Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tuossahan tuo olikin.
Metsät muuttuvat: ”Hyvä kasvu selittyy sillä, että metsät
ovat täyspuustoisia, nuoret metsät metsänhoitorästien vuoksi jopa
ylitiheitä, ja hyväkasvuisten nuorien metsien osuus on suuri.”Mitenkäs tuo kuitenkaan nyt menee yksiin muiden väitteiden kanssa. Nuoret metsäthän ovat pääasiassa avuhakkuulla uudistettuja, joiden piti olla kasvultaan vaatimattomia. Mutta jostain syystä entiset harsintametsät eivät päässeet rehottamaan ylitiheinä. Asutuksen lähistöllä tuo on ymmärrettävää, mutta ei kauempana.
Kari Mielikäinen Metlasta on tehnyt tutkimusta aiheesta Suomen metsien kasvun lisääntymisen syyt ja seuraukset. Josko tästä olisi jo tuloksia?
Rane: ”Esimerkiksi radiosta on tullut viime aikoina useampikin ohjelma jossa ”luontoihmiset” valittavat miten metsät on risukoita ja taimikoita joissa on vaikea kulkea.Siis täällä Kajaanissa.
No,kun hirmuisella metakalla on Kajaanin kaupungin alueella rauhoitettu Talaskangas-Sopenmäki alue niin miksi ei voi mennä sinne hakemaan risuista vapaata luontoelämystä?
Syy on se että luontoporukan vaatimuksesta alueelle johtavat metsätiet ”maisemoitiin.Sinne pitäisi siis kävellä.Liian vaivalloista ja risuja löytyy sieltäkin joten antaa olla ja jatketaan valitusta. ”En jaksa uskoa, että valituksessa pointti olisi teiden puuttuminen. Enemmänkin kyse on siitä, että vanhan metsän hakkuussa tuhotaan tehokkaasti luontotyyppi ja totuttu, miellyttävä metsämaisema muuttuu havainnoitsijan näkökulmasta lopullisesti. Sikäli arvostelu on oikeutettua, mutta edustaa vain hyvin suppeata osatotuutta. Faktahan on, että me tarvitsemme tehokasta tuotantoa ja mikä olisikaan parempaa sellaista kuin uusiutuvan raaka-aineen ja energian tuotanto. Hankaloittamalla tätä hankaloituu moni muukin asia. Ilmeisesti monet pitävät valheellisesti itsestäänselvyytenä olemassa olevia hyviä asioita. Näissä vihreiden risukoita koskevissa surkutteluissakin voisi joskus tarkastella hiukan isompia kokonaisuuksia ja esittää vaihtoehtoa kotimaiselle, uusiutuvaa raaka-ainetta ja energiaa edustavalle tehotuotannolle.
Aika etäisesti liittyy Lauri Vaaran kirjoitus tähän otsikkoon, mutta emme kai anna sen häiritä.
Saako joku kirjoituksen linkitettyä tai kopioitua tänne? Itse en sitä hesarin sivuilta löydä.
Ilmeisesti aihe on kuitenkin sama, jota ko. herran kanssa käsiteltiin vanhallakin palstalla. Hänen mukaansa pääosa kasvun lisäyksestä johtuu hoitamattomuudesta eli ylitiheiden kuvioiden suuresta kuutiomääräisestä kasvusta. Kun kysyin tarkennusta tähän, sain Vaaralta väitteen lähdetiedon. Siinä ylitiheys oli mainittu yhtenä monista kasvun lisäyksen syistä. Mistään ei ilmennyt, että tuo tekijä olisi pääasiallinen tai muita mainittuja tekijöitä merkittävämpi vaikuttava asia.
Minusta on ihan oikein, että toimihenkilöt ovat automerkistä riippumatta sadepäivinä toimistolla. Paperihommia riittää ihan taatusti, joten suotta sateella metsässä pyristelee ja puotasäällä nyhjää sisällä.
Kiinnostavampaa kuitenkin olisi seurata lakiprosessin etenemistä. En ole löytänyt mitään sivustoa, jossa tämä näkyisi ja jollainen esimerkiksi on metsätuholakityöryhmällä.
Suorittava porras: ”Jatketaan ajatusleikkiä… Kaikkia taimikoita ei tulla perkaamaan , mutta pystyvätkö metsänomistajat nostamaan tavoitettaan metsienhoidon osalta samassa suhteessa hirvenmetsästäjien toiminnan tulosten kanssa ?”
