Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Missä päin Suomea palsta on? Riippuu tietysti virran voimakkuudesta (joka muuten on kovin kapeimmassa ja matalimmassa kohdassa) miten tuo jäätyy, mutta etelässä ylipäätään talvet tapaa olla kovin lauhoja ja jäätymisen varaan laskeminen epävarma ratkaisu.
Entä minkä kokoinen kuvio joen taakse jäi?
Nyt selvisi sekin, että vuotavan altaan pohjarakenne on täysin lapsellinen. Siellä on 1,5 mm HDPE-kalvo, jonka alla on kivituhkakerros.
Yleensä kun tehdään tiivisrakenteita, vaaditaan kaksinkertainen rakenne. HDPE-kalvolla pohja tiivistetään, mutta sen alla on toinen tiivistyskerros varmistamassa. Koko tiivisrakenteen paksuus pitää olla vähintään metrin paksu. HDPE-kalvo on n. 10 metrin levyistä mattoa, joka hitsataan yhtenäiseksi rakenteeksi. Hehtaarilla on siis vähintään kilometri, mutta käytännössä paljon enemmän saumaa, joka saattaa pettää itse kalvon lisäksi.
Kun vesi ja lieju täyttää altaan, kuormittaa se pohjaa. Jos pohja painuu, aiheutuu siitä muovikalvoa repiviä voimia. Ja kun kuormaa on riittävästi, ilman muovin alapuolista tiivisrakennetta on vedellä vapaa pääsy maaperään.
Uutisissa on todettu, että kalvon alapuolinen tiivisrakenne voidaan tehdä myös bentoniittimatolla. Se on periaatteessa yhtä hyvä rakenne kuin hdpe-kalvo. Käytännössä maton parin sentin paksuus ei sekään anna anteeksi epätasaista painumaa, vaan ohut savikerros venyy. Mielestäni siis ihan tavanomainen bentoniitin ja murskeen seoksesta tehty puolen metrin kerros olisi asiallinen rakenne tällaisessa kohteessa etenkin, kun altaan reunoja on korotettu ja näin aiheutettu kuormaa alkuperäistä enemmän altaan pohjalle.
Tässä ei ole muuta vaihtoehtoa, kun tutkia eri osapuolen toimet tarkasti. Hankalaksi sen tekee se, että viranomaisten toiminta ei taatusti ole ollut riittävää, joten Suomen valtio joutuu syyttämään myös Suomen valtiota laiminlyönneistä. Onkin naurettavaa, että ympäristöministeri Niinistö usuttaa paikallisia nostamaan syytteitä ympäristörikoksista kaivosyhtiötä vastaan, koska Niinistön oma puulaaki on se elin, jolla on valvontavastuu asiassa.
Koska Matti on poikkeuksellisen aktiivinen kirjoittamaan näkemyksiään asioista ja yleensä ajatukset ovat varsin järkeenkäypiä. Lisäksi Matti on perehtynyt laaja-alaisesti metsätalouten. Jollain ihan tavallisella rivimetsänomistajalla saattaa olla aivan yhtä hyviä ajatuksia, mutta milläs niitä siteeraat, kun ne ei ole julkisuudessa olleet esillä.
Veikkaan, ettei taloudellisesti kestävää ratkaisua ole olemassa. Jos kuitenkin joen takana on niin merkittävä määrä puuta, että ylitysmahdollisuutta kannattaa harkita, kaksi vaihtoehtoa tulee mieleen. Ensimmäinen on tehdä rannoille luiskat jokeen ja tasata pohja ajokelpoiseksi. Tämä sillä edellytyksellä, ettö joen pohja ja rannat ovat suht kantavia sekä joki kahlaamalla ylitettävissä. Näin ei taida kuitenkaan olla, joten seuraava vaihtoehto on useammasta rummusta muodostuva penkka. 10 metriseen tienpätkään menee kuitenkin sellainen määrä tavaraa, että kustannukset ovat tähtitieteelliset etenkin, jos pohja on pehmeätä.
Paras vaihtoehto tosiaan taitaa olla kuvion erottaminen ja myynti naapurille. Jos oikein hyvä tuuri käy, jollain toisella olisi samanlainen, mutta päinvastainen tilanne. Vaihtokauppa olisi tällöin win-win-tilanne. Katso karttapaikasta, kuinka naapureiden rajat menee. Yksi mahdollisuus on sopia joen toisella puolella olevien omistajien kanssa puiden ajosta lähimmän tien varteen.
