Käyttäjän Fortuna kirjoittamat vastaukset
-
Vihreä lanka – lehteä ei enää tarvita kun HS Luonto esittelee aatteelliselta pohjalta valikoimiaan tutkimustuloksia. Hyvää journalistiikkaa olisi esitellä monipuolisesti näkemyksiä ja antaa lukijan tehdä johtopäätöksiä. Paitsi että HS Luonnon toimitus ei ole puolueeton, ei se ole kovin asiantuntevakaan. Tutkimustulos siitä, että metsien kasvu oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan pienempi kuin edellisenä vuonna, uutisoitiin HS Luonnossa, että metsien kasvu on kääntynyt negatiiviseksi.
Olen lopettanut kyseisen lehden tilaamisen ja annoin silloin asiasta myös palautetta.
Linkola oli myös sitä mieltä, että Hitler oli mainettaan parempi johtaja. Vähensi väestöä miljoonilla ekologisesti kuljettamalla uhrit junalla leireille ja ottamalta heiltä esimerkiksi hiukset talteen mattojen raaka-aineeksi. Edelleen Linkola oli sitä mieltä, että nykyaikana sodat ja nälänhädät ovat hyvä asia ja niissä pitäisi kuolla nimenomaan synnytysikäisiä naisia. Demokratia oli hänen mielestään haitallinen ilmiö.
Linkolan avoin ja vastenmielinen fasismi unohdetaan vihreän liikkeen piirissä, sillä Linkola sanoi ”luonnonsuojelu”. Itse en koskisi tikullakaan esimerkiksi Linkolan perustamaan Luonnonperintösäätiöön, saati julistaisi Linkolaa suureksi ajattelijaksi.
Kysymys siitä, pitäisikö yksittäisen susilauman kaatamiseen myöntää luvat, on mitättömän pieni asia verrattuna kotimaisen ruoantuotannon tai huoltovarmuuden ongelmiin. Soininvaaran varoittelu vastareaktiolla tässä yhteydessä osoittaa vihreitten huonon suhteellisuudentajun.
Vihaajaksi leimaaminen on vihreiden puolella aika yleistä. Erimieltä oleva luokitellaan vihaajaksi, ja sen jälkeen hänen mielipidettään ei tarvitse kuunnella. Luin taannoin Hesarin artikkelin ”vegaanivihaajista”. Varsin tekemällä tehty, ulkomailta tuotu termi. Kotimaassa vegaanivihamielinen teko oli mm. kun MTK:n toi lehmiä eduskuntatalon eteen näytille Unicafen lopettaessa naudanlihan käytön.
Eikös kyseessä ollut vanha pelto? Nyt siinä on puupelto, tuo vihreiden ällötys, ja vaikuttaa kasvaneen oikein hyvin. 80-luvun ratkaisu istuttaa kuuselle on siis ollut hyvä. Tuolloin tavattiin istuttaa peltoja myös männylle, koska mäntytukista sai tuolloin parempaa hintaa. Omilla mailla on 70-80-lukujen molemmin puolin istutetut vierekkäiset peltopalat, toinen kuusella, toinen männyllä. Kuusi on kasvussa selvästi voitolla. Ja rajapintaan on muodostunut uudesta kasvusta mukavasti sekametsää.
Saksan metsien hyönteistuhoja lisää siellä suosittu metsänuudistukeino eli yläharvennus ja sen valitettavan luonnollinen seuraus eli lukuisat tuulenkaadot. Niitä jätetään metsään ja niistä hyönteispopulaatiot saavat voimaa. Yläharvennuksen tuottamat pienaukot päästävät auringonpaisteen maan tasalle ja kuivattavat pystykuusia hyönteisten ruoaksi. Pelkäänpä, että jatkuvan kasvatuksen yleistyminen aikaistaa hyönteistuhoja myös meillä.
Jatkuva kasvatus toimii hyvin joillakin metsätyypeillä, mutta julkisessa keskustelussa ohitetaan täysin sen vaikeudet ja sen, ettei se toimi kaikkialla. Siitä on tullut julkisessa keskustelussa tarunhohtoinen yleisratkaisu, ikäänkuin vihreä märkä uni, joka elää omaa elämäänsä irti todellisuudesta. Esimerkiksi monimuotoisuus aina heitetään argumenttina jatkuvan kasvatuksen puolesta, mutta suosimalla liikaa tätä menetelmää, saisimme nopeasti aikaan nuorten metsien lajiston kadon.
Samanlainen myytti on tuo susivihaaja, joka on oman näkemykseni mukaan vihreä viholliskuva. Tunnen paljon maakuntien metsä- ja metsästysväkeä, enkä ole silti eläissäni tavannut susivihaajaa. Ehkä muutama susivihaajakin Suomesta etsimällä löytyy, mutta etsimällä hulluja löytyy joka junaan.
Tämä keskustelunavaus ei ollut pyrkimys keskusteluun, vaan tietämättömyydestä aiheutuvan pahan olon purkaus.
Meillä on suvun metsissä vajaa 4ha kuvio kangasmetsää kuusella. 90-luvun alussa my-asiantuntijan neuvoilla kuviossa tehtiin yläharvennus jatkuvan kasvatuksen opein, vaikka sitä ei kai silloin jk:ksi kutsuttu.
Kolmessakymmenessä vuodessa ei uutta taimikkoa ole ilmaantunut. Ilmeisesti siemenet eivät edes pääse sammalikosta läpi. Pystyyn jätetyissä kuusissa ei ole ollut kasvuvoimaa enää ollenkaan ja kasvua ei ole ollut nimeksikään. Lannoituksestakaan ei olisi enää mitään hyötyä, nyt kuvio odottaa päätehakkuuta.
Omissa metsissä olen yrittänyt suosia moni-ikäiskasvatusta muutamilla kuvioilla, mutta ravinteikkailla mailla heinät ja muu rikas aluskasvillisuus tappaa taimet alleen. Vain taimikonhoidolla, eli heinimisellä tässä tapauksessa, saa taimia pelastettua.
Jatkuvaan kasvatukseen on ladattu ylimitoitetut odotukset. Taustalla ideologia, eikä se ole hyvästä kun reaalimaailmassa toimitaan,