Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Stihliltä on tulossa uusi pikkusaha nykyisen 192:n alapuolelle. Mallinimi on 150 C-E. Moottori 23,6 cm3, tehoa 1 kW/1,3 hv, painoa 2,8 kg.
http://www.stihl.com/STIHL-
power-tools-A-great-range/
Chain-saws-saw-chains-guide-
bars/0110/Petrol-chain-saws-
for-property-maintenance.aspxAlkaa olla varmaan rankametsässäkin jo rajoilla, tekeekö tuolla mitään. Mutta edelleen timpuri varmaan saa laudat kivasti poikki.
Sähköt oli aamuyöstä reilun tunnin poikki, joten kai jossain puita on kaatunut. Etelässä ei maa ole jäätynyt, joten luntakaan ei tarvitsisi vielä tulla. Mutta odotetaan nyt tuulen tyyntymistä, ennenkuin mitään aletaan tarkistelemaan. En taida edes tämän takia metsään lähteä. Ei tämä tuuli niin erikoiselta tunnu, että yksittäisiä puita isompaa vahinkoa tulisi.
Vaikuttaa siltä, että sinä olet ohjelmistoon paremmin perehtynyt kuin minä.
1. Syötän käsin. Kuviota on sen verran vähän, ettei ole tullut mieleenikään selvittää mahdollisuutta siirtää tiedot sähköisenä ohjelmaan. Mahdollista se kuitenkin on, koska jossain siitä on ollut maininta. Metsäkeskuksessa varmaan tiedetään paremmin.
2. Minulla on kaikki samassa paikassa, josta sitten kuvioittain niitä käsittelen.
Harrastelija: ”Jos fiksu vihreä ministeri lausuu tuollaisia, niin meikäläiselle vastaava on kyllä myös sallittua :)”
Fiksu vihreä ministeri… Voitko selittää tarkemmin?
Harrastelija: ”Olosuhteet ovat pitkässä maassa erilaisia. Meillä ei kauris elä luontaisesti ilman lisäravintoa. Sähköaita tepsi ja ne vähäiset kauriit elävät talvella ihmisten ruokinnalla.”
Niinpä, väkisin pitää elättää, jotta saataisiin aitoja rakentaa.
Harrastelija: ”Vähän kaukaa haettu on, että kuusen juurikäävän aiheuttaja on hirvi ! Taitaa olla enempi etelän ongelmia suhteettomat hirvituhot.”
Joo, ei hirvi juurikääpää aiheuta. Mutta keinot juurikäävän ehkäisemiseen metsänomistajalta se vie.
Itse en pohjoisen tilannetta tiedä, mutta etelässä merkittäviä tuhoja on yleisesti.
Harrastelija: ”Eilenkin hirvenhaukkukokeessa kierrettiin varsin tarkoin n. 1000 ha:n alue. Laskettiin tiheydeksi 3 hirveä /1000 ha.
Erikokoisia pääasiassa mäntytaimikoita oli alueella 20-30 %, yhdessäkään ei ollut oleellisia hirvituhoja.”Tuo 3kpl/1000 ha on tavanomainen talvikanta ainakin laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna etelässä. Silti se estää koivun kasvattamisen.
Harrastelija: ”Hirvien vuoksi taimikoiden aitaaminen on vähintään hätävarjelun liiottelua. Ehkä siellä etelässä kuviot ovat erilaisia, pienialaisempia ja selkeitä, joten aitaaminen saattaa olla mahdollista ?”
Minustakin aitaaminen on liioittelua mm. työläytensä takia. Mutta tuhoriskin minimoimiseen tähtäävälle se voi olla varteenotettava keino. Valitettavasti.
Harrastelija: ”Meidän metsästysseuran alueella on puutarhataimien kasvattaja.
Avomaalla hirvet ja kauriit pyrkivät syömään ja sotkemaan taimet.
Metsästyksen alussa ammuttiin joku hirvi taimikon pellon laitaan – hirvet kaikkosivat sitten muualle.”Niin, menivät syömään naapurin taimia. Ehkä teidän mielestä ongelma oli sillä hoidettu, mutta naapuri saattaa olla eri mieltä.
Harrastelija: ”Kauriiden kanssa oli vähän hankalampaa. Illalla ajettiin kauriit pois- ei raskittu kauniita eläimiä tappaa, koska niitä oli vain puolikymmentä. Hämärän tullessa kauriit palasivat aina takaisin.
Yrittäjä hankki silloin sähköaidan tarpeet ja metsästysporukka oli mukana sitä asennettaessa.Yhteispelillä se sujuu 🙂 ”
Melkoista yhteispeliä, kun ei raskita pudottaa kantaa ja sitten värkätään jotain aitoja. Mutta sanoihan Ville Niinistökin, että metsiemme hiilinielun sakottaminen ei ole ongelma, kun valtio maksaa. Sama tulee mieleen tuosta aitahommasta.
Visakallo: ”En tiedä mitään muuta elämänalaa, jossa muisteltaisiin yhtä paljon menneitä ja vastustettaisiin yhtä tarmokkaasti kaikkia alalle tulevia uudistuksia. Mitä järkeä on harata kehitystä vastaan, kun uudistukset tulevat joka tapauksessa?”
Tuskin täällä monikaan uudistusta vastustaa. Ennemmin kyse on siitä, ettei uskota tekniikan kehittyvän kovin nopeasti. Taimikonhoidon koneellistumistakin on hankala vastustaa, kun ei ole mitään vastustettavaa. Joitain lähinnä prototyypin kaltaisia laitteita kyllä isommissa metsissä häärii, mutta tällä hetkellä ne ei useimmissa paikoissa pärjää kustannustehokkuudessa metsurille. Toisaalta metsäalan onni on se, ettei ihan kaikki muotivirtaukset mene läpi, vaan tiettyä pitkäjänteisyyttä osataan arvostaa.
Visakallo: ”Jos vielä tänä päivänä tekee käsipelissä vaikkapa muutama sata mottia hankintahakkuita vuodessa, tuntuu tekijästä tietysti siltä, että näinhän se puu tulee korjattua. Siinä tulee kuitenkin aikamoinen mittasuhdevirhe. Maassa, jossa korjataan n. 50 miljoonaa mottia puuta vuodessa, hankintapuiden osuus on häviävän pieni, rumasti sanottuna niillä ei ole mitään merkitystä.”
Merkitys ei siitä mihnkään muuttuisi, vaikka samat puut korjattaisiin motolla. Mutta jos joku kokee saavansa puut tehtyä hankintana kilpailukykyisesti, turha sitä on vähätellä.
Visakallo: ”Sama koskee myös vaikkapa raivausahatyötä. Tällä hetkellä tuntuu, että näinhän nämä työt tulee tehtyä hienosti, mutta entä 10-20-vuoden kuluttua? Onko oma kunto ja terveys enää silloin riittävä ja onko nuoremmilla kiinnostusta tehdä samoin? ”
AIka näyttää. Huomioon pitää ottaa sekin, mitä raskaan koneen ajeluttaminen taimikossa saa aikaan metsän terveydelle.