Raaka-Aarnen provo voisi olla hauska, ellei kyseessä olisi suomalaisittain todennäköisesti yksi merkittävimmistä ympäristökatastrofeista. Kuitenkan uutisoinin yksipuolisuutta en allekirjoita, koska puhuttaessa myrkkyjen vaikutuksista vesistöihin, tarkoitetaan vain pintavesiä. Vuotava allas imeyttää myös pohjaveteen samaa tavaraa kuin muuallekin. Uudet varoaltaat ovat erityisen tehokkaita tässä suhteessa, koska niissä ei ole tiiviitä pohjarakenteita.
Mutta metsätaloudelle tapahtuma saattaa tosiaan olla piristysruiske. Lannoittavasta vaikutuksesta en tiedä, mutta tilojen hintataso varmaan putoaa merkittävästi. Se, millaista vettä ojassa virtaa, ei ole puun tuotannon kannalta niin kiinnostavaa.
Harrastelija: ”Nyt pitäisi yhteistuumin selvittää puutteet, korjata virheet ja rakentaa prosessi sisäisen kierron mukaan toimivaksi.
Haluaisin nähdä sen päivän, jolloin porvarit, duunarit vihreät ja media yhteistuumin olisivat rakentamassa toimivaa yritystä, josta ihmiset saisivat ansaitun leipänsä !”
Minäkin haluaisin yhtä jos toistakin. Edellytys toimivalle järjestelmälle kuitenkin on se, että eri tahoilla on omat vastuualueensa. Jos näitä ei hoideta, pitää syylliset viedä saunan taakse. Sosialismi on jo kyntensä näyttänyt, tilalle tarvitaan realismia.
N-merkki: ”Jaksat sitten inttää samaa asiaa, mikäs minä sinua olen opettamaan, tiedät varmaan itse paremmin mitä tehdä juurikääpäisille metsillesi.
Käänny vaikka metsänhoitoyhdistyksesi puoleen jos et sitten itse tiedä. Niitähän nyt kannustetaan metsänomistajan mieltymysten mukaiseen neuvontaan tulevan metsälain mukaisesti.
Minun metsäni ovat juurikäävästä puhtaita.”Inttämiseksi määrittelemäsi kysymykseni toistuminen johtuu siitä, että haluan sinun kertovan, kuinka suosittelemallasi menetelmällä hoituisi reaalimaailmassa vallitsevat ongelmat. Jos menetelmäsi ei tarjoa ratkaisua ongelmiin, on hyvä tiedostaa ehdotuksen puutteet ja siksi pohtia myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.
Metsäkeskuksen metsäsuunitelmassa on esitetty malli, joka vastaa jotakuinkin omaanikin näkemystä. Ongelmana on vain se, että seurauksena on hirville mieluinen taimikko. Mhy:stä en ole vielä kysynyt, mutta veikkaan siellä oltavan samaa mieltä asiasta kuin Metsäkeskuksessa. Tulevan metsälain myötä ei muuten olla siirtymässä harsintametsätalouteen. Uusi laki ainoastaan mahdollistaa käsittelytapojen monipuolistumisen.
Ville Niinistöllä on nyt näytön paikka. Antoi sen verran suorapuheisen haastattelun eilisessä Tekniikka&Taloudessa, että katastofin ja ministeriuran jatkuminen yhtä aikaa on varsin hankalaa.
Verkosta löytyi Talouselämän sivuilta samanhenkinen juttu:
http://www.talouselama.fi/uutiset
/niinisto+talvivaaran+kaltaisia+
ongelmia+ei+enaa+tule/a2154372?s=r(Kokeilen kisin neuvomaa tapaa tehdä linkki, josta ei tarvitse poistella välilyöntejä. Ja tosiaan, tuohan toimii!)
Kunpa Talvivaaran suhteen voitaisiin palata taivastelemaan Paulan osakekauppoja nykyisten asioiden sijaan.
Ensinnäkin, harsintaan siirtyminen ei saisi hoitorästejä loppumaan. Siten nykyisten taimikoiden kasvu hirven ulottumattomiin veisi pitkän ajan.
Toisekseen, et taida vieläkään osata sanoa, mitä minun kannattaisi tehdä juurikääpäiselle kuusikolleni. Tai kaikkien niiden, jotka ovat vuosikymmenet kasvattaneet metsiänsä tähtäimessä avohakkuu ja saaneet aikaan tasaisen, hyvin kasvavan ja tiheän tukkimetsän. Niitä ei ole syytä harsia pilalle, jos metsätaloutta aiotaan Suomessa jatkossakin harjoittaa.
