Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Metsätalouden kannattavuutta voi verrata sijoitusasuntoon esimerkiksi näin: Asunto 150 000 €, vuokra 600 €, vastike 250 €, joten verotettava tulo on 350 €/kk eli 4200 € vuodessa. Siitä jää käteen veron jälkeen 2940 €. Se on 2% pääoman arvosta eli tällä hetkellä alle inflaation.
Kärkkäinen pohti vuoden viimeisessä lehdessä marjojen käyttöä. Totesi myös, että poimimisen virkistysarvo on aika surkea hirvikärpästen takia ja ihan oikeassa oli.
Kun VTV:n raportissa oli 16-62 miljoonaa euroa laskettu metsästyksen virkistysarvoksi, paljonkohan hirvieläinkantojen kasvun myötä maahamme levinnyt hirvikärpästen negatiivinen vaikutus olisi, jos se vastaavalla tavalla otettaisiin huomioon?
Hakee sitten kuusen omasta tai naapurin metsästä tai torilta, kannattaa malttaa kiinnittää se hyvin matkan ajaksi, ettei käy kuten saksalaisessa laboratoriossa:
http://www.iltasanomat.fi/videot/
autot/vid-1288525492000.htmlOn muuten mahtava tyvi videon kuusessa, melko paljon pitäisi veistää, jotta sen saisi jalkaan. En ole koskaan kuusta punninnut, mutta 32 kg on varmaan sekin yläkanttiin tavanomaiseen meikäläiseen 2,5 metriseen puuhun verrattuna.
Petri: ”Harmikseni tilaukseni on mennyt umpeen, joten Eliisan kirjoitusta en ole lukenut.”
Pääkirjoitus on luettavissa kohdasta Lehti -> Katso maistiainen näköislehdestä.
Tämän viestiketjun otsikko on minusta vähättelevä. Eliisan ollessa päätoimittajana lehti on minusta kehittynyt hyvään suuntaan, eikä tämä pääkirjoitus ole mikään poikkeus siinä suhteessa.
Vaikea sanoa, mistä tuossa on ollut kyse. Pitäisi kuulla omistajan ja kenties konsulttina toimineen mhy:n kaverin näkemykset. Ehkä kohde oli tarjottu myyntiin sokeasti metsäsuunitelman perusteella, mutta tietoja olisi pitänyt päivittää. Ehkä raivaus oli annettu tehtäväksi jollekin, mutta ammattitaidon tai moraalin puutteen takia tulos oli mitä oli, eikä lopputulosta kukaan asioiden päälle ymmärtävä tarkastanut. Ehkä omistajana oli ylinuuka isäntä, jolla ei ole käsitystä taloudellisesta toiminnasta, mutta käy varmaan hakkuun jälkeen keräämässä sormenpaksuiset oksatkin polttopuuksi. Monta mahdollisuutta tässä on, mutta taloudellinen epäonnistuminen on varma.
Oliko kuvion kasvupaikkatyyppi sama kauttaaltaan vai oliko siinä vaihtelua? Lukijoiden kuvissa Anton määritteli sen kuuselle liian kuivaksi (kuva 2), mutta tässä keskustelussa Jees piti sitä liian rehevänä männylle. Mikä sinun käsitys asiasta on, kun olet sen paremmin nähnyt?
Paljonko puuta tuosta kertyi ja saitko parsittua tuosta kasvatuskelpoisen metsikön? Kuvien perusteella näyttää siltä, ettei motoa olisi tarvittu ollenkaan, raivaussaha olisi riittänyt. Ilmeisesti kuvat 1 ja 2 eivät ole otettu hakkuun jäljiltä, vaan kuvan 3 kohdalla on kirjoitusvirhe.
Onkohan A. Jalkasella ja Antonilla mennyt paperit sekaisin?
Noilla lähtöarvoilla puuta löytyy Motin mukaan 876 m3. Aika hyvin 60-vuotiaaksi. Kasvuakin ennustetaan tuosta eteenpäin vielä hiukan päälle 6 m3/ha/vuosi seuraavan 20 vuoden keskiarvona. Jokin ei ihan täsmää, jos 60 vuodessa on jostain tullut tuollainen määrä puuta. Motin sanotaankin ennustavan parhaiten tavanomaisia metsiköitä.
Tarvitaan vielä sijainti, johon liittyy myös lämpösumma. Motti ilmoittaa sen, kun paikkakunta ja korkeus on tiedossa.
Ero on kasvussa muistaakseni n. 2 m3/ha. Erot saattaa tulla juuri lähtötiedoista, koska Melan laskelmista minulla on vain tulokset, ei kaikkia laskennan muuttujia. Onneksi kuitenkin itse olen saanut huonomman kasvun, tosin uudistamispäätös pitäisi tehdä realistisen tiedon pohjalta.
Jos otetaan aakkosissa ensimmäinen eli Akaa, korkeus 97 m, lämpösumma 1234, antamillasi tiedoilla Motti olettaa puuston tilavudeksi 224 m3, valtapituudeksi 25,5 m, keskiläpimitaksi 29,17 cm ja vuosikasvuksi 9,3 m3/ha.
Lähtöarvoissa olisi hyvä olla tietoja myös puuston koosta, jolloin mallinnus tarkentuisi.
