Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Oli arvattavissa, mitä teollisuuden edustaja metsäpäivillä puhuu. Johdonmukaista lobbausta sen puolesta, että valtio asettaisi myyjille puunpakkomyyntiveron. Sitä on useaan otteeseen teollisuuden puolelta esitetty muodossa jo toisessa. Siitä huolimatta, että pinta-alaverotus periaatteessakin on jo järjen vastainen. Missään muussa taloudellisessa toiminnassa ei tuotannon määrästä makseta veroa, miksi siis metsässä pitäisi maksaa. Kaikkialla verot maksetaan viivan alle jäävästä summasta, miksi siis metsässä ei pitäisi maksaa. No, vastaus on itsestäänselvä, jos teollisuudelta kysytään.
Nallelta perustelu, jonka mukaan verojen välttäminen puun myymättä jättämisellä on epäloogisuudessaan huikea. Kannustaako hänen mukaansa esimerkiksi ansiotuloverotus jättäytymään työttömäksi, koska sillä välttää verojen maksun? Kannustaako yhteisöverotus sellun myynnistä luopumiseen, koska sillä välttää verojen maksun? Ei, kyllä minä haluan käydä töissä, koska se on palkansaajalle paras tapa elättää itsensä. Samoin myydä puuta metsästä, koska se on paras tapa saada metsään sidottu pääoma tuottamaan. Aivan kuten myös UPM haluaa pitää tuotantonsa hyvässä vauhdissa, koska se on edellytys kannattavuudelle.
Ja tosiaan, pinta-alaverotuksen oikeudenmukainen määräytyminen aiheuttaisi kohtuuttoman byrokratian, jota on tarpeeksi ilman sen lisäämistäkin.
N-merkki: ”Tässä Gla menee nyt perse edellä puuhun. Ei kannata poistaa seurausta ennen syytä. Lopeta avohakkuu ja taimikot maanlaajuisesti niin ei ole tarpeeksi ruokaa moiselle hirvimäärälle. Ja hirvien lukumäärä laskee tarjolla olevan ruuan tasolle. Niinkuin pöllöillä. Niinkuin ketuilla. Jne …”
Jaksolliseen kasvatukseen perustuvasta metsätaloudesta luopuminen on realistinen ja taloudellisesti mahdollinen ajatus vain kaikkein vihreimmässä idealismissa, mutta ei tässä maailmassa. Ethän sinäkään osannut antaa vastausta siihen, mitä ikääntyvälle, juurikäävän saastuttamalle kuusikolle pitäisi tehdä. Lisäksi muutos pois avohakkuumallin vaikutuksista veisi niin pitkän ajan, että hirviongelma ei meidän eliniän aikana ratkeasi. Melko tehotonta menetelmää siis ehdottelet.
Tietysti merkittävän metsäomaisuuden omistajan päällimmäinen tehtävä on rahan keruu omaan pussiin. Onko sinulla Harrastelija omassa pääasiallisessa ansiotyössäsi tärkeämpiäkin syitä?
Matin suhtautuminen monimuotoisuuteen ei minustakaan ole kovin korkealla tasolla, tehometsätalous menee monissa asioissa edelle. Mutta hirvikantaan liittyen en kuitenkaan näe mitään tekijää, miten nykyisen hirvikannan merkittävä alentaminen heikentäsi monimuotoisuutta. Päinvastoin.
Suorittava porras: ”Kärkkäisen syyttävä somi kääntyi riistahallinnon suuntaan. Siellä kuitenkin toimittiin , kun saatiin riittävästi oikeita havaintoja hirvien määrästä. Jos olisi odoteltu samaa maanomistajilta , olisi saatu odotella vuosia tai vuosikymmeniä ja silloin oltaisiin oltu todellisessa nesteessä hirvien kanssa.”
Vastaan spekulaatioon spekulaatiolla.
Millaista keskustelua tuolloin käytiin? Koivulle uudistamisen määrä väheni murto-osaan hirvikannan räjähtämisen tahdissa ja Liikenneturvalla oli ajantasainen tieto onnettomuuksien määrästä. Toisaalta keskivertomaanomistajalla ei välttämättä ollut käsitystä kokonaisuudesta, kun aikaa ennen internetin yleistymistä tieto kulki nykyistä hitaammin ja valikoidummin. Kohdalle sattuneen hirvituhon yhteyttä valtakunnalliseen tilanteeseen ei ehkä nähty. On myös syytä epäillä, oliko MTK:lla edes halua toimia puuntuottajan edunvalvojana.
Spekulaatiot sikseen. Oleellista on vastuun määrittely laissa riistahallinnolle. Siksi maanomistajilta ei saada riittävästi oikeita havaintoja hirvien määrästä. Vahinkoilmoituksia kuitenkin saadaan. Siten riistahallinnon itse kehittämäänsä vahinkoon reagoimista noin 7 vuoden viiveellä ei ole syytä kehua varsinkaan, kun liki 20 vuoden aikana tilanne ei ole edes korjaantunut vahinkoa edeltäneelle tasolle. Jos virhe johtui laskennasta, johan sidosryhmien kuulemisesta saatujen ajantasaisten viestienkin perusteella olisi pitänyt havaita, että pieleen menee. Hirvikolareiden määrä 2,6-kertaistui samassa ajassa, vaikka kaikkien henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä väheni 17%. Vahingon seurauksena liikenteessä kuoli noin 30 henkilöä enemmän kuin normaalisti. Syntyneeseen vahinkoon reagoimatta jättäminen olisi tämä tosiasia huomioiden ollut entistäkin hämmästyttävämpää. Siten maanomistajan roolin vähättely tällaisessa asiassa on enemmän kuin kyseenalaista puuhaa.
