Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos kuusia on 1800 kpl/ha ja niille tehdään reikäperkaus metrin säteellä, jää hieskoivulle noin 50% pinta-alasta.
Kun kuuset alkavat lähestyä 02-vaihetta, pitää koivut käytännössä olla poistettu, jotta kuusilla on tilaa kasvaa eikä kasvu taannu ylitiheyden takia. Kuusen aukkopaikat on tietysti asia erikseen.
Tutkimuksessa ”Laine, J. 1986. Kuivatustekniikan, kuivatussyvyyden ja puuston kasvun välisiä vuorosuhteita 25 vuotta vanhoilla rämeojitusalueilla” selvitettiin asiaa. Nuoren kasvatusmetsän tilavuuksilla ei puusto juurikaan kuivatussyvyyteen vaikuttanut. Sen sijaan kun määrä tuosta kasvoi n. 100 m3/ha, kuivatussyvyys parani 20 cm. Kirjassa Suot ja suometsät on aiheesta juttua, itse tutkimusta ei taida netistä löytyä. Lisäksi aiheesta on muistaakseni uudempikin tutkimus, jossa saatiin samankaltaisia tuloksia.
Toki koivu haihduttaa havupuuta tehokkaammin, mutta puuston määrä lienee silti merkittävin selittävä tekijä. Tässä tapauksessa hieskoivun määrä ei missään vaiheessa nouse kuutioissa mitattuna merkittäväksi, joten tuskin se vettäkään merkittävästi haihduttaa. Kuivatustehohan perustuu kahteen tekijään, lehvästön sitomaan ja siitä suoraan haihduttavaan vaikutukseen (sadanta tavallaan vähenee) ja varsinaisen puun veden kulutukseen. Vaikka T1…T2-kokoisia hieskoivuja olisi suurikin määrä sillä 50% alalla, joka niiden käyttöön jää, on haihduttava pinta ja puun virtaukset isommassa, esim. 100-litraisessa rungossa ihan eri suuruusluokkaa kuin taimivaiheessa olevassa puussa.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö hieskoivujen säästäminen taimivaiheessa tai kosteassa painanteessa jopa pelkän hieskoivun kasvattaminen olisi järkevää. Ainakaan minä en kuitenkaan pysty itselleni asiaa perustelemaan kuivatuksella, vaan muilla tekijöillä. Syytä, miksi pienessä painanteessa hieskoivun taimet kuivattaisivat tehokkaammin kuin isommalla suolla, en keksi.
Minulla kone ei auta kirjautumisessa, vaikka rasti olisikin ”muista minut”-kohdassa. Ilmeisesti kyse on jostain suojausasetuksista. Koneeni tyhjentää netin sulkemisen yhteydessä historiaa yms. juttuja niin paljon kuin mahdollista.
Tuo lainausmahdollisuus olisi tosiaan hyvä, mutta tekstin korostaminenkin auttaisi erottamaan lainaukset omasta tekstistä. Tietysti copy/paste-ruljanssi säilyisi.
Pähkäilijä: ”Jotenkin palsta tuntuu hitaalle mutta kankealle käyttää. Klikkauksen jälkeen ehtii laskemaan välillä kissan ulos ennenkun sivu aukeaa.”
Minusta nopeus on yksi hyvistä piirteistä. Vanha palsta alkoi jumittaa pahasti ennen uudistusta.
Konetta käynnistettäessä kannattaa antaa sen ladata kaikki valmiiksi ennen netin avaamista. Muuten kaikki hidastuu merkittävästi, edes google ei toimi nopeasti. Minuutin tai pari kun odottelee, se riittää. Asian voi todeta pienestä merkkivalosta koneen kyljessä, joka osoittaa kovalevyn toimintaa.
”Samoin johonkin vastausviestiin olisi mukava saada kopioitua alkuperäisestä viestistä osio eri väriseksi jolloin huomaa keskustelevansa samasta aiheesta. Pelkkä tekstin kopiointi ja käsin laitto > rivin alkuun on köyhän miehen vaihtoehto.”
Totta, mutta toisaalta nykyisen systeemin luonne on sopusoinnussa metsäalan kanssa.
Korpikuusi: ”Hieskoivu toimii kosteissa kasvupaikoissa vesipumpun lailla, eli kuivattaa tehokkaasti maata. Tällaisissa paikoissa teen yleensä reikäperkauksen havupuun taimille ja jätän hieskoivikon muuten perkausvaiheessa koskematta.”
Metlan mukaan puustoa pitää olla n. 100 m3/ha, ennenkuin sen kuivattavalla vaikutuksella alkaa olla merkitystä. Taimikon vedenkulutus on siis niin pientä, ettei hieskoivu tässä suhteessa käytännössä mitään vaikuta. Ja ennenkuin puuta on niin paljon, että se alkaa kuivattaa, on kulunut pitkä aika ja tuolla menetelmällä kasvutappioita syntynyt.
Puustolla on siis minun mielestäni mahdollista kuivattaa maata kasvatusmetsävaiheessa, mutta ei taimikossa.
Joko kolumnien kommentointi toimii täysin?
Lukijoiden kuviin olisi hyvä saada mahdollisuus lähettää samasta aiheesta 2-3 kuvaa. Homma olisi loogisempaa, jos samalla saisi laitettua kommentin aiheesta. Nyt pitää odottaa julkaisua ja vasta sitten lähettäjä voi kertoa kuvista. Vanhalla palstalla kuvien zoomaus oli hyvä juttu. Näytön zoomaus ei korvaa tätä, koska kuvan tarkkuus katoaa jo 200% zoomilla.
