Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tarvitaan vielä sijainti, johon liittyy myös lämpösumma. Motti ilmoittaa sen, kun paikkakunta ja korkeus on tiedossa.
Ero on kasvussa muistaakseni n. 2 m3/ha. Erot saattaa tulla juuri lähtötiedoista, koska Melan laskelmista minulla on vain tulokset, ei kaikkia laskennan muuttujia. Onneksi kuitenkin itse olen saanut huonomman kasvun, tosin uudistamispäätös pitäisi tehdä realistisen tiedon pohjalta.
Jos otetaan aakkosissa ensimmäinen eli Akaa, korkeus 97 m, lämpösumma 1234, antamillasi tiedoilla Motti olettaa puuston tilavudeksi 224 m3, valtapituudeksi 25,5 m, keskiläpimitaksi 29,17 cm ja vuosikasvuksi 9,3 m3/ha.
Lähtöarvoissa olisi hyvä olla tietoja myös puuston koosta, jolloin mallinnus tarkentuisi.
Taitaa jäädä kelvollinen routa tänä talvena haaveeksi. Säätiedotus lupaa ainakin etelään lumisadetta joka päivä seuraavan viikon ajan. Jo nyt on lunta kartan mukaan Lappia lukuunottamatta 15-30 cm. Ei hyvä, kun tietää, paljonko vettä syksystä maastoon jäi. Mutta toisaalta kohta voi taas liikkua metsässä suksilla. SItä harvinaista herkkua meille on jo muutamana talvena tarjottu ja näyttää siltä, että tuo jatkuu tänäkin talvena.
Lumitilanne:
http://www.foreca.fi/Finland/
Helsinki/map/snowdepthIron man: ”Jos nyt sellainen ihme joku päivä tapahtuu että löydän itselleni ihanaisen metsätyttösen,niin mitenkäs sitten tulee ajankohtaiseksi siirtyä fyysiseen rakkauden osoitukseen.
Antakaas kokenut kaarti neuvoja.”Kokeile nyt aluksi vaikka tiskausta ja siivousta ihan oma-aloitteisesti.
Omaa kokemusta on aloittajan mainitsemista autoista kovin vähän ja haaveet nelivetoisesta pickupista torppaa kustannukset. Tehostuuko metsänhoito autosta aiheutuvia kustannuksia vastaavasti?
Kiinnostavin, pickupiin verrattuna kevyempi ratkaisu on minusta ainakin teoriassa Suzuki Grand Vitara. Nelivedon saa keskeltä lukittua ja autossa on tuon hinta- ja kokoluokan ainoana alennusvaihteet. Muistaakseni taka-akselia ei kuitenkaan saa lukkoon. Suzuki on muutenkin olemukseltaan astetta maasturimaisempi kuin muut katumaasturit, joiden soveltuvuus auratun tien ulkopuolelle on varsin heikko. Oikeastihan ne ovat nelivetoisia henkilöautoja, joissa on vain tavanomaista isommat pyörät. Pohjassa on osumille arkoja paikkoja, ja nelivetoa ohjataan vaativassa käytössä koville joutuvalla järjestelmällä.
Suzukin takapenkki on tilava, mutta tavaratilaa saisi olla enemmän. Kori on herkkä ruostumaan. Hiljaiseksi Suzukia ei ainakaan dieselinä voi sanoa. Jos melutaso on tärkeä vaatimus, tutustuisin seuraavaksi Subaruun (XV, Outback, Forester). Ei sillä, että nekään erityisen hiljaisia olisivat, mutta ainakin joissain malleissa on valittavissa tavallista hitaampi välitys. Varsinainen alennusvaihteisto se ei kuitenkaan ole, mutta varmaan lisää mukavuutta hankalissa paikoissa.
Kulutus on varmaan kaikissa isopyöräisissä nelivedoissa korkea, jos sitä vertaa tavalliseen henkilöautoon. Lisäksi ilmoitettuihin lukuihin ei voi uskoa. Nelivedossa asia korostuu, koska talviaikaan sen kulutus kasvaa kaksivetoista enemmän. Hankinta- ja käyttökulut ovat vielä tässäkin ryhmässä isoin ongelma hankinnan kannattavuutta ajateltaessa. Siksi itse laskisin vielä uudestaan, onko neliveto varmasti tarpeellinen vai onko kannattavampaa satsata metsäautoteihin ja hyväksyä joskus hiukan pidempi kävelymatka. Etuvetoisen Qashqain tms. muodikkaasti sanottuna crossoverin kustannukset alkaa olla jo siedettäviä. Lumiketjut vaan mukaan, niin hätätilanteessa luulisi etenemiskykyäkin löytyvän.
Putte lähestyy asiaa samasta suunasta kuin minunkin mielestä olisi järkevää.
Metsäradiossa ( http://areena.yle.fi/radio/1732060 ) pohdittiin sitä, tarvitaanko nykyistä lupakäytäntöä ollenkaan, vai voisiko sen purkaa ja hoitaa asian markkinavoimien avulla. Ihan varma en ole, toimisiko systeemi käytännössä niin hyvin kuin tuossa esitetään. Periaate on varmasti hyvä, koska ei metsästäjät tyhjää viitsi pyytää. Käytännössä yhden hallinnonalan lopettaminen ei kuitenkaan olisi eduskunnassa mikään läpihuutojuttu varsinkaan kansalaisaloitteen pohjalta, joten helpompi tapa korjata tilannetta olisi 26§ viilaaminen.
”26 § (18.2.2011/159)
Hirvieläimen pyyntilupaLiikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”
Tuo pitäisi muuttaa sellaiseen muotoon, jossa em.sidosryhmiltä saadut lausunnot velvoittavat riistahallintoa. Perusteet, joita kukaan ei pysty kiistämään, olisi varsin helppo kirjata.