En ole ihan varma, miten metsästäjien ja metsänomistajien tuloksia pitäisi verrata. Mutta yritetään. Puun kasvu on jatkanut kasvuaan vuosikymmeniä. Metsänomistajat eivät päästänet tilannetta vuosituhannen vaihteessa kuralle kuten metsästäjät tekivät.
Suorittava porras: ”Hirvien määrää on vähennetty 50-70% huippuvuosien lukemista ja riistan laskentamenetelmiä on kehitetty . Ovatko metsänomistajat pystyneet samaan ?”
Oikeastaan lukema on 40%, jos kokonaisuutta tarkastellaan. Ja jos verrataan 70-luvun alkuun, kanta on edelleen liki viisinkertainen.
Suorittava porras: ”Onko taimikoiden perkaus lisääntynyt monellakin %-yksiköllä. VMI:n tulokset kertovat karua kieltään siitä , että Inventointi toisensa perään näyttää tässä suhteessa kehityksen kulkevan huonompaan suuntaan.”
Viis perkausprosenteista, kun puuta on tuotettu vuosikymmenet yli tarpeen. Ne, jotka ovat kiinnostuneita metsän tuotosta, varmaan ovat taimikkonsakin peranneet. Eiköhän metsästäjienkin joukosta löydy passiivisia aseenomistajia.
Suorittava porras: ”Jos metsänomistajat todella haluavat hirvikannan mielestään sopivalle tasolle , on heidänkin osallistuttava talkoisiin . Nämä talkoot eivät voi olla pelkästään metsästäjien velvollisuus.”
Toistaiseksi ei kuitenkaan metsänomistajilla ole ollut sananvaltaa hirviasiassa.
Suorittava porras: ”Taimikkovahinkoja voi vähentää merkittävästi ilman asettakin tarttumalla vesuriin tai raivaussahaan. Ajankohta voisi olla tasapuolisuuden vuoksi viikonloppuisin lokakuusta joulukuun loppuun. ”
Tuo ei riitä ainakaan koivikossa.
Suorittava porras: ”En omista enää metsää .”
Jotain tuon suuntaista arvelinkin.
Suorittava porras: ”Omat taimikkoni , pääosin kuusta, pidin aikoinaan kunnossa hirvien avustamana . Nelijalkaiset hoitivat lehtivesakon (ainakin osittain) , minä harvensin havupuuntaimet raivaussahalla sopivaan tiheyteen .”
Kuusikoissa ei mitään erityistä ongelmaa hirvien suhteen olekaan.
Suorittava porras: ”Kannustan hoitamaan taimikoita siksi , että ajoissa tehtynä työ on helpompaa ja hyöty maanomistajalle kiistaton , hirvivahingotkin vähenevät siinä sivussa. Perusmetsänhoitoa suurempia ponnisteluja ei tarvita.”
Tuo on totta, mutta ei poista hirviongelmaa. Männystä en tiedä, muttaa ainakaan koivun suhteen hyväkään hoito ei riitä ainakaan täällä, jossa ei mitään hirvityhjiötä ole, vaan tavanomainen n. 3 yksilöä/1000 ha kanta.
Suorittava porras: ”Satun asumaan seudulla , joka oli Suomen tiheimmän hirvikannan aluetta vuosikymmen taakse päin. Nyt tilanne on kääntynyt hirvien suhteen täysin päälaelleen.”
Lisäksi harrastat metsästystä, joten em. tietojen valossa mielipiteesi ovat helposti ymmärrettäviä. Puunkasvatusta kuitenkin on muuallakin kuin tuollaisilla alueilla. Koska talvikanta on n. 85000, tyhjiösi ulkopuolella hirviä riittää vastaavasti keskimääräistä enemmän.
Suorittava porras: ”Todelliset ongelmat pitää hoitaa , mutta vanhentuneeseen tietoon nojaten ei saa vaarantaa hirvien tulevaisuutta.”
Tuoretta tietoa löytyy, kun kävelee silmät auki metsässä.
Tosiaan, vanhan palstan aikaan kävi jatkuva valitus joutavien viestien määrästä. Sinne hukkuivat helmet, kun parin päivän palstatauon aikana oli tullut yhteen ketjuun 50 viestiä. Ja kun ketjuja oli nykyistä useampia, ei niitä jaksanut kahlata läpi. Vähän jotain samaa siis kun jättäisi taimikon varhaisperkauksen tekemättä ja 10 vuoden vesakoitumisen jälkeen alkaisi pohtia, mistä aloittaisi.