Keskustelupalstalle seuraavat toiveet:
– Linkit toimivaksi (hyperlinkki?)
– Teksin korostusmahdollisuus kursiivilla, alleviivauksella ja/tai lihavoinnilla, kuten vanhalla palstalla oli
– Viestiketjusta paluureitti suoraan aiheryhmän otsikon alle helpottaisi käyttöä (esim. tästä keskustelusta suoran Muuta metsästä otsikon alle). Nyt pitää mennä ensin keskustelujen pääotsikoiden alle tai sitten takaisin-toiminnolla naksutella joskus useamman sivun kautta.
– Joko viestiketjun avaaminen nostaa sen kärkeen vai nouseeko se sinne vasta ensimmäisen vastauksen myötä?
– Useamman sivun mittaiseksi kasvanut keskusteluketju kaipaisi sivunumeroita myös sivun yläosaan
– Muokkausmerkintä hiukan vähemmän hallitsevalla värillä ja hiukan viestistä erilleen
– Tyhjä rivi automaattisesti alkuun, jotta ostikko ja teksti ryhmittyy paremmin
Tässäpä hienosäätöä. Mukavaa kuitenkin on, että jo nyt palsta kuitenkin toimii (kolumneja lukuunottamatta?) muutamista epäkäytännöllisistä yksityiskohdista huolimatta.Pisteytykseen voisi luoda yhteiset pelisäännöt. Onko yksi laatikko lievä suositus vai negatiivinen ilmaus? Ja siten onko kolme laatikkoa neutraali? Jonkinlainen ohjeistus asiasta olisi hyvä. Sitten kun on aikaa hienostella, voisi pisteytyksestä tehdä jonkun profiilin (esim. pylväsdiagrammin), josta näkyisi pisteiden jakauma keskiarvon lisäksi.
Eikös tuolloin rikotun maan määrä pysy samana tai lisäänny mätästystavasta riippuen? Jostainhan täyttömaa on kaivettava.
Sinänsä kuoppien täyttäminen on kyllä hyvä ajatus, koska varhaisperkaus on kraatereiden keskellä varmasti raivostuttavaa ja ehkä vaarallistakin puuhaa. Tehotonta ainakin.
Laita kuva palstalle, jos sellaisen saat otettua. Nähdään, paljonko rikottua pintaa siihen jäi.
”Gla:lle sellaisia terveisiä, että en ole ennen kuullut enkä nähnyt, että hirvet syö männyn taimia kesällä !”
Leevi arvuutteli oikein, koivua olivat.
En tiedä, miksi koivua sinne oli istutettu, mutta hirvikadosta huolimatta hirvivahinkoja oli tullut ja tuossa tapauksessa merkitys korostui. Kantojen nostosta huolimatta vain hiukan pihlajaa oli heinikon lisäksi tullut luontaisesti. Tämä hiukan ihmetytti, kun tuollaisessa paikassa on usein lehtipuuta olla ns. riittävästi.
Ihan kiinnostavia mahdollisuuksia tuollainen jalostaminen tarjoaa. Mutta miten mahtaa homma toimia käytännössä, kun mittakaava kasvaa koealaa isommaksi? Jotenkin tuntuu siltä, että riskit kasvavat jossain potenssissa kasvun myötä. Säilyykö tuollaisen jalostetun puun lujuus, vai meneekö poikki tulitikun lailla myrskyssä. Tai herkkyys stressille ja siten esim. tuholaisille tai juurikäävälle. Eli mikä on bruttohyöty puuntuottajalle.
Savon edullisuuden perusteet on joskus mietityttänyt. Perustuuko se laajempaan otantaan alueen kasvusta, vai onko kasvutekijät siellä jotenkin erinomaisessa tasapainossa? Etelämpänä lämpösumma on isompi ja varmaan sadantakin riittävä, mutta iso osa metsistä kitukasvuista kalliomaastoa. Selittääkö siis kallioiden ja ehkä myös heikkokasvuisten soiden osuus asiaa, vai onko Savon kasvu hyvää pelkät talousmetsämaat huomioidenkin?
Lehden pituuskasvukilpailuun voisin osallistua lukijoiden kuvissa julkaistulla kuvallani viisihaarainen kuusi. Kun jokainen haara kasvaa reilut 0,5 metriä, on kokonaiskasvu liki 3 metriä. Eiköhän tuolla palkintosijoille pääse.
Se, että joiltain alueilta hirvet puuttuu, ei ole kiinnostava asia. Kinnostavaa on se, että meillä kanta on edelleen iso ja mainitsemiasi alueita lukuunottamatta tuhoa edelleen syntyy siinä mittakaavassa, että parannusta kaivataan. Esimerkkinä voisi mainita kesällä arvioimani myynnissä olevan palstan, jossa oli parin vuoden ikäistä taimikkoa. Koska palsta alkoi kiinnostaa, kävin siellä vähän myöhemmin uudestaan. Tällä välin taimikko oli syöty piloille. Mahtaa olla ilo uudistaa muutaman vuoden ajan heinittynyttä pohjaa, jolta on kannotkin nostettu.
Olisikin mielenkiintoista nähdä taimikko, jossa esim. joka toinen rivi olisi klooneja ja loput luonnollisia. Siitä voisi varmaan jo päätellä jotain perimän ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Aiheesta olen nähnyt artikkelin, joka koski männyn laatua. Siinä selvitettiin hiukan erilaista asiaa kuin mistä nyt on kyse, joten apua ei siitä ole.
