Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Yle: ”Hankoon on tulossa kaupungin omalle viidenkymmenen hehtaarin alueelle aurinkokenttävoimala. Kyseessä on aiemmin varastoalueena toiminutta pensaikkoa.”
Tällä ilmeisesti haetaan esimerkkiä alueiden käytöstä. Mihin jatkossa sijoitetaan 50 ha varasto, kun käyttötarkoitus nyt muuttuu. Jos alue ei ole enää ollut varastona, miksi sitä ei ole metsitetty? Edellinen hallitus käytti paljon paukkuja metsäkadon vähentämiseen.
Yle: ”Näitä [kuitu]puita käytetään paperiteollisuudessa tai polttoaineena. Tämä tarkoittaa, että niiden varastoima hiilidioksidi vapautuu nopeasti uudelleen.
Mitenköhän kuitupuun, jonka osuus artikkelin mukaan oli vähäinen, käyttökohteet liittyy uutisen aiheeseen? Kun tuota kuitenkin käsiteltiin, voisi pohtia käyttäjien roolia asiassa. Keitä ovat nämä ilmastotuholaiset, jotka käyttävät kuitupuusta tehtyjä tuotteita ja ellei porukkaa saada kuriin eli käyttöä lopetettua, mikä olisi materiaalille vaihtoehto.
Miksl tukkipuu, jota hakkuusta tuli valtaosa, käyttökohteita ja ilmastovaikutuksia ei tarkasteltu,
”Hangon kaupunki on omissa metsissään päättänyt luopua avohakkuista, ainakin kuluvan kymmenvuotiskauden aikana.”
Miksi tämä nostettiin esiin? Hangon kaupunki on ollut jo pitkään tulppana laguunimaista lahtea kuormittavan suon ennallistamishankkeessa. Lisätietoa metsäradion Täktom-sarjasta.
Uutinen julkaistu 12.1.25 klo 18.28. Kommenttikentässä 309 kommenttia 13.1.25 klo 6.25 ja kommentointi suljettu. Yle voi onnitella itseään.
Reva-Leena: ”Klassi lempipoju, älä sorru hetkautukseen! Nuo vastaamisongelmat voi johtua siitä että kaikki ei ole ML:n palstalla 24/7, kyssärit unohtuu.”
Huono arvaus, olen toistanut kysymykseni ja muistuttanut useasti, kun risuparta on ollut langoilla. Mutta jostain syystä ei ole edes kysynyt, mikä kysymys olikaan.
”Mutta minulla ei suu napsahda kiinni, ja vastaan niiku r-parran puolesta.
Kyllä. Elokapinan ja maalaisliittolaisten nuorten jätkänkynttiläsavustajat kaikki saunan taa. Olisi voinu syntyä tilenne jossa ambulanssi ei pääse sydäripotilaan luo. Vessapaperia on oltava jatkossakin.”
Kiitos, mutta mihin kysymykseen tuo mahtoi olla vastaus?
”Kyllä, muisti ja hoksottimet oivassa kunnossa. ”
Siinä tapauksessa pyydän perustelemaan vastauksesi, ehkä minä huomattavasti heikommilla hoksottimillani en vain ymmärtänyt vastaustasi. Mutta jos muistisi teki tepposet, voitte risuparran kanssa partojenne hoidon lomassa pohtia kysymystäni. Autan seuraavan kerran tiistaina, jos ette päivystä täällä 24/7. Sen verran autan jo nyt, että kysymys löytyy risuparran viestiketjusta. Toivottavasti en joudu pettymään, kun kaksi ympäristöä arvostavaa terävillä hoksottimilla varustettua kaveria pohtii ympäristöasioita.
Booria olen levittänyt käsikäyttöisellä Birchmeierin reppuruiskilla. Valjaina paremmat versiot, joita suosittelen. Vakiovaljaat lapselliset rimpulat, miksi sellaisia edes valmistetaan.
Laimennan ohjeen mukaan vedellä juuri tasaisuuden takia. Vaikka jossain (Metsälehden?) artikkelissa väitettiin boorin epätasaisen levityksen tasoittuvan kuviolla, en siihen usko. Vedellä ei tule herkästi yliannostusta ja huolellinen työ, niin silloin on kaikki voitava tehty. Ensimmäinen yritys tosin tuotti n. 50% annostuksen/ha kun tuntumaa sopivasta kävelyvauhdista ei ollut. Mutta tuleepahan tasainen levitys, kun kahteen kertaan tekee.
Viime vuonna hankin 450-moottoriruiskun lähinnä Tricon takia. Työ nopeutui ja aineen menekki väheni, kun käsittelin kuviot tavalla, josta en nyt tässä halua yksityiskohtia kertoa. Olihan joku sitä mieltä, että menetelmä on Tricon käyttöluvan vastainen ja siten kielletty. Mutta kun tavoitteena on saada aikaan koivuvaltainen puusto, kaikki luontaisetkin taimet tarvitaan, joista valkataan parhaat. Niitä ei ole varaa syöttää sorkkaeläimille.
450 on hyvä, mutta raskas. Täytyy vaan pitää oma fysiikka sellaisena, ettei se haittaa. Kalliskin se on, mutta Tricon menekki kompensoi ajan mittaan kustannuksia. Halvempikin Stihlin moottoriruisku olisi ollut tarjolla, mutta veikkaan sen olevan liian heikkotehoinen. Työkaluissa mitoituksen pitää olla riittävä.
”Jos tuudittaudutaan nyt siihen, ettei tarvitse tehdä mitään, koska joskus ennenkin on ollut lämmintä, ollaan kuin sammakko keittokattilassa: ei osata hypätä ajoissa.”
Tämän kun noille saisi taottua päähän.
Mahtaa 30-luvun säätilat olla johtuneet samasta syystä kuin 100 vuotta myöhemmin.
