisu kansallisesti. Ongelmat vain siirtyvät toiseen paikkaan, koska tuskin hirvet venäjälle pakenevat. Lisäksi tuloksena on monotonisia yhden puulajin metsiköitä, joissa kyllä puu kasvaa ellei jokin muu tuho satu iskemään, mutta monimuotoisuudesta ei tarvitse puhua.
Pekka, kansantaloudellinen merkitys on arvioitu Valtiontalouden tarkastusviraston toimesta vuonna 2005:
Jos ja näköjään kun linkki ei toimi, laita googleen Valtiontalouden tarkastusvirasto raportti 100/2005.
Jatkoa edelliseen, koska järjestelmän mukaan viesti oli liian pitkä kerralla lähetettäväksi.
Voihan toki olla, että tilanteen suurin ongelma on se, että 20 vuoden työkokemuksen omaava kaveri koulun penkillä asettuu aivan eri tasolle nuorempien kanssa. Uran alussa oleva ns. pystymetsästä tullut opiskelija käyttää paljon resurssejaan aivan yksinkertaisten perusasioiden omaksumiseen, eikä ajattelutapa ole kehittynyt samanlaiseksi kuin työkokemuksen myötä se kehittyy. Monille on tärkeätä vain saada kurssit läpi (joillekin jopa kohtuullisilla arvosanoilla) ilman, että todellinen osaaminen kiinnostaa. Koulusta saatava oppi on usein niin pinnallista, että omaa osaamista voi olla vaikea itse arvioida. Työelämää nähnyt on kiinnostunut siitä, mitä oikeasti oppii, koska taustalla on realistinen käsitys työelämän vaativuudesta.
Omassa koulutuksessani muuten yleisaineiden osuus väheni loppua kohden. Ensimmäisenä vuonna ei aina huomannut, että oltiin ammatillisessa koulutuksessa. Viimeisenä vuonna tilanne oli jo aivan toinen. Oletko tarkistanut, millainen opintosuunnitelmanne loppuajaksi on?
Se, mitä Jarmari päätät tehdä, on sinusta kiinni. Kuitenkin epäselväksi jäi, mikä oli pointtisi. Jos olet huolissasi AMK-koulutuksen tasosta suomalaisen metsäosaamisen takia, keskeyttämällä opintosi tilanne ei miksikään muuttuisi. Sinulta vain jäisi loput koulutukseen kuuluvat asiat opiskelematta. Jos sen sijaan olet huolissasi siitä, ettet itse saa koulusta tarpeeksi irti, silloin on ainakin kaksi vaihtoehtoa. Joko siirryt työelämään ja toivot tehtäviä riittävän ilman tutkintoa. Toinen vaihtoehto on suorittaa tutkinto loppuun ja opiskella tavalla tai toisella vajaaksi jäävät asiat ja siten saavuttaa riittäväksi katsomasi taso.
Olen samaa mieltä siitä, että opistotason työtehtäviin ei pitäisi päästä ilman ruohonjuuritason työkokemusta. Itse tein valmistumisen jälkeenkin koulutukseen verrattuna vaatimattomampia tehtäviä, josta sitten aloitin etenemisen urallani. Tätä menetelmää voin suositella muillekin, jos ennen koulua ei ole vahvaa työkokemusta taustalla. Sinä kuitenkin olet jo 20 vuotta ollut alalla, joten tilanne on sinulla ilmeisesti huomattavasti parempi kuin useimmilla muilla. Sitä en kuitenkaan ymmärtänyt, millä tavalla haluaisit oppia liikkumaan maastossa nykyistä paremmin, jos tuon mittaisen työuran jälkeenkin asia on ongelma.
Minä en metsäalan koulutusta ole saanut, joten sikäli olen väärä henkilö tätä aihetta kommentoimaan. Omalla alalla työkokemusta on kertynyt sen verran, että näkemystä asiaan yleisesti kuitenkin hiukan on.
Itselläni ei ollut alkuunkaan kelvollista osaamista ammattiaineiden suhteen koulun päättymisen aikoihin. Kuitenkin tietty perusta on taannut sen, että sitä mukaa kun asioita on vastaan tullut, on ollut mahdollista selvittää niitä. Viime vuosina olen ollut tekemisissä vastavalmistuneiden kanssa ja heillä on ollut sama tilanne. Aivan yksinkertaisten asioidenkin suhteen on ollut suuria aukkoja osaamisessa.
Talousaineita en rinnastaisi yleissivistäviksi, vaan ihan puhtaasti ammatilliseen osaamiseen. Tämähän on alue, josta metsäalan osaamista on kenties eniten kritisoitu. Käsitelläänhän alalla isoja omaisuuksia, joinka tarkoituksena on nimenomaan taloudellinen hyöty. Ja koska metsäalalla ratkaisuissa on erikoisuutena mukana ajallisesti pitkä tarkastelujakso, korostuu taloudellisen osaamisen merkitys. Siten on vain hyvä, jos tämän aihepiirin asioilla on iso painoarvo. Samoin yrittäjyydellä. Kielten opinnotkaan tuskin hukkaan menevät. Itse olen alalla, jossa vieraiden kielten rooli ei ole korostunut, mutta niin vain löysin itseni ulkomailta työskentelemästä. Olen myös muuten joutunut hoitamaan asioita ulkomaalaisten kanssa. Työelämän kehityksessä alasta riippumatta kansainvälistymisen merkitys tuntuu vain kasvavan ja koulutuksesenhan pitäisi antaa eväät pitkälle työuralle.
On hyvä, jos tunnistat asioita, joihin kaipaat täydennystä. Se antaa sinulle mahdollisuuden oma-aloitteisesti syventää osaamistasi ja siten antaa sinulle työelämässä kilpailuedun muihin verrattuna. Käytä tätä mahdollisuutta hyväksesi, älä työnnä vastuuta itsestäsi muille ja siksi heitä pyyhettä kehään!
Mikä kasvupaikkatyyppi on? Palsta lienee jossain savossa? Missä kunnossa ojat ovat?
Huonolaatuisesta hieskoivusta ei tukkia merkittävää määrää koskaan saa. Jos sentään laadun puolesta kuiduksi kelpaa, 20 vuotta tuollaista voi kasvattaa ja sitten tilanteesta riippuen joko harventaa tai ehkä todennäköisemmin päätehakata (olettaen, uskoen ja toivoen, että laki sallii). Toinen vaihtoehto on uudistaa alue heti, mutta itsekkäästi ajateltuna et koskaan saa investoinnista penniäkään itsellesi. Lisäksi silloin ojien kunnostus tulee mahdollisesti ajankohtaiseksi uudistamiskuluja kasvattamaan.
Jos kuusialikasvosta ei vielä ole, sitä tuskin tulee jatkossakaan, joten luontaisen kuusikon varaan en laskisi mitään. Vaikea näkemättä sanoa, luultavasti itse päätyisin 20 vuoden kasvatukseen + päätehakkuuseen. Mutta koita saada kuvia laitettua (lukijoiden kuvat), niin saadaan lisää mielenkiintoa tähän tapaukseen.
