Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Keskustelu hirviporukan kanssa on hyvä ajatus. Mutta jos sopimus on kateissa tai porukan yhteystietojen selvittäminen muuten vain ylivoimainen tehtävä, silloin on turha valittaa aiheesta. Tuskin siinä tapauksessa mikään muukaan metsänhoitoon liittyvä onnistuu.
Hirvivahinkoja en silti uskaltaisi nimetä vain paikalliseksi ongelmaksi. Tietysti vahingot ovat paljon pienempiä kuin 10 vuotta sitten, jolloin hirvikanta oli melkein kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Mutta kuten ennenkin olen todennut, vuosituhannen vaihteen huippulukemiin ei ole syytä asiaa verrata. Se oli lupakäytännön kukkanen, ei edes metsästäjien tavoittelema tilanne.
Yksi pääkirjoitus ei vielä kerro kovin paljon asiasta. Riittävästi kuitenkin siihen, että sen voi toivoa kumoutuvan. MTK mainostaa toimivansa edunvalvojana puun juurelta Brysseliin, mutta sen sivuilla ei asiasta ollut mainintaa.
Perustelut esitykselle siis esiin ja suomalaiset Hautalat, V. Niinistöt, Kiurut yms. punavihreät hengenheimolaiset kotiarestiin neuvotteluiden ajaksi.
Riistakannat 2011:
http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/
Suorittava varmaan taas vetoaa vanhoihin tilastoihin, kun 2012 ei ole vielä valmistunut. Mutta koska lupia vähennettiin n. 33% vuodesta 2011, tuskin mitään olellista muutosta on tapahtunut. Alueellista vaihtelua esiintyy, mutta kuten käppyröistä huomataan, ne häviävät muutaman vuoden tarkkailujaksolla. Metsänkasvatuksessahan kiinnostava aikaväli on vähintään 10 vuotta.
Vertauksessani ei Timppa ollut mitään vikaa. Kun lunta sataa tiet aurataan. Mutta kuten ei auraustakaan tehdä ihan heti, eikä ihan kaikki lumi aurauksessa poistu, ei ihan kaikkia hirviäkään ole tarvetta heti poistaa. Kohtuus kaikessa, ajattelussakin jotain nollan ja ykkösen välille.
Missä ne suurten alueiden ulkopuolelle jäävät alueet ovat, johon 80000 hirveä pakkautuu? Ainakin rktl:n tilaston mukaan kanta on varsin tasaisesti n. 3 hirveä/1000 ha etelässä.
Suorittava porras: ”Metsien tehokkammalla hoidolla voidaan hirvikarja ohjata metsätaloudellisesti vähemmän arvokkaille alueille.”
Tuo vaatii jo isompaa kokonaisuutta, mikä ei käytännössä onnistu.
Suorittava porras: ”Vesistöjen varsilla ja peltojen liepeillä on runsaasti purtavaa. Monet metsäautoteiden varret tuottavat vesakkoa valtavia määriä…”
Minä en tiedä, mihin muiden mielipiteet perustuu tai moniko vaivautuu tieltä metsän puolelle. Omalla palstallani kuitenkin tiedän jo jäljistä, miten hirvet siellä liikkuvat. Vaikka taimikossa ei olisi syötäväksi kuin yksittäisiä puita, kuviolta toiselle tietä pitkin ja sen tien poikki kuljetaan. Kaikki mitä vastaan tulee, syödään. Ehkä siksi, ettei mitään täysin hoitamatonta pusikkoa ole, johon pysähtyä. Tien hoitaa niittokone vuosittain ja ajouran reunat olen raivannut itse.
Suorittava porras: ”…mutta niistä ruokamaista…. sähkönsiirtoverkkojen johtokäytävä… Käytöstä poistettavat turvetuotantoalueet… ja meinasi aivan unohtua , että nämä lehtipuuvoittoiset energiahalkkuupalstat…”
Mainitsemasi paikat, jotka edustavat vain muutamaa prosenttia metsän pinta-alasta, eivät millään riitä nykyiselle hirvikannalle, joten muualtakin ne tulevat ruokansa hakemaan. Se, että jollain on havainto isommilta hirvivahingoilta säästyneestä taimikosta, ei ole osoitus siitä, että hoidolla vältettäisiin hirvituhot. Toisaalta, sinä epäilit, ettei monikaan vaivaudu tieltä taimikon puolelle. Kuka tietää, moniko havainnoista, joissa tuhoja ei ole havaittu, on tehty tien puolelta. Moni taimikko päältä kaunis, etenkin metsästäjän silmin.
