Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Vuokrasitko joltain yksityiseltä koneen? Ainakaan rakennuskonevuokraamojen hinnastoissa ei tuollaisia näy
A. Jalkanen: ”Asunnoissa samoin kuin metsässä (kasvun aikaansaama) arvonnousu pitää myös huomioida. Tämä on ollut pääkaupunkiseudulla huomattava osuus tuotosta, mutta nyt lienee kyllästymispiste saavutettu ja hinnat eivät enää nouse taloustilanteesta johtuen.”
Juuri tuota hain asunnon vuokrausesimerkilläni. Vaikka asunnosta saatava vuokratulo olisi reaalisesti nollan vaiheilla, kannattavuus perustuu pääoman arvon kasvuun. Sama tilanne tuntuu olevan metsässä, jos palstan markkinahintaan verrataan. Tietysti joku yksittäinen toimenpide, kuten lannoitus, voi antaa hyvänkin tuoton, mutta kokonaisuutena reaalituotto jää pieneksi.
Suorittava porras: ”Kuluneen syksyn marjasaalis , 70 litraa puolukoita, kerättynä varsin laajalta alueelta kolmen viikonlopun aikana tuotti hirvikärpässaaliksi kokonaista KAKSI yksilöä. Jahdin aikana koko porukallakin oli vain yksittäisiä havaintoja kiusankappaleesta.”
Tuollainen näkemys oli odotettavissakin. Hirvikanta on edelleen suurempi kuin aikana, jolloin kärpäset Suomeen levisivät, mutta silti ne ovat nyt kateissa kun hirvikannan huippua on leikattu.
Ihan vielä en usko kärpästen mihinkään hävinneen.
Suorittava porras: ”Hirviasiasta on todellakin laadittava laajempi raportti jahtikauden tulosten julkistamisen jälkeeen . Tilanteet vaihtelevat reippaasti eri puolilla maatamme , joten lienee viisasta selvittää , missä oikeasti mennään. Lopputulos saattaa yllättää monet palstalaiset.”
Jos vallitseva käsitys n. 85 000 hirven talvikannasta ei pidäkään paikkaansa, on monilla tosiaan naurussa pitelemistä. Spekulointia, mutta tässä tapauksessa metsästäjät suorastaan huutavat muutoksia alan käytäntöihin.
Suorittava porras: ”Hirvien määrää hyvin korreloiva kolareiden määrä on pienentynyt tasaisesti kymmenen prosentin vuosivauhtia . Vuonna 2011 vahingot ovat vähentyneet tilastojenkin mukaan 1/3 osaan pahimman ajankohdan määristä . Mitä tästä onkaan pääteltävissä? Hirviä on varmasti vähän muuallakin ,kuin meidän ja naapuripitäjissä.”
Tuosta voi arvuutella monenlaisia asioita, kuten huippuvuosien todellinen hirvikannan kokoa, liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden onnistumista ja kaikki tältä väliltä. Ennakkotieto liikenneonnettomuuksien määrästä kertoo positiivisen trendin jatkumisesta, joten hirvikolarit ei ole mikään poikkeus tässä suhteessa. Ainoa varma mainitsemaasi asiaan liittyen kuitenkin on, että kaikesta huolimatta hirvikolareita sattuu edelleen noin 1000 kpl vuodessa. Onko hirviä ja sen seurauksia vähän vai paljon, on tietysti taas makuasia. Sinun makusi olen havainnut erilaiseksi kuin omani ja monien muiden metsänomistajien.
Erinomaista, että välillä näissä jutuissa tulee realismikin mukaan. Asiaa ei ratkaista sillä, kuka jaksaa painavimman tukin pinoon siirtää ja kuka särkee itsensä nuorimpana. Suorittava tiivisti hyvin pelin hengen tässä:
”Tämä vaatimus koneiden kasvattamisesta jatkuvan kasvatuksen tarpeisiin on lähinnä vitsi , mutta Timo Tolppa toi asian kuitenkin esille , kertoakseen niistä haasteista, joihin poimintahakkuiden ja yläharvennusten mahdollinen lisääntyminen johtaa. Tähän astihan on ollut suuria vaikeuksia saada kaikkien metsänomistajien hyväksyntä normaalikokoisille koneillekin . Mikä onkaan tilanne , kun on turvautuminen työn vaatimustason kasvaessa vielä isompiin koneisiin? ..Ja kuka maksaa koko ruljanssin , jotta muutamia harvoja metsänoimistajia voidaan palvella heidän erityistoiveidensa mukaisesti ? Koneyrityksillä tähän ei ole varaa. Rahoituksen on löydyttävä muualta.”
Itse olen ihmetellyt sitä, kuinka jatkuvan kasvatuksen tutkimuksissa on kannattavuus saatu selville, kun selkeää markkinahintaa ei työlle ole. Lähteen kirjoistakin selviää, kuinka ongelmallinen asia leimikon teko ja korjuu on. Laskelmiin saakka nuo tiedostetut ongelmat eivät ole päässeet, joten siksi kai asiasta jaksetaan jossain määrin edelleen olla kiinnostuneita. Ja viime aikoinahan eniten julkisuutta saaneet laskelmat ovat olleet tekijänsä mukaan sormiharjoituksia, joiden lähtötietojen oikeellisuudesta on käyty keskustelua. Ihan vielä ei siis taida olla tilanne kovin kannustava merkittäviin investointeihin tämän asia suhteen. Niin puuntuottajan, urakoitsijan kuin konevalmistajankaan suhteen.
