Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kieltämättä tällaisia uutisia on mukava lukea siitä huolimatta, että raaka-aine on peräisin Brasiliasta:
Samalla se muistuttaa siitä, että vaikka meillä metsätalouteen liittyvä infra on maailman huippua, muualtakin saadaan puut ajettua pois metsistä, eikä uudet innovaatiot välttämättä tuo mitään lisäarvoa suomalaiseen metsätalouteen.
Eipä tuosta Antonin määritelmästä kotikunta selviä. Yleinen elämänfilosofia ennemminkin. Ja ottamatta kantaa uskontoon, kieltämättä Anton on tuossa suhteessa täysin oikeassa. Ainoa ongelma tässä on se, kuinka itse kunkin yksilönä tulisi elää. 6 miljardia vapaamatkustajaa kun on aikamoinen joukko.
Pieni korjaus hirvikolareihin liittyen.
Vuonna 2011 Suomen maanteillä tapahtui 1195 hirvionnettomuutta. Niissä kuoli kolme ja loukkaantui 115 ihmistä. Loukkaantuneita oli 17 % enemmän kuin edellisvuonna, vaikka hirvionnettomuuksien määrä väheni 8%.
Vuonna 2010 ei kuollut kukaan, mutta 2009 kuoli 5.
Vuoden 2011 hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 60 miljoonaa euroa, mikä on 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010.
Hirvionnettomuuksien osuus kustannuksista oli 45 miljoonaa ja peuraonnettomuuksien 15 miljoonaa euroa.
Onnettomuuksien kustannukset on arvioitu liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2010 vahvistamien liikenneonnettomuuksien keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella.
Lähteet: Liikenneturva ja Liikennevirasto.
N-merkki: ”Edelleen odotan sinulta päättäväisiä toimenpiteitä saastuneen kuusikkosi saattamiseksi sellaiseen tilaan ettei seuraavien sukupolvien tarvitse harmitella. Tietoa sinulla tuntuu löytyvän joten se on tahdosta kiinni.”
Kuten totesin, päättäväiset toimenpiteet on tiedossani ja ne toteutuvat kun niiden aika on. Sinun ei niitä tarvitse odotella. Mutta koska sinä et pidä tarpellisena metsätalouden harjoittamista edistävänä toimenpiteenä hirvikannan alentamista, toivon sinulta näkemystä siitä, miten hirvien aiheuttamat vahingot kuitataan tai ehkäistään. Mielestäni olet sen velkaa, kun järjen puutteesta aloit puhua.
Jatkuvan kasvatuksen kirjat eivät anna luotettavaa vastausta siihen, kuinka valopuut saadaan taloudellisesti kestävällä tavalla kasvamaan alikasvoksena ja joita hirvet eivät söisi tai kuinka juurikäävän aiheuttamia vahinkoja vähennetään merkittävästi. Perustuuko siis päätehakkuu + koivu- tai mäntytaimikon perustaminen sittenkään järjen puutteeseen? Jos perustuu, mitä vaihtoehtoja meillä on? Metsätaloudesta luopuminen tai sen kannattavuuden heikentäminen ei liene meidän kummankaan kelpuuttamien toimenpiteiden joukossa. Ja jos päätehakkuu ei perustu järjen puutteeseen, mikä on taimikoita uhkaavan hirvikannan tason säilyttämisen rooli järkevästä toiminnasta puhuttaessa?
N-merkki: ”hirvikolarit liikenteessä putoavat nollaan vasta kun hirvien lukumäärä putoaa nollaan.”
Tietysti, mutta ei kai kukaan tuollaista binääriajattelua kaipaa.
N-merkki: ”Vaikutus liikennekuolemien määrään olisi kuitenkin hyvin rajallinen.”
