Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11,001 - 11,010 (kaikkiaan 11,365)
  • Gla Gla

    Subarulla oli ainakin joskus visko automaattivaihteisessa. Ns. alennusvaihteisto jäi dieselin myötä pois. Jossain bensamalleissa se edelleen on.

    Gla Gla

    Onko facebookissa jotain, mitä ei muualla olisi?

    Gla Gla

    Suorittava porras: ”Kuluneen syksyn marjasaalis , 70 litraa puolukoita, kerättynä varsin laajalta alueelta kolmen viikonlopun aikana tuotti hirvikärpässaaliksi kokonaista KAKSI yksilöä. Jahdin aikana koko porukallakin oli vain yksittäisiä havaintoja kiusankappaleesta.”

    Tuollainen näkemys oli odotettavissakin. Hirvikanta on edelleen suurempi kuin aikana, jolloin kärpäset Suomeen levisivät, mutta silti ne ovat nyt kateissa kun hirvikannan huippua on leikattu.

    Ihan vielä en usko kärpästen mihinkään hävinneen.

    Suorittava porras: ”Hirviasiasta on todellakin laadittava laajempi raportti jahtikauden tulosten julkistamisen jälkeeen . Tilanteet vaihtelevat reippaasti eri puolilla maatamme , joten lienee viisasta selvittää , missä oikeasti mennään. Lopputulos saattaa yllättää monet palstalaiset.”

    Jos vallitseva käsitys n. 85 000 hirven talvikannasta ei pidäkään paikkaansa, on monilla tosiaan naurussa pitelemistä. Spekulointia, mutta tässä tapauksessa metsästäjät suorastaan huutavat muutoksia alan käytäntöihin.

    Suorittava porras: ”Hirvien määrää hyvin korreloiva kolareiden määrä on pienentynyt tasaisesti kymmenen prosentin vuosivauhtia . Vuonna 2011 vahingot ovat vähentyneet tilastojenkin mukaan 1/3 osaan pahimman ajankohdan määristä . Mitä tästä onkaan pääteltävissä? Hirviä on varmasti vähän muuallakin ,kuin meidän ja naapuripitäjissä.”

    Tuosta voi arvuutella monenlaisia asioita, kuten huippuvuosien todellinen hirvikannan kokoa, liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden onnistumista ja kaikki tältä väliltä. Ennakkotieto liikenneonnettomuuksien määrästä kertoo positiivisen trendin jatkumisesta, joten hirvikolarit ei ole mikään poikkeus tässä suhteessa. Ainoa varma mainitsemaasi asiaan liittyen kuitenkin on, että kaikesta huolimatta hirvikolareita sattuu edelleen noin 1000 kpl vuodessa. Onko hirviä ja sen seurauksia vähän vai paljon, on tietysti taas makuasia. Sinun makusi olen havainnut erilaiseksi kuin omani ja monien muiden metsänomistajien.

    Gla Gla

    Erinomaista, että välillä näissä jutuissa tulee realismikin mukaan. Asiaa ei ratkaista sillä, kuka jaksaa painavimman tukin pinoon siirtää ja kuka särkee itsensä nuorimpana. Suorittava tiivisti hyvin pelin hengen tässä:

    ”Tämä vaatimus koneiden kasvattamisesta jatkuvan kasvatuksen tarpeisiin on lähinnä vitsi , mutta Timo Tolppa toi asian kuitenkin esille , kertoakseen niistä haasteista, joihin poimintahakkuiden ja yläharvennusten mahdollinen lisääntyminen johtaa. Tähän astihan on ollut suuria vaikeuksia saada kaikkien metsänomistajien hyväksyntä normaalikokoisille koneillekin . Mikä onkaan tilanne , kun on turvautuminen työn vaatimustason kasvaessa vielä isompiin koneisiin? ..Ja kuka maksaa koko ruljanssin , jotta muutamia harvoja metsänoimistajia voidaan palvella heidän erityistoiveidensa mukaisesti ? Koneyrityksillä tähän ei ole varaa. Rahoituksen on löydyttävä muualta.”

    Itse olen ihmetellyt sitä, kuinka jatkuvan kasvatuksen tutkimuksissa on kannattavuus saatu selville, kun selkeää markkinahintaa ei työlle ole. Lähteen kirjoistakin selviää, kuinka ongelmallinen asia leimikon teko ja korjuu on. Laskelmiin saakka nuo tiedostetut ongelmat eivät ole päässeet, joten siksi kai asiasta jaksetaan jossain määrin edelleen olla kiinnostuneita. Ja viime aikoinahan eniten julkisuutta saaneet laskelmat ovat olleet tekijänsä mukaan sormiharjoituksia, joiden lähtötietojen oikeellisuudesta on käyty keskustelua. Ihan vielä ei siis taida olla tilanne kovin kannustava merkittäviin investointeihin tämän asia suhteen. Niin puuntuottajan, urakoitsijan kuin konevalmistajankaan suhteen.

