Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ei kuolleiden tai haavoittuneiden määrällä ole mitään merkitystä Venäjälle. Omista tavoitteista luopuminen riittää syyksi olla perääntymättä.
Tuulimyllyn äänestä ei tarvitse pitää, mutta töpselistä tuleva edullinen sähkö on ihan ok.
Voisi myös tarkastella luontoharrastajaa, joka juo betonikerrostalossaan etelä-amerikkalaista kahvia sunnuntaina ja lukee paperitehtaan tuottamaa sunnuntaihesaria, jossa kauhistellaan metsien hakkuita sellutehtaiden raaka-aineeksi. Lehtihän tuli postilaatikosta, asiayhteyttä hakkuisiin ei ole. Samalla voi suunnitella lintujen kuvausmatkaa Afrikkaan.
Yleisöä on kaikkialla, ei täällä ole asumattomia seutuja. Mutta sekään ei riitä. Kun pitkän linjan kansanedustaja ajaa satoja kilometrejä ulkomailta tuodulla ja uusiutumattomista materiaaleista valmistetulla ja fossiilista polttoainetta käyttävällä autollaan metsään rakennettua bitumilla päällystettyä tietä pitkin järven rantaan raivatulle kesämökilleen, tämä näkee matkallaan vain yhden puulajin tasarakenteisia puupeltoja.
Tai kun kansalainen on sijoittunut asumaan metsään raivatulle tontille betonista rakennettuun kerrostaloon, naapuritontille rakentaminen aiheuttaa pahoinvointia. Eikö tämä ole itsekkyyden huippu, eikä omaa pahoinvointia.
Resilienssi on tämän hetken muotisana, eikä syyttä. Sille on yhteiskunnassa tarvetta enemmän nyt elossa olevien kansalaisten aikana kertaakaan.
Yle: ”Sinkkonen tunnistaa suomalaisissa esimerkiksi metsäsurua. Iso osa suomalaisista toivoo kestävämpää metsätaloutta. Mutta jos julkisesti suree menetettyä metsää, saa hörhön leiman.”
Taaskaan ei pohdita sitä, onko ns. kestävämpi metsätalous realistinen ajatus, vai johtaisiko se entistä suurempaan ahdistukseen. Toistaiseksihan ns. kestävän metsätalouden menetelmät johtavat korjuukulujen kasvuu ja puuston kasvun taantumiseen eli hakkuumahdollisuuksien supistumiseen eli uusiutuvan raaka-aineen saannin vähentymiseen eli tuonnin ja/tai uusiutumattomien lisääntymiseen eli verotulojen ja työllisyyden laskuun ja ympäristöongelmien pahenemiseen. Sen sijaan luodaan maaperää ahdistuksen tunteille ja pahoinvoinnille. Siihen Yle mielellään osallistuu. Ahdistuneilta pitäisi kysyä, miten he tämän yhtälön ratkaisisivat. Kun he ymmärtäisivät kokonaisuuden ja sen, ettei heidän tarvitsemat tuotteet tipahda kauppaan taivaasta, säästyisi paukkuja olennaiseen ja yhteiskunnan resilienssi oikeasti vaativissa tilanteissa paranisi.
”Olen vakuuttunut jalostushyödystä, koko ketjulle, loppukäyttäjää myöden. ”
Nyt puhutaan luontaisista haavoista. Kun aloittaja on saanut aikaan taimikon hyvällä runkoluvulla, eikä hirvetkään ole (vielä) sitä tuhonnut, talousmetsässä kannattavuus on todennäköisesti tällä systeemillä parempi kuin jalostetuilla viljelytaimilla. Jos haavat menee energiaksi tai selluksi, loppukäyttäjäkään ei jalostushyötyä saisi.
Ei saa Jannen väitteet samanlaista näkyvyyttä Ylen sivuilla kuin Markon.
Jees: ”Jenkkien polttomoottoriautoja nyt sitten ostamaan kun meitän sieltä muiden EU-maiden tavoin pitäisi lisätä autojen-kin ostoa. Laadukkaita ja pitkäikäisiä autoja sieltä kyllä saa.”
Samoin monia laadultaan kelvottomia. Henkilöautot ovat pääsääntöisesti olleet luotettavuustilastojen häntäpäässä, Chrysler Voyager, Dodge Caliber jne. Teslan puslat jatkavat perinnettä.
Miksi pitäisi lisätä amerikkalaisten ostoa, eikä eurooppalaisten?
Kiitos tosiaan Anneli näistä tiivistyksistä.
”JussiLeppänen: liian korkea korko johtaa tappioihin, koska puustopääomaa ei voida silloin käyttää optimaalisesti
Timo: sekä jatkuva että jaksollinen, mutta yläharvennusta tehdään niin kauan kuin metsä uudistuu
Jussi: poliittista painetta on jk:lle, mutta metsän lähtötilanne ja uudistuskulut vaikuttavat
Kujalan mukaan jk-systeemiin ei pääse tasaikäisistä jaksollisista metsistä muuten kuin avohakkuun kautta.”
Kaverit ovat lukeneet Metsälehden keskustelupalstaa ja kulkeneet silmät auki metsässä. Erityisen hienoa on se, että puhutaan jk:n sijaan yläharvennuksesta (ja ehkä poimintahakkuusta) ja tunnustetaan, että jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen. Miten pitkä prosessi tämän perusasian hoksaamiseen tarvittiinkaan.
