Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Taas kerran. Hirvituhot ovat hirvien aiheuttamia. Eivät ihmisten. Sen verran voin antaa periksi, että Suomen hirvikannan ”isä” on ”Isä-Aurinkoinen”, siis Stalin.
…
Sieltä se ylitiheä kanta alkoi purkaantua tänne Suomeen. Mikä olisikaan kanta, jos hirviä ei niin innolla metsästettäisi?”On turha keskustella siitä, onko syyllinen luonto, Stalin vai riistahallinto. Yhteiskunta kuitenkin pyörii niin, että haitat pyritään poistamaan. Jos sataa lunta, tiet aurataan. Ei kukaan selittele, että ostakaa sukset tai hevonen, niillä ennenkin päästiin kulkemaan. Aivan sama on hirvien kanssa. Jos päättäjien keskuudessa vallitsevan arvomaailman mukaista olisi minimoida hirvien aiheuttamat haitat liikenteelle, puustolle ja metsille ylipäätään, kanta ihmisen toimesta alennettaisiin kestävälle tasolle riippumatta siitä, mikä kannan kasvun on aiheuttanut.
Suorittava porras: ”Olen harvennellut yhtiön metsiä lähes kymmenen vuotta. Alueen taimikot , joihin viittasin , ovat olleet hirvivahinkojen oslta kriittisimmässä vaiheessa hirvikannan ollessa korkeimmillaan. Tehometsästys on toki vaikuttanut siihen , että hirvet ovat vähentyneet tuollakin tienoolla merkittävästi .”
Ai vuosituhannen vaihteessa kriittisimmillään ja jo nyt sinä olet siellä motolla töissä?
Suorittava porras: ”Tehokas metsienkäsittely oikea-aikaisine hoitotoimenpiteineen , on alentanut hirvikannan tasolle 1/1000ha. Toki metsästyskin on ollut tehokasta , mutta ne hirvet , jotka alueelle eksyvät , siirtyvät nopeasti paremmille ruokamaille naapuriseurueiden alueelle. Pysyvää paikallista kantaa ei enää ole.”
Entä jos en omistakaan tuhansia tai edes satoja hehtaareja, enkä voi vaikuttaa siihen, miten naapurit metsiänsä hoitavat? Ettei vain yhtenäiseltä, tehokkaasti hoidetulta alueelta hirvet siirtyisi tällaiselle pienipiirteisemmälle alueelle, jossa ruoka paremmin riittää. Mutta sinä näet motosi ikkunasta vain hirvityhjiön.
Monimuotoisuus ei ole puulajien suhteen uhattuna. Tämä kuitenkin johtuu hoitamattomuudesta, josta suorittava joko hirvituhoihin tai kannattamattomaan puunkorjuuseen liittyen jaksaa jatkuvasti meitä muistuttaa. Mutta tehokkaassa, hirvet huomioivassa hoidossa monimuotoisuus on surkealla tasolla. Kuusen jälkeen istutetaan kuusta ja mäntytaimikko perataan puhtaaksi. Koivun kasvatuksen pelastaa vain aitaaminen, jota ei useimpien omistajien talous kestä. Ja vaikka varhaisperkauksen jälkeen lehtipuu vesoittuisikin uudestaan, viimeistään ensiharvennuksen yhteydessä nämä huonolaatuiset, jälkeen jääneet rungot joko raivataan maahan tai motokuski hammasta purren korjaa ne energiapuuksi.
Ihan oikeasti suorittava, selittelyt ei auta. Vain yhdellä asialla on merkittävä vaikutus kokonaisuuteen.
Suorittava porras: ”Satojen hehtaarien metsäalue , jolla nyt työskentelen sisältää rusaasti puhtaita männyntaimikoita (paino sanalla runsaasti) . Hivitiheys on ollut pitkään korkea . Alueella metsästävät vain yhtiön herrat edustusjahdeissaan. Ampuvat eläimiä vain sen verran , kun huvittaa. Talvehtiva kanta jää aina vahvaksi.”
No jopas. Tähän saakka olet kertonut, ettei hirviä ole. Pelkkää tyhjää. Nyt niitä onkin runsaasti, mutta tietenkään hirvet eivät tuhoa taimille ole aiheuttanut.
Suorittava porras: ””Kaikki lehtipuu pois havupuutaimikosta”-ajatus on toiminut hirvien torjunnan kannalta erinomaisesti. Hirvet ovat psyneet vesistöjen rantojen ja ojanvarsien pajukoissa tekemättä vähääkään vahinkoja laaja-alaisissa männyn taimikoissa .”
Motollako ne taimikot olet perannut vai millä ajalla siellä kuljeskelet tarkastuksia tekemässä?
Kaikki lehtipuu pois-ajattelu kyllä vähentää riskiä hirven suhteen, mutta muuten menetelmä onkin aika syvältä. Turhaan ei talousmetsiä monimuotoisuuden heikentämisestä syytetä samalla, kun painitaan hyönteistuhojen, lahon ja ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttaman stressin kanssa.
Eikö olekin aika älyvapaa yhtälö?
Suorittava porras: ”Lukijoiden kuviin on tulossa kuva , josta pitäisi selvitä , mikä kuusentaimikoita todella vaivaa ja uhkaa ! Sama tilanne on männynkin kohdalla.”
”Koivu hoitaa taimikkoa” lienee se kuva. Laitan kommentin tähän, kun lukijoiden kuvissa kappalejako ei taida vieläkään toimia.
