Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Metsäsuunnitelman määritelmä poistuu. Mitä se vaikuttaa käytännössä? Yhtenäistyisikö suunnitelman perusteella määräytyvät kemeran maksuluokat ja vaikuttaisiko suunnitelman olemassa olo tai sen puuttuminen ylipäätään johonkin?
Laitoin väärän otsikon alle aloituksen samasta aiheesta:
”A. Jalkanen on muutamaan otteeseen viitannut uuteen metsälakiehdotukseen. Lukaisin nopeasti työryhmän (SYKE, Metla ja Tapio) arvioinnin. Vaikutelma jäi positiiviseksi, mutta uudistamiseen liittyvät asiat saattaa yllättää monet. Määritelmiä muutetaan, joten aikoja ei voi suoraan verrata vanhaan lakiin. Tähän saakka on jo kyllästymiseen saakka kerrottu, kuinka valinnanvapaus kasvaa. Käytännössä uudistamisen vaatimukset ainakin etelässä tiukkenee. Lukaiskaa ja palataan sitten asiaan.
http://www.mmm.fi/fi/index/
etusivu/tiedotteet/121220_
metsalaki.htmlOikealta ”Metsälain muutosehdotusten vaikutusten arviointi”. ”
Pyysin ylläpitoa poistamaan aloittamani keskustelun, koska tämän otsikon alle se kuuluu.
Timppa: ”En epäile, etteikö sitä lehtipuuta löydy, kun lasketaan kaikki Suomen metsät. Tilanne lienee kuitenkin sellainen, että hyvin hoidetuista metsistä lehtipuu poistetetaan pääsääntöisesti jo perkausvaiheessa. Vastaavasti on sitten niitä pusikkoja, joissa ei juuri muuta kasvakaan. Esimerkiksi meikäläisen ”paimentamissa metsissä lehtipuun osuus on vuodesta 1967 pienentynyt 35 %:sta 7 %:iin ja määrä 30 m3/ha:sta 10 m3/ha:iin. Vastaavasti kuusen osuus on kasvanut 6 %:sta 15 %:iin ja määrä 5 m3:stä 22 m3:iin. Meillä on mäntyvaltaiset metsät, joissa männyn osuus on kasvanut 59 %:sta 78 %:iin.”
Mikä on oikea määrä kutakin puulajia? Lehtipuun puuttuminen köyhdyttää, mutta toisaalta sukkession alussa on lehtipuuvaltainen vaihe, joka muuttuu havuvaltaisemmaksi myöhemmin. Yhden omistajan aikana ei tällaista kehitystä ole helppo arvioida, eikä lehtipuun osuuden pieneneminen välttämättä huono asia. Riippuu tietysti siitä, missä kehitysvaiheessa väheneminen tapahtuu. Kuusikon tilalle puhtaan kuusikon perustaminen ei periaatteessa ole järkevää, vaikka käytännössä tilanne saattaakin olla toinen. Todellisuudessa hoitorästit osallistuvat näihin talkoisiin, joten tilanne ei ole niin synkkä kuin uudistamisluvuista voisi päätellä.
AC: ”Kuusettamisesta löytyy oikeaa tietoa eikä jonkun sorkkaeläinlaiduntajan tai hampaattoman peesarin propagandaa haulla: syökö hirvi metsänuudistuksen monimuotoisuuden.”
Juu, tuota aihetta käsiteltiin viestiketjussa ”Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?” :
Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=244Hienoa, että sinäkin olet alkanut puhua kuusettamisesta kuusettumisen sijaan.
Timppa: ”Ainakin omat havainnot tukevat AC:n käsitystä, että lehtipuun osuus on pienentynyt.”
Metlan tilastojen mukaan näin ei ole käynyt.
Samaa mieltä tamperelaisen kanssa.
Väino Sikanen Metsälehdesä näitä jatkuvasti selvittelee. Kannattaa selata vanhojen lehtien artikkeleita tai olla häneen suoraan yhteydessä.
Jos tarkoitus ei ole ihan heti hakata, pitkät kannot tuskin ongelma on. Pianhan ne pehmenevät. Motokuskit varmaan kertoo, onko tuoreista kannoista haittaa.
Itse en lähtisi ylitiheää kuviota harsimaan tai tekemään yläharvennusta. Mahdollisesti havupuiden päällä olevat lehtipuut poikkeuksena, ne ottaisin pois. Alakynteen jääneet puut tuskin ovat niin elinvoimaisia, että niitä kannattaisi suosia. Pikemminkin tuhoille herkkiä hoikkia tupsulatvoja. Tietysti hakkuutuloja saisi yläharvennuksella nyt enemmän kuin alaharvennuksesta, mutta hakkuutulot tuon tyyppisessä metsässä ovat joka tapauksessa pieniä ja satsaus tulevaisuuteen kenties viisaampi ratkaisu.
A. Jalkanen: ”Voisitko yksilöidä mihin tarkalleen tarvitset tarkempaa laskentaa kuin mitä taulukkolaskennalla saa aikaiseksi?”
En minä tarkempaa tietoa kaipaakaan. Excel on ihan riittävä. Sen sijaan esimerkiksi metsäsuunnitelma ei kerro, miten eri kuvioiden hakkuut on taloudellisinta niputtaa yhteen. Kannattaako jokin kuvio hakata liian aikaisin ja siten saada aikaan isompi leimikko ja muut sen mukanaan tuomat edut vai kannattaako puustoa vielä kasvattaa ja hakata se myöhemmin. Excelillä on mielestäni hyvä laskea, miten nämä asiat vaikuttavat mm. uudistuskustannuksiin, kantohintoihin, lainan lyhennyksiin yms. Tietysti muutamia asioita jää huomioimatta, joten ihan pelkkien lukujen varassa ei päätöstä voi tehdä. Mutta ne ovat kuitenkin tärkeä pohja, ettei päätöstä ihan mutu-pohjalla tehdä.
Kiitos informatiivisesta vastauksestasi.
Muuramen sivuilta poimittua tietoa Kuusimäen alueesta:
Kuusimäen luonnonsuojelualueen metsikkötiedot
ikä n. 145 vuotta
keskipituus kuusella 29 m, rauduskoivulla, männyllä ja haavalla 31 m
keskiläpimitta kuusella 39 cm, rauduskoivulla 37 cm, männyllä 35 cm, haavalla 46 cm
pohjapinta-ala: kuusi 24, rauduskoivu 6, mänty 5, haapa 2
kuutiomäärä (m3/ha): kuusi 296, rauduskoivu 81, mänty 72, haapa 27Metsätyyppi: OMT