Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pekka: ”Matka palstalle 90 km, muutama yö jo vietetty.”
Kukin tavallaan, mutta itselläni on tuota suuruusluokkaa oleva työmatka arkea palkkatyössäni. Itselläni ei siis tulisi mieleenikään jäädä alle 100 km päähän yöksi.
Jos kuitenkin kokee kopin tarpeelliseksi, netistä niitä löytyy kun hiukan hakee. Varmaan rautakauppoijen pihavarastot tms. leikkimökit ovat yksi mahdollisuus, sitten varsinaiset rakentajien parakit ovat toinen. Käytettynä hinnat ovat mahdollisuuksien rajoissa, mutta kunto on sitten toinen juttu. Asuntovaunut tms. hinattavat vekottimet ovat myös vaihtoehtona, mutta luultavasti niissä on sama ongelma kuin parakeissa. Jos kuitenkin ajatellaan, että vajaan 100 km matkaan menee noin tunti ja se maksaa auton pääomakuluineen 45 e/suunta, josta saa lisäksi verovähennykset, ehtii aika monta matkaa kopin hinnalla tehdä. Penkinsuojat autoon saa muutamalla kympillä, jolloin autokin pysyy siistinä.
Toivottavasti em. herrat kommentoivat vanhan kannon haitallisuutta raivurin terälle, koska muutoin tuon natsan poistaminen todennäköisesti helpottaisi ajoissa tehtyä raivaamista.
Koitin pohdiskella sitä, miksi heiveröisten vesojen poistaminen ei ehkä olekaan kertomastasi syystä erityisen edullista, vaikka tuskin se huonokaan menetelmä on. Ollaanhan kaukana varsinaisista ongelmista, kun raivaamisesta keskustellaan tällä tasolla. Jos siis ei jätetä kantoa, vaan niitä heiveröisiä vesoja etsitään heinikosta ja vatukosta, on työ suhteellisen hidasta tai sitten iso osa vesoista jää huomaamatta ja siten niittämättä eli työ menee osittain hukkaan.
Seuravassa kohteessa täytyy kokeilla kannon pidentämistä.
Ei taida olla kovin suurta suosiota saanut tämän menetelmän kokeilu, kun kommentteja ei ole kulunut?
Tulipa käytyä palstalla, jonka raivasin heinäkuussa. Mukavasti oli vesoittuminen jatkunut, mutta eipä uudelleen raivaaminen nyt hyvältä ajatukselta tuntunut. Kun heinikossa kasvoi 10-20 sentin hentoja vesoja, olisi niiden niittäminen ollut melkoista tarkkuustyötä. Muutenkin jäi sellainen olo, että olikohan nyt tutkijat tehneet enemmänkin hienon teoreettisen havainnon kuin löytäneet käytäntöön soveltuvan menetelmän metsänhoidon tehostamiseksi. Nimittäin, kun taimet ovat vajaa metrisiä ja vesakko poistettu, alkaa pahin huoli taimien hukkumisesta olla ohi. Kuusella on nyt hyvä etumatka. Toki vesakko taimet vielä kerran saavuttaa, mutta kun alan parin vuoden kuluttua toistamiseen perkaa, jää lehtipuusto jo taatusti alikasvoksen asemaan. Parin kuukauden välein tehtävä niitto varmaan tehokkaasti tappaa vesakkoa, mutta ettei vain tilalle näin alkuvaiheessa olevassa taimikossa syntyisi uutta lehtipuustoa, joka kuitenkin pitää jossain vaiheessa raivata. Tietysti entistä harvalukuisempien, mutta silti edellen kannoista vesovien lisäksi.
Kannon pituutta käsittelevässä keskustelussa Tane ja Jees olivat sitä mieltä, että pitkäksi jätetty kanto on myrkkyä raivurin terälle toistamiseen raivattaessa. Minulla ei tuosta ole kokemusta, mutta pitkä kanto saattaisi olla jonkinlainen edellytys ruotsalaisessa menetelmässä. 20 cm tuoreet vesat löytyisi huomattavasti helpommin polvenkorkuisen kannon avulla kuin ilman maamerkkiä läheltä maanpintaa heinikon seasta. Etenkin, kun osa vesoista lähtee kannon yläosasta. Olisiko pitkä kanto ensimmäisellä kierroksella siis toimiva tapa, jos haluaa tätä menetelmää kokeilla? Lehtiä kyllä jää hiukan tuon tason alapuolellekin, mutta ehkä katkaistu runko kuitenkin on niin iso stressi vesakolle, että alimmaisten lehtien säilymisellä ei suurta merkitystä tässä tapauksessa ole.
Ainakin jossain ostamassani pienkonebensapurkissa (Neste tai Aspen) sanottiin, että oktaaniluku on 95, ei liki 100. Lisäksi oktaanilla ei ole vaikutusta tehoihin, ellei sitten kone nakuta. Jossain raivuria tai sahaa monimutkaisemmissa moottoreissa eroja voi olla, kun kone tunnistaa bensan laadun ja osaa laittaa säädöt sen mukaiseksi. Jos siis eroa raivurissa on, se johtuu jostain muusta kuin oktaanista.
Aalkylaattibensa on täysin erilaista tavaraa kuin mittaribensa, joten senkään takia bensoja vertailemalla ei voi päätellä oktaaniluvun merkitystä. Ainoa syy valintaan on minusta se, että joihinkin koneisiin suositellaan 98, joten tankissa on hyvä olla sitä aina. Muuten on riskinä tankata kaverin huskiin 95. Lisäksi jonkinlainen epäilys alkoholin (95E) ja öljyjen sopivuudesta on ainakin joskus ollut, joten 98 on siksikin varmempi valinta, ellei sitten pienkonebensaa käytä. 95 ja 98 hintaerolla tuskin kenellekään on merkitystä.
Mites muuten tuo tukisystemi pelaa näissä pellon metsityskohteissa? Jossain välissä hommaa tuettiin, nyt se on tainnut jäädä jo pois. Mitä vuonna -72 on tehty, sitä en tiedä. Mutta jos tukea metsitykseen on joskus saatu, voiko nyt saada vajaatuottoisuuden perusteella tukea uudestaan uudistamiseen? Kuulostaa kyllä älyttömyyden huipentumalta, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Timpan peräämää kokemusta ei kasvatusmetsäksi kehittyneestä vielä ole, mutta seurannassa kyllä. Sen sijaan 5-6 vuotta varhasperkaukseen tuoreella paikalla on minusta 1-2 vuotta liian pitkä aika. Istutuskuusi on jo jäänyt vesakon jalkoihin ja paikoin taimia saa ainakin kesäaikaan etsimällä etsiä. Yllättävän hyvin pienet männyntaimet kuitenkin heinikossa sinnittelevät ja niitä olen koittanut säästellä tavoitteena kuusikko, jossa on mahdollisimman paljon mäntyä ja 10-20% koivua. Toistaiseksi männyn määrä (luontainen) ei ole ollut läheskään 50%, joten vaaraa liiasta määrästäkään ei ole ollut. Lisäksi kuuset ovat mäntyjä edellä, joten tuskin männyistä paha kilpailija muodostuisikaan, vaikka lukumäärä iso olisikin. Mutta viimeistään ensiharvennuksessa sitten katsotaan, mihin suuntaan jatketaan. Pääasia kuitenkin on, että taimikkovaiheessa on riittävästi runkoja, joista on varaa valita ainespuuksi kasvatetavia.
