Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Sain kuunneltua ohjelman loppuun saakka. Muutama havainto:
Asiantuntijavierailla oli selvästi harkitumpaa kommentointi kuin toimittajilla. Ovat todennäköisesti joutuneet pohtimaan, miten hyökkäävällä ja tuomitsevalla suhtautumisella saa asioita huonosti edistettyä.
Ohjelmassa tietysti ihannoitiin luonnon koskemattomuutta, mutta varsin itsekkäästi jätettiin muut kuluttajan tarpeet huomiotta. Eräskin soittaja oli hypännyt oravanpyörästä pois, ostanut (oravanpyörässä tienaamillaan rahoilla?) vanhan talon maalta ja alkanut elää ”luonnon ehdoilla”. Harmi, ettei kaverin elinkeinosta kerrottu mitään. Olisi ollut hyvä pohtia, miten hänkin todennäköisesti metsätaloudesta hyötyy.
Joku ihaili, miten oli hakannut tukkikokoiset männyt tien varteen ja jäljelle oli jäänyt nätti kuusikko. Sitten alkoi ylistyspuheet jk:sta… Harmi, ettei kukaan älynnyt ennustaa kuusimetsikön kehitystä tuosta eteenpäin.
”Onko tässä vähän ristiriitaa. Tuolla yhdessä ketjussa tuomitaan jk -kasvatus isoon ääneen ja täällä ollaan sitä mieltä että jaksottainen päätehakkuineen tuhoaa monimuotoisuuden. Ehkä ei pitäisikään suhtautua niin kiihkottomasti jk hakkuihin monimuotoisuuden nimissä.”
En ole trollien valtaamaa jk-keskustelua jaksanut seurata pitkään aikaan, joten ihan varma en ole siellä vallitsevasta näkökulmasta.
Itse en pidä jk:ta ratkaisuna monimuotoisuuteen, hyvin hoidetussa jaksollisessakin metsässä voi olla luontoarvoja. Toki ne kärsii avohakkuussa, mutta parempi silti on ylläpitää vuosikymmenien ajan mahdollisimman hyvää monimuotoisuutta kuin kasvattaa monokulttuuria ja selitella miten avohakkuu parantaa tilannetta.
Jos meillä on kl 04 metsikkö, en voi mitenkään yhtyä ajatukseesi ettei kuvion hakkuu + viljely 60-70 vuoden välein muuta metsikköä mitenkään.
Ahomansikka ei taida olla metsälajistoon kuuluva kasvi tai ainakaan ei viihdy metsässä, joten metsän monimuotousuuden arviointiin se on ehkä huono laji.
Pentti: ”Minulla on ”luontokadosta” valtavirrasta poikkeava esimerkki: Oli järeä kuusikko, ikää ehkä 80 vuotta, puuta n 300 m3/ha, aluskasvillisuus olematon. Tehtiin aukkohakkuu. Alueen yhteen osaan, keskelle, ilmestyi kymmenien aarien alue, missä kasvaa ahomansikkaa. Tämä vain esimerkkinä, että meidän tietämyksemme luontokadosta on olematon.”
Ei kai ole mikään ihme, että tasarakenteinen pimeä talousmetsäkuusikko on monimuotoisuudeltaan surkea. Toki siihen on kiva verrata toisin kuin sekapuustoiseen kohteeseen, jossa on järeää haapaa yms. monipuolisuutta.
Sekin pitää huomioida monimuotoisuuskeskustelussa, mitä suuri muutos luonnossa elämälle vaikuttaa. Osa lajeista kaipaa laajoja yhtenäisiä eläinympäristöjä, osalle lisäksi muutokset ovat ongelma. Näitä ei lohduta se, että horsmaa pukkaa siellä, missä sitä ei ennen ollut.
Kohta saa laittaa valot päälle.
Mitä naapurit mahtaa ajatella, kun en huomannut tätä kampanjaa, uuni ja pesukonekin on päällä.
Tein tarjouksen tilasta reippaasti yli summa-arvon ilman kokonaisarvonkorjausta. Paras tarjous, muttei myyjä myynyt sillä hinnalla. Kohta tila tuli samalla välittäjällä uudestaan myyntiin, mutta uudella puustoarviolla. Nyt sen mukainen arvo olikin jo niin kova, etten uutta tarjousta viitsinyt tehdä. Olin jo kerran puuston arvioinut, eikä uusi puustoarvio tilan arvoa yhtään nosta.
Tiesittekö, että tänään on Maailman metsäpäivä?
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-metsapaiva
Olen kuunnellut Areenasta puolisen tuntia lähetystä, jatkuu eteenpäin taas automatkoilla.
Eivät osanneet ohjelmassa määritellä lähimetsiä muuten kuin että sijaitsevat asutuksen lähellä ja ovat ihmisille tärkeitä. Omat lenkkimetsäni kotini ympärillä ulottuvat juosten n. 5 km päähän ja maastopyörällä n. 10 km päähän. Aika vähiin jää tilaa talousmetsille, omienikin metsäpalstojen ympäriltä löytyy asutusta puolen kilsan päästä. Perimmäiselle kuviolle tulee reilut 700 m. Tiedä sitten, millaisia lähimetsiä ne paikallisille ovat.
Jäi sellainen olo, että lähimetsien suojelulla laajennetaan harmaan suojelun käsitettä.
