Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Jani: ”En oletakkaan että heti koulun penkiltä tiedettäisiin kaikki kaikesta, mutta kauanko glan milestä menee esim siihen että opitaan hakkuun termit?(täällä niitä eivät ole n. kymmenen vuoden aikana oppineet). Ja jos hakkuun valvonta jätetään MHY:lle mielestäni valvojan tulisi käydä edes jossain vaiheessa kahtomassa mitä siellä tapahtuu, täällä valvonta hoituu lähes pelkästään puhelimella (jos silläkään) ja kuskit tekee mitä lystää. Sitten kun hakkuu menny mönkään valvoja tuumaa vuan ylimielisesti niihän tuo näkyy menneen.”

Edelleen uskon tuon olevan henkilökohtainen asia, ei firman nimestä (mhy / joku muu) riippuvainen. Muilla aloilla törmään jatkuvasti hämmästyttäviin asioihin moraalin ja osaamisen suhteen, enkä pidä metsäalaa tässä suhteessa poikkeuksena. Mutta jos menestyä aikoo, langat on syytä pitää omissa näpeissä. Jos ei pidä, ollaan melkoisen riskaapelilla tiellä. Ja jos ei osaa pitää, ei menestyksellisestä toiminnasta kannata edes haaveilla. Ei, vaikka meillä olisi millainen edunvalvontakoneisto. Turha realismia vastaan on taistella.

Ei kai täällä kukaan ole yrittänyt estää jk:n tuloa. Päinvastoin, kukin saa lain puitteissa hoitaa metsäänsä kuten tahtoo. Poikkeuksena tähän on vain muutama intohimoinen jk:n kannattaja, joiden mielestä avohakkuut pitäisi kieltää. Mutta mikä on järkevää metsätaloutta, siitä löytyy erilaisia mielipiteitä.

Mhy:n roolia moni pohtii neuvojen ammattitaidon kautta, mikä on luonnollinen tapa. Pari asiaa on kuitenkin syytä muistaa, kun kokonaisuutta ajatellaan.

Koulusta ei valmistu ammattitaitoisia toimihenkilöitä. Osaaminen kehittyy vuosien mittaan työn tekemisen myötä. Tähän en vaihtoehtoista mallia tiedä, kun sama pätee muillakin aloilla. Osa nuorista kavereista sijoittuu mhy:n hommiin, jossa nämä siis pätevöityvät alalle. Asiakkaan kannalta on tietytsi harmi, jos omalla alueella tällainen harjoittelija sattuu kohdalle ja tällöin varmaan tekee mieli hakea kumppania jostain muualta. Jos mhy:n palveluja ei voisi käyttää, mitä nämä nuoret sitten tekisivät? Saisivatko he töitä MG:ltä? Ehkä, mutta siellä tilanne olisi täysin sama, koska ei ammattitaitoa työntekijän päähän palkan maksajaa vaihtamalla tule.

Jostain syystä teollisuus on jatkuvasti halunnut romuttaa mhy-systeemin. Jos näin kävisi, mitä siitä seuraisi? Vaikuttaisiko se tavallisen 30 ha:n metsänomistajan asemaan jotain? Vaikuttaisiko se puun hintaan jotain? Minusta ainakin iso joukko pieniä toimijoita hajoitettuna itsenäisiksi vahvistaisi teollisuuden valtaa puuntuottajan kannalta vaarallisella tavalla.

Samanlainen käsitys minulla kuin Tervarosolla, AJ:llä ja Leevillä.

Koivun luontainen uudistaminen vaikuttaa äkkiarvamalta helpolta menetelmältä, mutta kun asiaa on tutkittu, on paljastunut huomattava määrä epäonnistumisia. Alalle kyllä syntyy taimia, mutta merkittävä osa on hieskoivua ja muuta toisarvoista puustoa. Lisäksi ongelmana on epätasaisuus. Jätetään hirvet tässä yhteydessä huomioimatta.

Eräässä toisessa, luontaista uudistumista selvittäneessä tutkimuksissa tämä ongelma havaittiin myös havupuilla. Aukkoja jää herkästi uudistusaalle. Edes kantojen nosto ei tunnu tältä pelastavan.

Jollain on varmaan kokemusta täyteen koivua kasvaneesta alasta, mutta em. tutkimusten mukaan mikään normaali tilanne se ei ole.

Ja tosiaan, kuusia kyllä syntyy alikasvoksena valopuiden alle, mutta kuusen alle vain tietyissä kasvupaikoissa. Mänty ja koivu eivät kasva suorarunkoisena minkään puun varjossa. Aika selkeä on siis tämä sukkessio puulajen osalta, ellei tosiaan aleta taas tehdä puolen hehtaarin pienaukkoja, mikä minusta on kaikkein huonoin vaihtoehto muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Minulla pienimmät kuviot onneksi rajautuvat tiehen ja/tai peltoon, joten reuna-alueiden aiheuttama ongelma ei ole niin iso kuin keskellä metsää.

Oma versioni jatkuvasta kasvatuksesta on kaksijakoinen puusto, jota osalla kuvioista suosin ja jolla kiertoaika pitenee jonkin verran perinteiseen jaksolliseen kasvatukseen verrattuna. Mutta alikasvoskuusien jälkeen en edes yritä vältellä päätehakkuuta ja viljelyä. Siksi en puhu jatkuvasta kasvatuksesta.

Jos korkit on samat kuin 192:ssa, ihan täydelliset ne ei tosiaan ole. Korkissa on jokin mekanismi, joka pääsee hiukan kääntymään, jolloin korkki ei mene kiinni. Voimaa käyttäen ainoastaan rikki. Jos korkki siis ei loksahda kiinni, korkki irti, pieni käännös ja uusi yritys.

Joskus ostin varakorkkeja, jolloin sain vahingossa perinteisen korkin ilman pikalukitusta. Sopi kyllä paikalle, mutta en tiedä, millä varaosanumerolla sellainen löytyi.