Ei kuolemat ole ainoa merkityksellinen seikka liikenneturvallisuudessa, vaikka onnettomuustilastoinnin tavasta (vain kuolemat ja vakavat henkilövahingot tilastoidaan luotettavasti) ja kuolemien uutisoinnista sellaisen käsityksen helposti saakin. Jo pelkästään omaisuusvahingoilla on merkitystä, kun iso joukko autoja vuosittain korjataan tai lunastetaan.
N-merkki: ”Yhteiskuntamme resulssit ovat kuitenkin rajalliset joten paras tulos saadaan kun panostetaan sinne missä saadaan eniten hyötyä.”
Paljonko yhteyskunnalta nykytilassa säästyy resursseja, jotka käytetään tuottavampiin kohteisiin, kun hirvikantaa ei alenneta esimerkiksi kolmanneksella nykyisestä?
Väitän, että hirvikannan alentaminen ei ole resurssikysymys.
N-merkki: ”On kuin jänis panisi päänsä pensaaseen jos liikennevahingoista keskusteltaessa jättää kokonaiskuvan ilman huomiota.”
Hirvistä keskusteltaessa ratkaisu ei mihinkään on se, että toteaa merkittävämpiäkin kohteita olevan kuin hirvikannan alentaminen. Liikenneturvallisuustyötä tehdään hyvin laajalla rintamalla, se onneksi ei ole pelkästään rattijuoppojen jahtaamista.
Onhan tuo kiinalaisten ostohalukkuus eräs tekijä, jolla voi spekuloida maan hinnan kanssa. Tällä hetkellähän kiinalaiset ostavat Afrikkaa. Mutta ilmeisesti sielläkin ostot painottuvat viljelykelpoiseen tai muita tuottavia luonnonvaroja sisältäviin kohteisiin. Suomalaisella metsällä ei toistaiseksi ole merkitystä kiinan elintarvikehuollolle, eikä se ole tuottava kohde muutenkaan. Oma veikkaukseni onkin, että tällaisen tekijän vaikutuksesta ei nykyisen metsää omistavan sukupolven tarvitse huolhtia.
N-merkki: ”Kuten jo aikaisemmin sanoin, turvallisuuden hyväksi tehtävä työ on ihan ok. Esimerkiksi 2011 ei Suomessa kukaan kuollut hirvikolarissa. Ja nyt on hirviä huomattavasti vähemmän …
Hirvet ovat vain yksi riski liikenteessä, alkoholi tappaa paljon useammin.”Alkoholia on turha sotkea tähän mukaan, koska kyse on hirvistä.
Hirvet ovat vain yksi riski ja siihen hirvikannalla on suhteellisen suora vaikutus. Mutta edelleenkään tässä ei pidä mennä siihen ansaan, että verrataan nykyhetkeä vuosituhannen vaihteen tilanteeseen, jolloin tilanne oli sietämätön.
Suomessa ei tosiaan kukaan kuollut 2011 hirvikolareissa, mutta henkilö- ja omaisuusvahinkoja tuli edelleen huomattava määrä. Omaisuusvahingoista taimikossakin puhutaan. Niiden päälle vielä lisätään vaikeammin määriteltävät ja huonommin tunnetut asiat, kuten hirvikärpäset yms. jutut.
Edelleen odottelen sinulta vinkkejä metsänhoitooni, koska suunnittelemani menetelmän totesit perustuvan järjen puutteeseen.
N-merkki: ”Kun ensin perustaa hirvien ruokailupaikaksi taimikon ja sitten yrittää pitää ne hirvet sieltä pois maksoi mitä maksoi, on kyllä älytöntä toimintaa.”
No ei sitä hirven ruokailupaikaksi perusteta, mutta muuten olen kyllä samaa mieltä homman älyttömyydestä. Mitä muita vaihtoehtoja näet puuntuottamiseen puolukkatyypin kankaalla kuin mäntytaimikon tai rehevämmällä paikalla juurikääpäisen kuusikon tilalle koivutaimikon?
