Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Jokin aikaa sitten oli Hesarissa Sauli Valkosen ym. kirjoitus, jossa kritisoitiin sitä, että lakiehdotus vaatii jatkuvalle kasvatukselle tarkoitetun metsän jätettäväsi turhan tiheäksi, jolloin luontainen taimettuminen ei onnistu tai taimet vaan jurovat.”
Millaisia rajoja lakiin kaavaillaan? Minun käsitykseni on se, että kun rajan alle mennään, astuu voimaan uudistamisvelvoite. Jos harsinta on niin edullinen kuin väitetään, ei se pitäisi olla ongelma. Ehkä se sittenkin on ongelma.
Linkki MTV3:n uutiseen:
http://www.katsomo.fi/
?treeId=33001008Metsäjuttu alkaa kohdasta 7:12. Mainoksia vain ei voi kelata.
ChesterC: ”Kyllä oli heikosti tehty uutinen aiheesta maikkarilla.”
Milloin tuo uutinen esitettiin? Netistä en sitä löytänyt.
Itse en ala harsia, vaan suosin jaksollisen kasvatuksen menetelmiä. Kuten Aukustillakin, uuden lain mahdollisuudet näkyvät leimikoiden rajauksessa. Esimerkiksi 60-70 vuotiaan kuusikon ympäröimä 0,4 ha kokoinen loivan kumpareen päällä kasvava 40-vuotias männikkö tullaan hakkaamaan kuusikon kanssa samalla kertaa ilman omantunnon kolkutteluja. Kolmen hehtaarin aukosta tulee nyt suhteellisen selkeä ala.
Lakimuutos todennäköisesti teettää hiukan vaivaa ostajille ja koneyrittäjille, kun harsintaleimikoita tarjotaan ja jonkin verran jopa päätyy myyntiin. Vaikka jo nyt, kenties energiapuun kasvatuksen myötä, tuntuu monenlaista kohdetta olevan tarjolla (vrt. suorittavan portaan kuvat), harsinta todennäköisesti skaalaa tulee vielä laajentamaan ja motokuskit saa lisää taivasteltavaa. Vakavasti otettavan harsintametsätalouden yleistymiseen en usko. Mielummin niin, että vihreät saavat uuden aseen keskusteluissa, kun pohditaan toisten omaisuuden hallintaa. ”Tämäkin olisi ihan laillisesti voitu käsitellä peitteisenä”.
A. Jalkanen: ”Asunnoissa samoin kuin metsässä (kasvun aikaansaama) arvonnousu pitää myös huomioida. Tämä on ollut pääkaupunkiseudulla huomattava osuus tuotosta, mutta nyt lienee kyllästymispiste saavutettu ja hinnat eivät enää nouse taloustilanteesta johtuen.”
Juuri tuota hain asunnon vuokrausesimerkilläni. Vaikka asunnosta saatava vuokratulo olisi reaalisesti nollan vaiheilla, kannattavuus perustuu pääoman arvon kasvuun. Sama tilanne tuntuu olevan metsässä, jos palstan markkinahintaan verrataan. Tietysti joku yksittäinen toimenpide, kuten lannoitus, voi antaa hyvänkin tuoton, mutta kokonaisuutena reaalituotto jää pieneksi.