    Gla Gla

    Metsätalouden kannattavuutta voi verrata sijoitusasuntoon esimerkiksi näin: Asunto 150 000 €, vuokra 600 €, vastike 250 €, joten verotettava tulo on 350 €/kk eli 4200 € vuodessa. Siitä jää käteen veron jälkeen 2940 €. Se on 2% pääoman arvosta eli tällä hetkellä alle inflaation.

    Gla Gla

    Kärkkäinen pohti vuoden viimeisessä lehdessä marjojen käyttöä. Totesi myös, että poimimisen virkistysarvo on aika surkea hirvikärpästen takia ja ihan oikeassa oli.

    Kun VTV:n raportissa oli 16-62 miljoonaa euroa laskettu metsästyksen virkistysarvoksi, paljonkohan hirvieläinkantojen kasvun myötä maahamme levinnyt hirvikärpästen negatiivinen vaikutus olisi, jos se vastaavalla tavalla otettaisiin huomioon?

    Gla Gla

    Hakee sitten kuusen omasta tai naapurin metsästä tai torilta, kannattaa malttaa kiinnittää se hyvin matkan ajaksi, ettei käy kuten saksalaisessa laboratoriossa:

    http://www.iltasanomat.fi/videot/
    autot/vid-1288525492000.html

    On muuten mahtava tyvi videon kuusessa, melko paljon pitäisi veistää, jotta sen saisi jalkaan. En ole koskaan kuusta punninnut, mutta 32 kg on varmaan sekin yläkanttiin tavanomaiseen meikäläiseen 2,5 metriseen puuhun verrattuna.

    Gla Gla

    Petri: ”Harmikseni tilaukseni on mennyt umpeen, joten Eliisan kirjoitusta en ole lukenut.”

    Pääkirjoitus on luettavissa kohdasta Lehti -> Katso maistiainen näköislehdestä.

    Tämän viestiketjun otsikko on minusta vähättelevä. Eliisan ollessa päätoimittajana lehti on minusta kehittynyt hyvään suuntaan, eikä tämä pääkirjoitus ole mikään poikkeus siinä suhteessa.

    Gla Gla

    ”Millaisia ilmeitä sen ajan metsäihmisillä olisi,jos tulisivat hetkeksi nykymenoa katsastamaan.”

    Puhumattakaan siitä, millainen ilme metsää hoitavalle kaverille nykyaikana tulisi, jos työkaluiksi annettaisiin entisaikojen vehkeet.

    Gla Gla

    Vaikea sanoa, mistä tuossa on ollut kyse. Pitäisi kuulla omistajan ja kenties konsulttina toimineen mhy:n kaverin näkemykset. Ehkä kohde oli tarjottu myyntiin sokeasti metsäsuunitelman perusteella, mutta tietoja olisi pitänyt päivittää. Ehkä raivaus oli annettu tehtäväksi jollekin, mutta ammattitaidon tai moraalin puutteen takia tulos oli mitä oli, eikä lopputulosta kukaan asioiden päälle ymmärtävä tarkastanut. Ehkä omistajana oli ylinuuka isäntä, jolla ei ole käsitystä taloudellisesta toiminnasta, mutta käy varmaan hakkuun jälkeen keräämässä sormenpaksuiset oksatkin polttopuuksi. Monta mahdollisuutta tässä on, mutta taloudellinen epäonnistuminen on varma.

    Oliko kuvion kasvupaikkatyyppi sama kauttaaltaan vai oliko siinä vaihtelua? Lukijoiden kuvissa Anton määritteli sen kuuselle liian kuivaksi (kuva 2), mutta tässä keskustelussa Jees piti sitä liian rehevänä männylle. Mikä sinun käsitys asiasta on, kun olet sen paremmin nähnyt?

    Paljonko puuta tuosta kertyi ja saitko parsittua tuosta kasvatuskelpoisen metsikön? Kuvien perusteella näyttää siltä, ettei motoa olisi tarvittu ollenkaan, raivaussaha olisi riittänyt. Ilmeisesti kuvat 1 ja 2 eivät ole otettu hakkuun jäljiltä, vaan kuvan 3 kohdalla on kirjoitusvirhe.

Esillä 10 vastausta, 11,001 - 11,010 (kaikkiaan 11,365)