Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Metsätilastollisen vuosikirjan ykkösosasta sivulta 56 selviää metsämaan jakauma. Pääosa on mustikka- tai puolukkatyypin kangasta tai vastaavan rehevyystason suota. Oletan, että pelloiksi on raivattu pääosin viljavampia paikkoja ja siten eroa maaperässä pellon ja metsän välillä keskimäärin on. Mutta ihan varmasti muokkauksen toistuvuudella on tärkein merkitys eli metsässä mitättömän pieni. Pellossahan muokkaus on jatkuvaa, eli mitään korjausliikettä kuormituksen suhteen ei tapahdu. Lisäksi sitä lannoitetaan vuosittain toisin kuin metsämaata. Ehkä oleellisin tieto siis nyt käsiteltävään asiaan liittyen on se, kuinka merkittävä kuormitus päätehakkuusta ja muokkauksesta ylipäätään aiheutuu. Eli kannattaako asian eteen tämän enempää paukkuja uhrata.
Taneli: ”Tähän asti on aina sanottu, että vesistö- ja muut haitalliset ympäristövaikutukset lisääntyvät rajusti kun maanmuokkausta lisätään.
Kas kummaa kun kantojen irti repimisellä ei olekkaan mitään vaikutusta siihen suuntaan.Tilaustyö! ”
En vielä julistaisi asiaa tilaustyöksi, mutta pinta- ja pohjaveden muodostumisessa on eräs merkittävä ero. Pintaveden kuormitus lisääntyy, kun rikotun pinnan myötä eroosio lisääntyy. Pohjavesi syntyessään kulkeutuu alaspäin, joten pintakasvillisuus muodostaa vain pienen osa ”suodattimesta”.
Jalkasen arvelu rikotun maanpinnan aiheuttamista häiriöistä hajoittajatoiminnalle saattaa hyvinkin olla merkittävä asia pohjaveden kuormitukseen liittyen.
Asiaan varmasti vaikuttaa se, että peltojen alla on yleensä hyvin hienojakoista ja siten veden läpäisyn suhteen tiivistä maata. Pohjaveden syntyminen on hidasta. Sen sijaan metsän moreenimailla tilanne on toinen. Jossain karkearakeisilla pohjavesialueillahan on rajoituksia maankäytölle juuri pilaantumisriskin takia.
Lannoitus on silti pilannut ainakin keski-euroopassa pohjavesiä monilla maatalousalueilla. Meillä ilmeisesti ei ihan yhtä voimakasta tehotuotantoa harrasteta, kun tällaista ongelmaa ei tietääkseni ole.
Pdf-julkaisusta ei tainnut selvitä, millaista maaperä tutkimuskohteissa oli.
Jabe: ”Metsäradio: Lisää lehtipuita suomalaisiin metsiin
http://areena.yle.fi/radio/1617044 ”Valitettavasti jutussa näkökulmana oli ainoastaan se, että lehtipuu on hyvä täydentäjä havupuustossa. Vaikutukset monimuotoisuuden ja kasvun parantajana ovat positiivisia. Kuitenkaan tämän keskustelun aihetta eli epätarkoituksenmukaisessa tilanteessa kuusen istuttamisesta aiheutuvaa ongelmaa ja sen ratkaisemista lehtipuulla, käytännössä siis koivulla, ei juurikaan käsitelty.
Sinänsä jutussa oli hyviä pointteja, esimerkiksi ns. roskapuuston säästäminen tulevaisuuden jättöpuustoksi. Aina ei tarvitse jättää aukon keskelle rahanarvoista puustoa tuulen kaadettavaksi taimikon kasvatusta hankaloittamaan.
Taneli: ”Tutkittiinko myös kantojen läjitysalueen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin?”
Tuo onkin kiinnostava tekijä. Ainakin risukasojen vaikutukset pintavesiin on selkeästi rehevöittäviä, joten on syytä olettaa kantokasoilla olevan samansuuntainen vaikutus pohjavesiin. Muuten esitetty logiikka ravinteiden keräämisestä ja siksi vähemmästä kuormituksesta ei päde. Mutta katsotaan nyt, kun Jalkasen mainitsema työraportti julkaistaan.
Kokonaan oma lukunsa tämän asian käsittelyssä on se, kuinka merkittäviä vaikutukset ovat. Ainakin nitraattitypen päästöt pohjaveteen arvioidaan perinteisessäkin avohakkuussa vähäisiksi, koska pitoisuudet korkeimmillaankin pysyvät alle juomavedelle asetettujen raja-arvojen. Jos muiltakin osin pelataan tämän mittakaavan asioissa, päätöksiin ja toimintaan käytännössä ei tiedolla ole merkitystä. Hyvä silti on tietää sekin, ettei merkitystä ole. Mutta siis ennen lopullisen tuomion julistamista, odotellaan lisätietoja.
