Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AC: ”Kuusettamisesta löytyy oikeaa tietoa eikä jonkun sorkkaeläinlaiduntajan tai hampaattoman peesarin propagandaa haulla: syökö hirvi metsänuudistuksen monimuotoisuuden.”
Juu, tuota aihetta käsiteltiin viestiketjussa ”Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?” :
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=244Hienoa, että sinäkin olet alkanut puhua kuusettamisesta kuusettumisen sijaan.
Timppa: ”Ainakin omat havainnot tukevat AC:n käsitystä, että lehtipuun osuus on pienentynyt.”
Metlan tilastojen mukaan näin ei ole käynyt.
Samaa mieltä tamperelaisen kanssa.
Väino Sikanen Metsälehdesä näitä jatkuvasti selvittelee. Kannattaa selata vanhojen lehtien artikkeleita tai olla häneen suoraan yhteydessä.
Jos tarkoitus ei ole ihan heti hakata, pitkät kannot tuskin ongelma on. Pianhan ne pehmenevät. Motokuskit varmaan kertoo, onko tuoreista kannoista haittaa.
Itse en lähtisi ylitiheää kuviota harsimaan tai tekemään yläharvennusta. Mahdollisesti havupuiden päällä olevat lehtipuut poikkeuksena, ne ottaisin pois. Alakynteen jääneet puut tuskin ovat niin elinvoimaisia, että niitä kannattaisi suosia. Pikemminkin tuhoille herkkiä hoikkia tupsulatvoja. Tietysti hakkuutuloja saisi yläharvennuksella nyt enemmän kuin alaharvennuksesta, mutta hakkuutulot tuon tyyppisessä metsässä ovat joka tapauksessa pieniä ja satsaus tulevaisuuteen kenties viisaampi ratkaisu.
A. Jalkanen: ”Voisitko yksilöidä mihin tarkalleen tarvitset tarkempaa laskentaa kuin mitä taulukkolaskennalla saa aikaiseksi?”
En minä tarkempaa tietoa kaipaakaan. Excel on ihan riittävä. Sen sijaan esimerkiksi metsäsuunnitelma ei kerro, miten eri kuvioiden hakkuut on taloudellisinta niputtaa yhteen. Kannattaako jokin kuvio hakata liian aikaisin ja siten saada aikaan isompi leimikko ja muut sen mukanaan tuomat edut vai kannattaako puustoa vielä kasvattaa ja hakata se myöhemmin. Excelillä on mielestäni hyvä laskea, miten nämä asiat vaikuttavat mm. uudistuskustannuksiin, kantohintoihin, lainan lyhennyksiin yms. Tietysti muutamia asioita jää huomioimatta, joten ihan pelkkien lukujen varassa ei päätöstä voi tehdä. Mutta ne ovat kuitenkin tärkeä pohja, ettei päätöstä ihan mutu-pohjalla tehdä.
Kiitos informatiivisesta vastauksestasi.
Muuramen sivuilta poimittua tietoa Kuusimäen alueesta:
Kuusimäen luonnonsuojelualueen metsikkötiedot
ikä n. 145 vuotta
keskipituus kuusella 29 m, rauduskoivulla, männyllä ja haavalla 31 m
keskiläpimitta kuusella 39 cm, rauduskoivulla 37 cm, männyllä 35 cm, haavalla 46 cm
pohjapinta-ala: kuusi 24, rauduskoivu 6, mänty 5, haapa 2
kuutiomäärä (m3/ha): kuusi 296, rauduskoivu 81, mänty 72, haapa 27Metsätyyppi: OMT
Timppa: ”Jokin aikaa sitten oli Hesarissa Sauli Valkosen ym. kirjoitus, jossa kritisoitiin sitä, että lakiehdotus vaatii jatkuvalle kasvatukselle tarkoitetun metsän jätettäväsi turhan tiheäksi, jolloin luontainen taimettuminen ei onnistu tai taimet vaan jurovat.”
Millaisia rajoja lakiin kaavaillaan? Minun käsitykseni on se, että kun rajan alle mennään, astuu voimaan uudistamisvelvoite. Jos harsinta on niin edullinen kuin väitetään, ei se pitäisi olla ongelma. Ehkä se sittenkin on ongelma.
Linkki MTV3:n uutiseen:
http://www.katsomo.fi/
?treeId=33001008Metsäjuttu alkaa kohdasta 7:12. Mainoksia vain ei voi kelata.
Tuskin tiukkaan, pilkun tarkkaan ja mielivaltaiseen valvontaan mennään. Jos ei muu, niin ainakin resurssipulaan vedoten tehdään loivia tulkintoja.