Käyttäjän e.uro kirjoittamat vastaukset
-
Hirvelle tuntuu maistuvan hyvin. Itsellä on muutama sata douglaskuusta kasvamassa. Pieniä latvatuhoja on suhteellisen yleisesti, mutta pari runkovahvuudelta viisisenttistä tainta on syöty niin, että ei ole jäänyt kuin puolisen metriä korkea kanto, aivan kuten vesakkomurskaimen jäljiltä. Mielenkiintoinen tuttavuus, mutta hirvituhoalttius ja taimien kova hinta rajoittaa kasvatuskokeilujani jatkossakin. Ensi kesälle olen tosin suunnitellut noin sadan taimen istutusta Koillismaalle, mikäli vain sopivaa alkuperää olevia taimia löytyy.
e.uro 9.2.2014, 16:52Oma kokemukseni poppelista on poronhoitoalueelta. Pihassa on erittäin runsaasti metsäjäniksiä. Vatukko katoaa jäniksen suihin, mutta poppeliin ei ole kajottu kertaakaan. Poikkeaako sitten jäniksen ja rusakon ruokailutottumukset toisistaan.
e.uro 9.2.2014, 07:33Jättipoppeli, sikäläisittäin black cottonwood, on yhdysvalloissa ainakin wikipedian mukaan taloudellisesti merkittävä laji, käytetään paperin ja vanerin valmistukseen. Toisin kuin haapa, poppeli ei vaikuttaisi olevan jäniksen ruokalistalla, hirvestä ei ole kokemuksia.
e.uro 17.12.2013, 18:55VOItAAISko SOPIIIA reettä JOOKAINEN opetttEELEE odottamaan kkaaapps LOCCKIpois päält,tä VAIKKA MUUTETN haluakin KIRJITTAA MIYTÄTHASa
e.uro 12.12.2013, 10:04Sähkönsiirto on puhdasta liiketaloutta. Linjoista saatavat ”korvaukset” ovat jäänne ajalta, jolloin linjat olivat valtionyhtiön hallinnassa. Nyt siis yksityiset firmat tekevät bisnestä maanomistajilta lähes ilmaiseksi viedyillä maapohjilla. Vertailun vuoksi tuulivoimalan vuokra, puolen hehtaarin tontista korvausta noin 10 000 euroa vuodessa.
Jos vielä mietitään energian määrää, paljonko tuottaa pikkuinen mylly ja paljonko energiaa siirtyy voimajohtoja pitkin, käy linjakorvauksen epäoikeudenmukaisuus entistä ilmeisemmäksi.
e.uro 4.12.2013, 09:46Jotakin rajaa ammoisiin aikoihin – saamelaisia ei ole asunut Kuusamossa 1800-luvun jälkeen. Porot saamelaisalueelle ja etelämpänä tilalle kansallislajimme metsäpeura, jonka kannat eivät ilman keinoruokintaa pääse metsä- ja maataloutta haittaavalle tasolle. Mikäli peurakanta saataisiin vakiintumaan, toisi se myös lisätuloa alueelle lisäämällä metsästysmatkailun mahdollisuuksia.
e.uro 3.12.2013, 11:56Ammoisina aikoina paimentolaiset asuttivat koko Suomea, eli poronhoitoalueen raja etelärannikolle. Tai säästetään poronhoito sitten alkuperäiskansan yksinoikeudeksi – samalla poronlihan markkinahinta pysyy kohdallaan.
e.uro 3.12.2013, 09:25Jos poronhoitoa ei rajata saamelaisalueelle, miksi tätä metsänkasvatuksen riesaa ei levitetä koko maata kattavaksi? Etelästä löytyy nykyistä poronhoitoaluetta huomattavasti komeampia jäkälikköjä. Voisi palautetta tulla kyllä Hailuodon ja Kainuun jäkäläntuottajiltakin, jos nämä yksityisomistuksessa olevat vapaasti laiduntavat tuotantoeläimet löytäisivät tiensä metsiin.
Poron lisäksi metsätaloutta haittaa myös poromies. Poromiehillä on vapaus liikkua taimikoissasi moottoriajoneuvoilla, ainakin niin he maastoliikennelakia tulkitsevat.
e.uro 27.11.2013, 18:53Vaikuttaa siltä, että ensi keväänä 30 hehtaarin aukea saa osakseen viljelyssiementä. Aukko on Kuusamossa, mutta sillekin alueelle on saatavissa alustavasti testattua viljelyskantaa. Jos homma onnistuu, on siinä tulevilla sukupolvilla katseltavaa – ja mahdollisesti tuolta alalta löytyy joskus uusi pluspuu!
e.uro 21.11.2013, 07:46Kovasti kysellään neuvoja, kuinka 201 voitaisiin korjata muistuttamaan moottorisahaa. Kumma kyllä, ms200 virityssarjoja ei ole kyselty. Itselläni on ms200, johon olen ollut erittäin tyytyväinen uudesta saakka. Ainoa pieni vika oli se, että kone mokoma leikkasi kiinni, vaikka bensa oli täysin puhdasta.
MS201 tuli kokeiltua, tehoton tuhnu kakssataseen verrattuna. Uusi pytty tuli kakssataseen hankittua ja saha soi iloisti, nykyisin ainoastaan valmisbensalla.