Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Taneli: ”Varmaan siellä joku porsaanreikä tuon suhteen lainsäädännössä on, ei ne metsäradiossa sitä tuulesta ole temmanneet.
Onkohan tulossa tiukennus tuohon kun aselakeja tarkistetaan?”Jotain säilytyksen vaatimuksia kai nyt ollaan viilaamassa, mutta vaatimus aseen käyttäjän kuntoon liittyen olisi kyllä aiheellinen. Joku tietysti sanoo tähän, että turha sellaista lakia on tehdä, jota ei ehditä valvoa. Olen eri mieltä. Kukaan tuskin kiistää sitä, etteikö humalassa aseen käsittely pitäisi olla kiellettyä. Ajatuskin tuosta on jo vastenmielinen. Mutta ennenkaikkea valvonnan resurssikysymys ei liity millään tavalla lain tarpeellisuuteen.
Kun tiukennuksia aseenkantolupien myöntämisessä on tehty, tiukennus käyttöön liittyen olisi looginen jatko, joka ei vaikeuttaisi yhdenkään säntillisen kaverin toimintaa millään tavalla. Sosiaalinen paine kuitenkin saattaisi kasvaa ja siten vähentää alkoholin kulutusta harrastuksen yhteydessä.
Linkki metsäradion juttuun:
http://areena.yle.fi/radio/1760016Eiköhän metsikkötaloutemme takaa sen, että aina noin puolet kasvan metsä pinta-alasta + kitumaat siihen päälle on virkistyskäyttöön sopivaa aluetta. Näin ainakin, jos kehitysluokkajakauman tavoitteet laajemmassa mittakaavassa toteutuu edes jollain tavalla. Minusta ei siis erikseen tarvitse talousmetsää virkistyskäyttöön tilatasolla säästää. Lisäksi jos ajatellaan tavanomaista etelän 10-20 ha tilaa, erikseen säästetyt ja siten muodostuvat alueet ovat virkistyskäytön kannalta olemattoman pieniä. Parempi on, kun tähän tarkoitukseen talousmetsien varttuneiden kuvioiden lisäksi pyritään edelleen muodostamaan laajempia suojelualueita.
Timppa: ”Olen jossain nähnyt jutun, jossa ne kuusentaimet istutettiin ennen koivikon hakkuuta. Olisiko ollut niin, että se oli ensin harvennettu luokkaan 200-250 runkoa/ha. En varmaan muista.
Siis ”päätehakkuu” tehdään kahdessa vaiheessa. Jätetään jäljelle sellainen puumäärä, ettei pohja pahemmin heinety. Jotenkin tuntuisi järkevältä tehdä leveät ajourat, joihin ja vielä puidenkin alle istutetaan kuusentaimia.”
Meinaat, että eräänlainen suojuspuuhakkuu koivikossa? Veikkaan, että 250 koivua tuottaa mahdottoman heinikon, kun kaksinkertainenkin määrä sen tekee. Toisaalta jos kuusia jonkun vuoden kasvattaa koivujen alla, vähentää se varmaan vuoden tai pari heinäyksen tarvettakin. Säästöä tulee myös muokkauksen tekemättä jättämisestäkin, vastaavasti kiertoaika kyllä venyy. Aukossa muokkauksen tekemättä jättäminen on riski, mikä sen rooli mahtaa tällaisessa tapauksessa olla? Riskiä voi ja pitääkin tietysti kompensoida muokkauskustannuksista säästyneillä rahoilla jo ylispuiden poistamisen aiheuttamien vaurioiden takia.
Kiinnostavia kysymyksiä tähän liittyen herää lisää. Mikä on optimaalinen kokoero kuusten ja koivujen suhteen ja mikä on optimaalinen koivujen runkoluku siinä vaiheessa, kun alikasvosta aletaan kasvattaa. Muistaakseni Metlan kasvumallien mukaan kuusialikasvoksen kasvu ei enää parane merkittävästi koivuja lisää harventamalla, kun koivujen lukumäärä pudotetaan alle tuhannen.
Ajourien rooli on myös kiinnostava. Leveät urat antaa selvää mestaa alikasvokselle, koivujen poistohan tehdään sitten eri kohdista.
Tamperelainen: ”Erään aktiivisen mo:n uudistumenetelmä:Säästettävää alikasvoskuusikkoa.Manuhakkuu pikkupakkasella.Roundup koivun kantoihin.Aukkopaikkoihin isot koivuntaimet.Hakkuussa varottiin kuusentaimia.”
Kuulostaa hyvältä, vain kantokäsittelyn tarve on kyseenalainen. Käsittääkseni tukkikokoisen koivun vesominen ei ole ongelma.
Käytännössä lopputulokseen vaikuttaa myös luontaisten kuusialikasvosten koko päätehakkuuhetkellä. Jos ne ovat pieniä, tilanne on ok. Jos ne ovat jo päässeet hyvään kasvuvauhtiin, jää istutuskoivut jälkeen, vaikka alussa kasvu hyvältä tuntuisikin. Hankala juttu, koska tällöin kuusi tuskin on metsän tasaisuuden suhteen yhtään parempi ratkaisu, vaikka varjoa sietävänä muuten varmempi olisikin.
En tiedä, mitä tämän erehdyksen taustalla on. Metsäradiossa kuitenkin otettiin esille kiinnostava yksityiskohta: Laki ei kiellä sohlaamasta aseen kanssa juovuksissa.
Tuo on aika hämmästyttävää siihen verrattuna, mitä rikoslain 23 luku sanoo ajoneuvon käytöstä juopuneena. Rikoslakihan on voimassa kaikkialla ja ajoneuvoja on monenlaisia.
Jos rakennushommaa tekee, jossa silloin tällöin hiukan sahaa tarvitaan, en itse sähkösahaa edes kaipaa. Pienkonebensalla käryt jäävät mitättömän vähäisiksi.
Eri asia on, jos enemmän pitää sisällä sahata. Mutta aika harvinaisia tuollaiset tilanteet varmaan on. Johan pölykin alkaa pian haitata, joten parempi isommat määrät on sahailla ulkona. Niin sähköllä kuin bensallakin.
Ajourien merkitystä voi tosiaan pohtia. Teoriassahan niille istuttaminen on hukkaan heitettyä työtä millä tahansa realistisella korolla tahansa laskettuna. Mutta käytäntö onkin toinen. Kun nyt uudistettava aukko tulee ensiharvennukseen, mikä on tilanne? Onko uudistaminen onnistunut niin hyvin, että urat kannattaa vetää samoihn paikkoihin. Onko naapurikuvioiden käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista tulla kuviolle samasta suunnasta. Vaikuttaako rajanaapurien omistussuhteet asiaan. Kun ajourilta korjataan merkittävä osa puustosta, mitä sen puuttuminen vaikuttaa ensiharvennuksen kannattavuuteen.