Metsästyslaissakin todetaan, että hirvikannan aiheuttama vahinko täytyy pysyä kohtuudessa. Harmi vain, että vahinkoa kärsiville on laissa jätetty ainoastaan mahdollisuus tulla kulluksi, mutta vaikutusvalta on annettu metsästäjille. Näin ollen on luonnollista, että käsitys kohtuudesta on varsin venyvä.
N-merkki: ”Ihmisen henkeä yritetään suojella mahdollisimman pikälle, ei siinä mitään pahaa. Hengen lähtö on kuitenkin väistämätön. Tavalla tai toisella.”
Voitko tarkentaa, miten tuo liittyi em. liikenneturvallisuuden käsittelyyn?
N-merkki: ”Nyt on hyvä aika päättää mitä haluat tehdä kuusikollesi. Tietoa sinulta ei tunnu puuttuvan. Hankalissa tapauksissa erirakenteisen metsän aikaansaaminen vie pitkän ajan, joskus täytyy aloittaa alusta.”
Minä tiedän mitä teen. Sinä kuitenkin tuomitsit asian älyttömäksi. Kysyin kuitenkin asiaa sinulta, koska sinulla piti olla vastaus.
N-merkki: ”No niin, voihan sitä aina syyttää edellistä sukupolvea metsän huonosta kunnosta.”
Metsä on muuten hyvässä kunnossa, vain juurikääpä hiukan vaivaa. Mutta koska itse olen hoitanut sitä kiertoaikaan nähden vain vähän aikaa, luonnollisesti edellisen sukupolven toiminnalla on ollut suurin vaikutus asiaan.
N-merkki, suotta puhutaan konditionaalissa hirvikarkoitteista. Tricosta on saatu lupaavia tuloksia. Mutta kenen etua tukea saavan tuotteen kylväminen metsiin palvelee? Sen, joka sitä käyttää. Muut kärsivät entistäkin enemmän, vain karkoitevalmistaja (itävaltalainen yritys) ja -kauppiaat (mm. riistanhoito- ja metsänhoitoyhdistykset) hyötyvät. Eikö tämä ole aika älytön kuvio?
Suhtautumisesi liikenneturvallisuuteen on vähintään erikoista. Valtiovalta on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen asian suhteen ja uhraa vuosittain merkittävän määrän paukkuja sen eteen. Oletko eri mieltä tavoitteen mielekkyydestä?
Kirjallisuus kyllä kertoo, millä tavalla vanha kuusikko muutetaan erirakenteiseksi. Sitä, millä tavoin tässä juurikääpä torjutaan, ei samat kirjat kerro. Kaksi niistä on hyllyssäni ja kolmannen olen lukenut, kun kirjastosta sen lainasin. Viittaamissasi kirjoissa väitetään, ettei erirakenteisen metsän kasvatus ole juurikäävän suhteen tavanomaista harvennushakkuuta huonompi vaihtoehto. Voi olla, mutta kuusi on ainoa puulaji, jonka alikasvoksena saa luontaisesti syntymään (keskikarkea mt ei ole erityisen edullinen tässä suhteessa), joten juurikääpäongelma vain pahenee ilman puulajin vaihtoa. Avohakkuu + kantojen nosto saattaa auttaa, vaikka metsä uudistettaisiin kuuselle, mutta varmaa tietoa ei tästä ole, enkä kantojen nostoon mielelläni ryhdy.
Minä en metsääni ole tuohon tilaan saattanut. Oletko tullut ajatelleeksi, että metsien hoito on ylisukupolvista toimintaa? Vallitsevan hirvipolitiikan tuottamien vahinkojen kanssa painitaan vielä kun me molemmat ollan haudassa. Jos sinä koet asian samoin kuin liikenneturvallisuuden, niin ymmärrän sinua paremmin. Toivon, että valtaosa demokraattisessa järjestelmässämme toimii toisin kuin sinä.