Metsäpäivien (8.-9.11) liput maksaa 160 € + alv. Messulippu (9.-11.11) on 15 € (sis alv), ellei korruptiolahjana satu vapaalippua saamaan. Pasilassa pysäköinnistäkin joutuu varmaan liki saman verran maksamaan kuin pääsylipusta. Suurin kustannus tulee kuitenkin matkoista, jos vähänkin kauempana asuu.
Minusta linkittämäsi kirjoituksen sanoma ei ole epäuskottava. Siltä osin en siis yhdy Tanelin kommentiin. Omituista, vaikkakin sinulle loogista sen sijaan on se, että tässä A. Jalkasen aloittamassa hirvieläimiin, juurikääpään ja ilmaston muutokseen liittyvässä keskustelussa sinä yrität kääntää hoitorästeihin vedoten huomion pois otsikon aiheesta.
Hirvikannasta puheenollen, itse ainakin joudun keväällä pohtimaan yhden kuvion tulevaisuutta. Vaikka vesakkoa ei ollut kuin nimeksi, niin vain hirvet ovat taimia popsineet siinä määrin, että ainakaan istutustaimien varassa en voi jatkaa. Onneksi oli hyvä koivun siemenvuosi, joten ehkä luontaisella koivikolla voi yrittää jatkaa. Aika monta vuotta vain menee hukkaan, mutta hyöty/kustannussuhdetta siinä pitää tarkastella. Ja taas saa Kontro muutamaksi vuodeksi lisää taivasteltavaa hoitamattomuudesta. Vielä kun taivastelun lomassa kertoisi, mitä kuusenjuurikääpäiselle uudistusalalle pitäisi tehdä.
Suorittava epäilee, että pää on tullut vetävän käteen ja arviot hirvikannasta ehkä pielessä.
Kärkkäisen haastattelun kuunneltuani olen täysin samaa mieltä. Kun homma ei pysy näpeissä ollen yhtä vuoristorataa, on syytä korjata tilanne. Ajatelkaas nyt, virallinen arvio talvikannasta on 85000, mutta metsästäjien äänellä puhuvan suorittavan mielestä sen olevan yläkanttiin niin reilusti, että metsästystä jatkamalla ammuttaisiin loputkin hirvet. Mistä tuo kertoo ottaen huomioon 70-luvun tilanteen? Minusta se tosiaan kertoo siitä, että hirvikannan säätelyjärjestelmässä on pää tullut vetävän käteen. Useiden kymmenien tuhansien yksilöiden mittaista pajunköyttä meille syötetään. Ei hyvä.
Perusteet hirvikannan rauhoittamiselle tosiaan löytyy, eikä kauan tarvitse edes etsiä. Olellista on kuitenkin se, kenen perusteita käytetään. Sen, joka karjaa ruokkii vai sen, joka korjaa sadon.
Niin, täälläkin eräs asiaa tuntematon kiihkoilija vain jutustelee lämpimikseen:
Arvelet, että taimikon tiheys olisi eräs tekijä, jolla mainitsemasi henkilö olisi yrittänyt torjua kuusen juurikääpää. Voitko perustella menetelmän mekanismia? Onko syynä yksinkertaisesti estää kuusien synty ja siten estää taudin jatkuminen, jo syntyneiden kuusten juuristojen leviämisen rajoittaminen pienelle alalle kovalla kilpailulla ja siten tartuntariskin pienentäminen vai joku muu tekijä? Vai liittyikö tiheys ainoastaan hirviin ja laatuun?
Tiheänä kasvattamiseen kuusen torjumiseksi en itse ryhtyisi. Toki ko. tapauksessa muut syyt saattoivat tehdä menetelmästä perustellun. Jos kuitenkin nyt tarkastellaan ainoastaan juurikäävän ehkäisyä palvelevia menetelmiä. Vaikka onhan puulajin vaihto ja sen kasvattaminen hirviä kestävällä tavalla oleellinen juttu.
Sekapuuston kasvattamisesta on saatu osin ristiriitaisia tuloksia juurikäävän suhteen. Jossain muistaakseni on sekoitus kurittanut tautia, toisaalla taas havaittavaa vaikutusta ei ole ollut. Jatkuvan kasvatuksen kirjassa kuitenkin tähän menetelmään uskotaan, mutta se taitaa perustua enemmänkin suomalaisen yleisurheilijan metodiin eli että tehdään mitä voidaan ja katsotaan mihin se riittää. Menestyksenkin veikkaan korreloivan em. porukan kanssa, koska kasvatuskelpoisten valopuiden saaminen alikasvokseksi on enemmän kuin kyseenalaista hommaa. Kiinnostavin juttu luontaisiin menetelmiin liittyen on kuitenkin haavan tai mahdollisesti jonkun muun kasvilajin vaikutus. Haapaa ainakin teoriassa voidaan käyttää saastuneen maaperän puhdistamiseen, josko joku laji olisi myös juurikäävän vihollinen. Tällaista löytöä ei kuitenkaan taida olla? Ainoa toimiva mekanismi on ilmeisesti monimuotoisuus, jolla yleisesti ottaen voidaan pitää metsä tervempänä ja siten kyky vastustaa sairauksia parempana. Se ei kuitenkaan riitä tilanteessa, jossa vahinko on jo tapahtunut.
