Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En muista tuollaista uutisointia. Jos kuitenkin laskennat eivät ole vertailukelpoisia, miten on johtopäätös alenevasta kannasta on tehty?
Sanomalehti tuli itsellänikin mieleen, onhan se kooltaan sopiva. Vanhat Metsälehdet (avattuna n. 40×50 cm) varmaan toimisi hyvin.., mutta liikuttaako tuuli niitä kuivana aikana pois paikaltaan? Painottaen menee jo turhan työlääksi. Toisaalta tavanomaisessa uudistamisessa ei tulisi mieleenikään noita laittaa, kun perinteisillä menetelmillä asiat hoituu. Tämä asia tuli vastaan täydennyksen vaihtoehtoja pohtiessani. Siinä hehtaarikustannus ei mahdottomaksi nouse, kun taimien määräkin on rajallinen. Täydennyksessä on kuitenkin hyväksyttävä hiukan tavanomaista istutusta korkeampi kustannus, jos jotain meinaa tehdä. Mutta kannattavuuslaskennan aika on sitten, kun voi arvioida toimenpiteen merkitystä.
Ja jos Antonilla on jotain tietoa viestiketjun aiheeseen liittyen, jaa toki tietosi kun kerta keskustelupalstalla näin hyvin viihdyt.
Ympäristökeskuksen mukaan vuonna 2010 maatalous aiheutti vesistöjen fosforikuormasta 68,5%. Metsätalouden osuus oli 5,8%.
Typen osalta luvut olivat 56,8 ja 4,7.
Ei metsätalouden osuuskaan merkityksetön ole, mutta etenkin pinta-alaan suhtetettuna metsän aiheuttama kuormitus on varsin pieni. Talousmetsäähän meillä on muistaakseni noin 26 milj. ha ja peltoa 2 milj. ha.
Totta tuo mitä Jees totesi mettäläisseurasta. Näkemykset ja kokemukset eri aloilta takaa sen, että ajatustenvaihto ei kierrä samaa rataa päivästä toiseen ja mielenkiinto säilyy. Itse ainakin olen kokenut tämän rikkautena. Yhteisiä tai ainakin samanhenkisiä harrastuksiä on silti hyvä olla, jottei vapaa-aikana hajaannuta täysin eri suuntiin. Alussa mainitsinkin tanssitaidosta. Jospa Iron saisi itsensä raahattua kurssille (ellei vielä osaa tanssia tai vaikka osaisikin), selvinpäin lavoille (ei ravintolaan) ja kokisi homman mielekkäänä (ei vain tapana hankkia itselleen seuraa), huomaisi hän todennäköisesti ympärillään olevan joukon kivoja ihmisiä, joista jonkun nimi saattaa eräänä päivänä löytyä omasta postilaatikosta. Ei homma yhdessä tai kahdessa päivässä tapahdu varsinkaan, jos seuran haku on päällimmäisenä mielessä. Minusta se kuitenkin on varsin hyvä tapa keinotekoisiin iskemisyrityksiin tai senssipalstoihin verrattuna. Luonnollisella tavalla kuin huomaamattaan ympärille valikoituu ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella kiinnostavia tai muuten vain mukavia.
Sama näkyy uutisten jutussa:
———-
Kaleva pohtii pääkirjoituksessaan Valittujen Palojen kyselyä, jossa vain runsas neljännes, 28 prosenttia, vastaajista luotti ympäristöaktivisteihin. Esimerkiksi Saksassa vastaava prosentti on 60.”Tutkimustulos on suomalaiselle ympäristöliikkeelle ankaran pohdinnan paikka. Lukema on kehno myös siihen nähden, kuinka suomalaiset muissa tutkimuksissa arvostavat luontoa, sen puhtautta ja rauhaa. Tätä arvostusta ympäristöaktivistit eivät ole pystyneet kääntämään tuekseen.”
Mahdollisesti termi ympäristöaktivisti liittyy suomalaismielissä Greenpeace-henkisiin julkisuushakuisiin tempauksiin. Ne eivät ainakaan ole herättäneet pelkkää innostusta”, Kaleva kirjoittaa.