Vaikka vanhalla palstalla käytettävyyden suhteen moni asia oli paremmin kuin uudella, mielestäni nykyinen systeemi ei käyttöä estä. Eniten rajoittava tekijä lieneekin se, että kaikki eivät enää kehtaa (tunnistamisen pelossa?) kirjoitella ihan mitä tahansa. Jos vanhalta palstalta suodatetaan kaikki syljen suuhun tuomat kommentit, mahtaako tällä nyt niin hiljaista olla, kuin monissa kommenteissa väitetään?
Suorittava porras: ”Metsätuhon voi aiheuttaa isompi tai pienempi luonnonelävä . Ei liene suurtakaan merkitystä sillä , mikä vahingon tekee , jos lopputulos on sama . Esim . mäntypistiäiset saavat otollisissa olosuhteissa enemmän vahinkoa aikaan , kuin hirvet konsanaan .”
Kuten A. Jalkanen totesi ja mikä ilmeni myös ötökkälain uudistuksen yhteydessä, kokonaisuutena hirvet ovat noista merkittävin vahinkoa aiheuttava tekijä. Toisaalta, mitä tekemistä mäntypistiäisten vahingoilla on hirvikeskustelussa? Onko oleellista se, että alueittain ne aiheuttavat merkittävää tuhoa? Totta, samoin kuin se, että tuhojen hallinta on vaikeaa. Mutta ainoa asia, mikä yhdistää nämä hirviin on se, että jos hirvikantaa vähentämällä voidaan vähentää hirvivahinkoja, on edes yhtä puuntuotannon ongelmaa vähennetty. Parempi sekin kun ei mitään. Eli jos ötököitä ei saada kuriin, sitä suurempi syy on kurittaa edes hirviä.
Suorittava porras: ”Ihminen on puolestaan edistänyt taimikoidensa tuhoutumista omalla passiivisuudellaan ja mahdollisesti lisännyt tuhoriskiä aktiivisemman naapurinkin puolella. Hoitamaton metsä on aina alttiimpi tuhoille ja tuholaisille , samoin hoitoa vaille jäänyt taimikko.”
Hoitamatta jääneiden taimikoiden suhteen lienee samantekevää, syökö ne hirvet vai meneekö puut muuten vain pilalle. Enemmän haluaisin huomiota sinunkin kiinnittävän talousmetsiin.
Muuten, omistatko itse taimikoita vai harventeletko ainoastaan muiden metsiä?
A. Jalkanen: ”En usko että taimikon hoito tai hoitamattomuus on ratkaisevaa hirven tuhojen kannalta, ainakaan lainkaan yhtä paljon kuin hirvien määrä. Sen sijaan tuntuu uskottavalta tuo väite että pedot lisäävät hirvien stressiä ja liikkumista ja näin heikentävät niiden lisääntymismenestystä, ts. alentavat hirvikantaa enemmän kuin pelkkä saalistuksen laskennallinen määrä. Liikennevahinkojen ja eläinvahinkojen määrä näkyy tilastoista jos niitä alkaa tulla.”
Matti Kärkkäinen sanoi joskus Metsäradiossa, että noin 30 tutkimuksen perusteella on täysin selvää, että hoidettu taimikko pärjää hirvien suhteen selvästi paremmin kuin hoitamaton. Syitä taisi olla kaksi, hoitamattomassa on enemmän ruokaa ja vesakon varjostuksesta kärsineet männyt maistuvat hirville vapaasti kasvaneita paremmin. Hoito on siis merkittävä asia, mutta niin tietysti on hirvikantakin. Noita en kuitenkaan osaa verrata keskenään, eikä se ole tarpeenkaan. Talousmetsän taimikko pitää olla hoidettu ja hirvikanta riittävän alhaisella tasolla. Nämä ovat asioita, joilla ei ole riippuvuutta toisistaan. Onneksi noista edes toiseen tavallisella metsänomistajalla on käytännössä mahdollisuus vaikuttaa.
Stressin vaikutuksesta en osaa sanoa mitään, mutta liikennevahinkojen määrän on todettu korreloivan suhteellisen hyvin kannan suuruuden kanssa.
