Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Missä öljypurkissa tuollainen patentti on?
Taneli: ”Ei ole herkkua myöskään päivän päälle istua autossa paikallaan sellaista toistatunnin matkaa. On kokemusta siitäkin miten se käy jäseniin.”
Ei tosiaan ole herkkua, mutta monilla se on pääkaupunkiseudulla arkipäivää. Niin myös minulla, vaikken siellä asustelekaan.
Ehkä ikä vaikuttaa myös tähän siten, että vanhemmiten kohtuullinen päivämatka lyhenee.
Taneli: ”Nykyisin vaikka matka on lyhempi (28km sivu) nukumme tosiaan 1…3 yötä mökillä. Siellä on toki sähkö ja sitä kautta jääkaapit yms vehkeet, mutta pesuun vain pesuvatisysteemi. Osaa sitä toki arvostaa suihkua kun neljänkin työpäivän jälkeen sen voi sitten ottaa.”
Jos veden saa lämmitettyä, pesuvatisysteemi on täysin riittävä mökillä, metsäpalstan taukotuvasta puhumattakaan.
Mönkijän heikon taloudellisen kannattavuuden toteaminen ei ole mönkijävastaisuutta. Yleensä metsän hoitamisen tavoitteena on kuitenkin jonkinlainen kannattavuus, joten realismi tässä suhteessa ei ole huono juttu ja siinä ammattilehdellä on syytä pysyä. Harrastelehdet, kuten erilaiset monet urheilulehdet, ovat sitten asia erikseen. Niihin voisi kirjoittaa kannustavan artikkelin taloudellisesti kannattamattomasta, mutta tekijälleen muita arvoja tuottavasta kuntoilumuodosta.
Hienohelmaisuuteni johtuu siitä, etten yksinkertaisesti näe syytä tuollaiseen tapaan toimia mainituissa olosuhteissa. Kun oletetaan työpäivän pituudeksi n. 8 h, mutta vuorokauden pituudeksi 24 h, josta n. kolmasosa nukutaan, jää 8 tuntia muuhun. Sen viettämistä tunnin ajomatkan päässä kotoa pienessä kopissa vailla asiallisia peseytymismahdollisuuksia en pystyisi mitenkään perustelemaan itselleni enkä perheelleni.
Se, että muinoin on toimittu kenties vieläkin surkeammissa oloissa, ei muuta kantaani mihinkään. Tuskin Kisi tai Tanekaan sahaavat ilman viiltosuojattuja housuja tai jopa käsisahalla muista aikojen mukanaan tuomista edistysaskeleista puhumattakaan. Yöpymisen 90 km päässä ymmärtäisin, jos matka tehtäisiin hevosella, mutta kun ei tehdä.
Taneli: ”Jos pohjoisnapa-alue on ollut keskiajalla jäätön, niin mikä saari silloin oli veden alla? ”
En tiedä. Ahvenanmaalla käydessäni Kastelholman linnan opas näytti silloisen (vuodet 1300..1600) rantaviivan, joka oli selvästi nykyistä ylempänä.
Linkissä on kuva, jossa on merenpinnan 1 metrin kohoamisen seurauksena peittyvä maa. Mittakaavan takia omaa kesämökkiä ei voi bongata, mutta jotain viitteitä kuvasta saa.
http://ilmasto.org/media/seuraukset/eu_1meter_lg_1000px.gif
Meillä on kuitenkin etuna maanpinnan kohoaminen. Meri nousi 1900-luvulla vajaat 20 cm, mutta maa kohoaa rannikolla 2-3 kertaisesti tuohon nähden. Voihan olla, että tuokin selittää pääosin Kastelholman tapauksen.
Totta on tuo, mitä Pete totesi laadun määrittelystä. Minusta kohtuulliseen laatuun oksaisuuden puolesta ei kuitenkaan tarvita ylipitkää kiertoaikaa, vaan hoidon oikea ajoitus. Laadulle rakennetaan pohja kiertoajan alkuvaiheessa, jolloin puuston sopiva tiheys ei tee taimista tupsulatvaisia onkivapoja. Jollei ensiharvennusvaiheeseen mennessä ole laatu jotakuinkin kunnossa, ei se sitä tule enää myöhemmässäkään vaiheessa olemaan. Ei, vaikka jättäisi kakkosharvennuksen tekemättä. Ja koska ensiharvennuksesta päätehakkuuseen kestää vielä useamman kymmenen vuotta, en minä ainakaan usko nykyisten hinnoitteluperusteiden olevan enää silloin voimissaan. Vaatimukset melkeimpä missä tahansa asiassa kiristyvät jatkuvasti, miksei siis tulevaisuudessa puun laadussakin.
Jos puhutaan huippulaadusta, sitten asia on toinen. Mutta niin on aina äärimmäisyyksien suhteen.