METSÄLEHTI
———-Ehkä täällä Suomessa ei pidetä siitä, että toiset suojelevat omaa omaisuutta. Keski-Euroopassa, jossa asuu paljon väkeä luonnosta vieraantuneena isoissa kaupungeissa ilman omakohtaista suhdetta luontoon, on helpompi olla kettutyttöjen puolella ja toisaalta myös kettutyttöjen propaganda mene helpommin perille. Ei nähdä kokonaisuutta, eikä osata kritisoida aktivistien toimintaa samalla tavoin kuin meillä.
Eikä olisi ensimmäinen kerta, kun tuotteen ominaisuudet eivät vastaisi ilmoitettuja arvoja. Muilla aloilla on arkipäivää se, että testiin laitetaan ihan oma erä ja massatuotanto on jotain muuta. Siksi käyttäjien kokemukset ja puolueettomat tutkimukset ovat kiinnostavia.
Jollain rotanmyrkyllä kyllästetty lappu voisi muuten olla hieno asia.
Ylipäätään taimen kasvun tekijät ovat kiinnostavia. Metsätieteen aikakauslehdessä 2/2011 oli Timo Saksan artikkeli muokkausmenetelmien vaikutuksesta kuusen kasvuun ja tukkimiehentäin tuhoihin. Tulos oli, että kasvua parantaa taimen sijainti ympäristöä korkeammalla, istuttaminen riittävän syvään ja kivennäismaapintaan. Myös pintakasvillisuuden ja puuston puuttuminen on hyvä asia. Yllättävää oli se, että ei muokkaustapa selittänyt eroja kasvussa. Toissaalta mätästystapoja on monia ja kokeessa ei kovin montaa seurantakohdetta kutakin tapaa ollut. Tilastoa ei niistä saa aikaan, kun jossain mättäässä taimi on maanpinnan tasalla ja äestyksessä ylhäällä. Esimerkiksi Karri Uotisen mukaan laikkumätästys kasvattaa kuitenkin äestykseen verrattuna taimea nopeammin. Muita mätästystapoja ei ole esitetty. Saksan artikkelissa mainittiin tutkimuksia, joissa äestys ei olisi kasvun suhteen mätästyksen veroinen, mutta ne ovat englanninkielisiä. Ylipäätään tutkimuksista ei oikein selviä, mikä vaikutus tuhoilla on kasvuun eri muokkausmenetelmissä. Äestyksessä riski on laikkumätästystä suurempi, joka tietysti näkyy myös kasvussa.
Voisi kai kuitenkin todeta, että kun taimi on muuta maata ylempänä, saa se etumatkaa pintakasvillisuuteen (juuristo- ja valokilpailu), lisäksi maa lämpene peremmin. Tassu-taimisuoja toimii tässä suhteessa pintakasvillisuuden osalta samoin, mutta ei muuten. Sellainen tutkimus olisi kiinnostavaa luettavaa, jossa olisi saatu yksitäisten tekijöiden vaikutus esiin. Miksi esimerkiksi taimi pitää olla kivennäismaassa, eikä humuksessa? Selittääkö syyn tukkimiehentäin tuhot, eikä maaperä sinänsä tai esimerkiksi pintakasvillisuuden kilpailu.
Saksa: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff11/ff112091.pdf
Tassu: http://www.ecopulp.fi/fi/Taimitassu_tutkimus_University_of_Helsinki.pdf
Tassussa on valmistajan mukaan n. 10% lannoitetuhtaa ja booria.
10% lienee laskettu yhden taimisuojan painosta (100 g), mutta muuten tieto on tulkinnanvarainen. Onko tuhkaa 10% ja sen lisäksi booria, vai onko 10% eli 10 g tuhkan ja boorin kokonaismäärä. Veikkaan jälkimmäistä. Mikä on niiden osuus ja toisaalta, onko määrä paljon vai vähän tai ylipäätään merkityksellinen?
En tiedä, mutta tässä on mallisuoritus:
http://www.youtube.com/watch?v=_P1yufd_-z4
Tuon jälkeen voi sitten vaikka yrittää keksiä uusia virityksiä suometsien hoitoon:
Välilyönnit pitää edelleen poistaa linkeistä.
