Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Riistaruokinta on vain pieni osa sorkkaeläinten ruokavaliosta. Sekin nykyään pääosin pyynnin onnistumiseen tähtäävää ruokintaa.”
Houkutteluruokinta on ok. Täytyy kuitenkin traktorikuormaa juurikkaita kyttäyspaikalle kipatessa muistaa, että ruokinta auttaa eläimiä silloin, kun luonnosta ravinnon löytäminen on vaikeinta.
Suorittava: ”Valkohännät ovat vähentyneet yleisesti ja paikoin tasolle ,jolla metsästys ei ole enää mahdollista saati tarpeellista. ”
Uutta kannan räjähdystäkö täällä rakennellaan. Peurojen määrä lisääntyy kohta 1,5-kertaiseksi. Siellä, missä peurat ovat ongelma, ne ovat sitä edelleen. Hassua, että suorittava jostain nollarajan tuntumasta tietää jotain todellisuudesta.
Nostokoukku: ”Suorittava, ei niitä metsästäjien ampumia lasketa. Ne kuuluvat virhemarginaaliin. Ampumalla 70 000 peuraa vuodessa metsästäjät vain kasvattavat peurakantaa ja siten auttavat sitä leviämään uusille alueille. Eikös tämä ole jo palstalla todistettu.”
Kova on tarve suojella metsästyksen harrastajien saalisvarmuutta, että ihan oikeaankin osuneet kommentit pitää yrittää vesittää leikinlaskulla.
Suorittavan on turha haaveilla laskusta. Saatte pakastimen täyteen verovapaata lihaa 50 miljoonalla eurolla. Ei huonosti harrastukselta.
Moniongelmaiset eivät minua kiinnosta, mutta sekään ei ole hyvä asia, että tuhoriskin välttäminen vaatisi auringontarkkaa hoitoa tyyliin ”jos mänty on vähänkin jäljessä kehityksestä”. Ei edes yhtiön metsät kasva noin tasatahtiin.
Männyn ja kuusen sekametsiäkin olisi hyvä olla mahdollista kasvattaa ilman, että männyt ovat etukasvuisia. Täystiheässä kuusikossa mielellään kasvattaisi mäntyjäkin siten, että 5 metrisenä raivataan taimikko ensiharvennustiheyteen. Kuusiahan ei voi ennen tätä raivata mäntyjen läheltä (en nyt tarkoita 30 cm päässä olevia seuralaisia) pois, koska jos mänty kuitenkin syödään, tuloksena on aukko. Hirvivaaran mentyä ohi voi tehdä lopullisen puulajivalinnan. Jos nykyinen hirvikanta ei mahdollista sekametsän kasvatusta ilman kohtuuttoman kallista trico-käsittelyrumbaa, on hirvikanta metsätalouden monimuotoisuustyökalupakin vihollinen nro 1 ja se pitää sanoa julkisuudessakin ääneen.
Toivottavasti siis tästä eteenpäin puhutaan hoidettujen taimikoiden hirvituhoriskistä.
Aprillipäivän aikoihin jo pyysin tässä keskustelussa esimerkkejä, mutta mettämies päätti vaieta.
Miten mettämies suhtaudut rästeihin, kun puhutaan hoidetuista metsistä?
Hämmästyttävän sirkuksen mettämies sai aikaan mielipiteestäni, jonka mukaan rästit ei kuulu metsätalouteen.
”Gala voisi vähän tarkentaa, mitä yhteistä on talousmetsällä ja auton öljynvaihdolla?
Nimim. Epätietoinen”
Ei niillä ole mitään yhteistä, kuten edellisen sivun kommentistani osaat lukea.
”Eikös se vahinkoihin vaikuttaminen kuulu metsänomistajillekin eikä vain vapaaehtoisille harrastelijoille, jotka viettävät vapaa-aikaa metsästyksen muodossa…”
Miten voit sanoa noin? Olen pyytänyt, että puhuttaisiin hoidetuista taimikoista. Mutta ei kelpaa. Kun ruiskutan vuodesta toiseen tricoa ja yhtenä vuotena homma jää väliin, antaa hirvet välittömän palautteen. Muina vuosina ovat ruokailleet vain muiden taimikoissa.
”ja vähentävät siinä sivussa hirvien aiheuttamaa laidunnuspainetta metsissä. Välillä onnistuen paremmin ,välillä huonommin.”
Metsästäjät tavoittelevat alueelle päätettyä tavoitekantaa. Jälleen kerran, tavoitteen asetanta on paikka, jossa peliä pelataan.