Kukaan, täysin urbaani jk-omistaja ehkä poislukien, ei kiistä hoitamattomuuden negatiivista merkitystä metsän tuottavuudelle, mutta kyse on aivan eri asiasta kuin mistä tässä keskustelussa on kyse. Kuvan metsän omistaja tuskin harmittelee hirvien aiheuttamaa vahinkoa, kun hirvi ei tuossa kohteessa vahinkoa aiheuta. Muutenkaan passiivinen omistaja tuskin on hirviasiassa äänekäs, joten sikäli minusta on turhaa ohjata keskustelua sivuraiteelle.
Hoitamattomuus on oma valinta, hirvituhot ei. Hoitamattoman taimikon saa jonkinlaiseen kuntoon hoitamalla, mutta lähtökohtaisesti aktiivisesti hoidettu, mutta hirven tuhoama taimikko on paljon isompi menetys omistajalleen ja oletettavasti myös yhteiskunnalle. Passiivisen omistajan puut päätyy myyntiin pienemmällä todennäköisyydellä kuin aktiivisen omistajan.
Raaka-Aarne: ”Loppujen lopuksi yllättävänkin moni aivan täysijärkinen ihminen laittoi rahojaan Wincapitaan. Ilmeisesti heillä ei ole ollut pienintäkään hajua sijoitustoiminnasta. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään siinä vaiheessa, kun kautta rantain lupailtiin jopa satojen prosenttien tuottoja.”
Wincapitasta en mitään tiedä, kun tuollaiset tarjoukset kierrän kaukaa muutenkin. Mutta mahtaako arvopaperien kanssa sijoituksia tekevät muutenkaan keskimäärin asiasta mitään ymmärtää? Pankin tiskillä kuunnellaan sijoitusneuvojan puheita ilman, että on mitään omaa tuntumaa asiaan. Melkein sama kuin heittäisi kolikolla. Jotenkin on siis sellainen olo, että jos rahansa sijoittaa pankkivirkailijan puheiden perusteella, on jalat niin tukevasti irti maasta, että Wincapitankaan onnistumista ei pidä ihmetellä.
Metsää en sijoituksena pidä, mutta ainakin tulos riippuu itsestä paljon enemmän kuin arvopapereissa. Muun muassa siksi rahojen sitominen metsään tuntuu huomattavasti paremmalta ratkaisulta kuin arvopapereihin. Huolimatta hoidon työläydestä.
Minusta suden ja hirven aiheuttamia vahinkoja ei pidä verrata keskenään. Ne ovat luonteeltaan erilaisia ja siten niitä pitää käsitellä erikseen. Aiheuttaahan alkoholi meillä vuosittain n. 600-kertaisen määrän kuolleita hirvikolareihin (vuodesta 2006 eteenpäin) verrattuna, mutta ei sitäkään käytetä verukkeena hirvivahinkojen vähättelyyn.
Hämmästyttävää susiin liittyen on tosiaan vain asian aiheuttavan tunteen voimakkuus. Eilen radiossa kerrottiin, kuinka alkoholia raskausaikana käyttävät äidit synnyttävät vuosittain 600 lasta Suomessa, joilla todetaan jossain vaiheessa (yleensä viimeistää kouluun mennessä) kehityshäiriöitä. Mittakaava on ihan erilainen, mutta poliitikot tyytyvät keskustelemaan alkoholimainonnan mielikuvista samalla, kun muutama suden salakaataja on huomion keskipisteenä ja vaarassa saada vankeustuomion.
Puun takaa: ”Metsälakien muutosvaatimusten takana on pohjimmiltaan häikäilemättömiä voimia, jotka haluavat vain omalle metsäbisnekselleen maksimaalisen tuoton seurauksista välittämättä. Hyväuskoista myötäilijäjoukkoa on käytetty taitavasti hyväksi markkinoimalla uudistusta vapaudella ja luontoarvoilla.”
Minusta kukaan ei häviä lakiuudistuksessa, jos uudistamisvelvoitteisiin liittyvät tiukennukset perutaan. Vanhan lain mukainen metsänhoito tulee jatkossakin olemaan sallittua, joten keitä on käytetty hyväksi ja miten?
Suorittava porras: ” Tilastot tulevat valitettavasti viiveellä . Monesti tilanne on jo toinen , kun tilasto on valmis julkaistavaksi. Asioiden seuraaminen vaatii myös henkilökohtaista havinnointia riittävän suurilla alueilla ja pitkän ajan kuluessa. (omat kokemukset metsässä yli 40 vuoden ajalta ja monissa eri pitäjissä . Metsäpäiviä yli 250/vuosi)”
En tiedä, missä tapauksessa tilastoon on päätynyt vanhaa tietoa. Uskoakseni vuoden 2011 tilasto hirvikolareista pitää paikkaansa, ei siinä ole kyse vuoden 2005 tilanteesta. Sama pätee kaikkiin muihinkin tilastoihin.
Henkilökohtaisia havaintoja on mm. tältä talvelta omista taimikoistani. Jos tilanne olisi sama kuin sinulla, en asiasta olisikaan huolissani. Vaan ei ole. Arvatenkin sinulla on kuva jostain rästikohteesta, jossa hirvet ovat käyneet. Taidanpa ottaa kameran mukaan ensi kerralla kun käyn palstallani. Tulee vähän toisenlaista näkemystä mukaan.