Taneli: ”Itsekkin hiukan epäilen, että jätettiinkö kannonnoston pintavesivaikutuksen nyt tutkimatta? Tutkittiinko myös kantojen läjitysalueen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin?”
Ainakin Ylen artikkelin mukaan nyt tutkittiin vain vaikutuksia pohjavesiin. Hämäävän kommentin tutkija Kubin kuitenkin antoi sanoesaan kantojennoston vähentävän ympäristövaikutuksia.
Taneli: ”Jopa sekin kysymys voidaan esittää, että rahoittiko UPM tutkimusta, oliko mukana rahoittajan mielistelyä.”
Erittäin hyvä näkökulma. Ei välttämättä mielistelyä, vaan rahoittajan tilaama tutkimus. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun tutkimuksen reunaehdot asetetaan sellaiseksi, että saadaan sopiva tulos.
Ei sinänsä liity aiheeseen minun kommenttini, mutta joskus on syytä kysäistä itseltään, mitä kaikkea oikeasti tarvitsee ja mistä on todellista hyötyä. Kun joka tarkoitukseen on olemassa omat vaatteet, löytyy meidänkin nelihenkisessä perheessä eteisestä useampi kymmenen kenkäparia ja naulakossa on erilaisia takkejakin jokaista kuun asentoa ja tuulen suuntaa varten ym. kaikki muu tavara näiden lisäksi. Jotenkin niitä vain on ajanmittaan kertynyt, kun vanha ei ole kulunut hävitettävään kuntoon. Tilaa kaikki tämä vaatii kohtuuttomasti, silti tavaroiden järjestyksessä pitäminen on oma ongelmansa vaatteiden pursuessa kaapeista ja naulakoista.
Eipä vielä ole tullut mieleeni hankkia raivausta varten omaa takkia, kun ihan tavallisilla työvaatteilla pärjää ympäri vuoden. Kerroksien määrä vain muuttuu vuodenaikojen mukaan.
A. Jalkanen: ”Summa summarum. Kantojen nosto saattaa siis pienentää vesistövaikutusta hieman, tai ei ainakaan lisää sitä.”
Kieltämättä minäkin yllätyin tuosta tiedosta, vaikka sille loogiselta kuulostava arvio esitettiinkin. Metsäasioissa 5 vuotta on kuitenkin niin lyhyt aika, etten vielä omaa kantaani aiheesta naulaa kiinni. Katsotaan, josko tutkimus saisi jatkua ja palataan sitten asiaan.
Mutta lainaamassani lausessasi paljastuu ehkä suurin aiheeseen liittyvä ongelma. Nyt nimittäin tutkittiin vaikutuksia pohjavesiin, ei vesistövaikutuksia yleensä. Koska maanpinnan rikkominen lisää pintavesien kuormitusta, päinvastaisen tuloksen saaminen pohjavesien suhteen aiheuttaa herkästi ainakin näin alkuvaiheessa vastustusta.
Toivottavasti Metsälehti pureutuu uutisoinnissa hiukan pintaa syvemmälle esim. lehteen tehtävän artikkelin myötä.
Pähkäilijä: ”vertasinkin tämän hitautta mutta kankeutta muihin käyttämiini sivustoihin jotka kyllä aukeavat klikkaamisen jälkeen samantien…”
Omituinen on tietokoneen sielunelämä, kukapa siitä selvää ottaa. En minä ainakaan.
”Jostain syystä asetuksesi tyhjentää välimuistin tai erikseen ei anna tallentaa salasanoja. Omassa win seiskassa pysyy kirjautuminen muistissa vaikka koneen sammuttaakin välillä, samoin läppärin XP:ssäkin.”
Ihan tarkoituksellinen juttu tuo. Ei ole hyvä ajatus, että koneeseen jää yhtä sun toista muistiin esimerkiksi pankissä käynnin jälkeen. Joillain vakoiluohjelmilla tms. mukavuuksilla pyritään hyödyntämään näitä tilanteita.
Hymiöistä oli toisaalla puhetta. Itse en ole koskaan ymmärtänyt, miksi kirjoitettuun tekstiin pitää jotain naamankuvia sekoittaa. Alunperin teinien juttu, johon ovat hurahtaneet monet aikuisetkin. Mutta jos nyt haluaa, voihan niitä käyttää ilman erityisiä naamojakin. Olemassa olevilla merkeilläkin niitä tehdään.
