Käyttäjän ensolainen evakko kirjoittamat vastaukset
-
Ilkeyksissäni laajennan alaa liikenteen suuntaan.
Pitäisiköhän kaikki kuskit yleistää kuten metsästäjät, huonot ja hyvät!
Otetaan nyt vaikka alkuun rinnakkain kortilliset…ajosellaiset ja metsästyssellaiset.
Lisäksi liikenteessä ei tarvita ajokorttia kuten luullaan. Se on vain meitä kilttejä varten. Samoin metsästystä on hyvin monenlaista, valitettavasti.
Aselakeja tiukennetaan koko ajan, hyvä niin. Samalla unohtuu todellinen ongelma eli konnien toimet. Eivät he tarvitse mitään lupamenettelyjä, nekin ovat vain kilttien kiusaamiseksi.
Sudet ja muut pedot ovat vallanneet ihan liian ison osan mediaa.
En missään nimessä lähtisi organisoimaan moottorikelkkajahtia.(laiton)
Mutta pedon tavatessani tapan, enkä huutele kenellekään!Nykyisistä vakuuksista olen lumiukon kanssa samalla alueella.
Vakuustalletukset olivat aikanaan oma ”talousalueensa”. Niiden poistuminen teki meikäläisen työhakuisen ja persaukinaisen perheen mahdolliseksi liittyä täälläkin kirjoittelevien joukkoon.Perikuntien ja perijöiden tiloja oli myytävänä. Ostin pari tilaa, joista oli puut myyty ja ratkaiseva osa töitä tekemättä. Sain ne lakitekstin varat välittömästi käyttööni kirjoittamalla pankkivakuuden. Sen laukeamisen voi estää vain tekemällä ne työt.
Jos tila ei käy lainan vakuutena, niin ei siinä selityksiä tarvita, se on huono tila. Kyllä kiinnelainakin oli tuttu juttu, mutta silloin eivät pankit tehneetkään luottotappioita kuten -90 luvulla ja ehkä kohta taas.Kertausta joistakin edellä kerrotuista konsteista.
Kylvökeppiä käytetään vieläkin pellonomaisessa viljelyssä esim. jänismiesten kaaliviljelmillä.
Maastoon männyn kylvöön sopii paremmin avarasuinen puolen litran muovipullo. Muovikorkkiin porataan 4:n millin reikä.
Pienellä ripautuksella saa halutun määrän siemeniä paikkaansa, jopa kaksi tai kolme, joka riittää. Konelaikkuun tai vastaavaan kannattaa siemeniä kylvää moneen, väh. kahteen kohtaan, ja pieniä määriä.
Jalalla pieni polkaisu päälle on paikallaan. Kaivutuore tai muuten kostea maa on huomattava etu.Hevoset nauraa etenkin siellä missä ainoa susi tai karhu teilataan hankittujen ammattilaisten toimesta heti. Eurooppalaisia kun ollaan. Täällä ollaan Aasian rajoilla. Aasia muuten alkaa Nuijamaalta ja Pelkolasta.
Rööri Roope
Taidat kuitenkin tarkoittaa kissan vihollisia. Ilves ei ole sudelle mikään uhkatekijä. Molempien ruokavalioissa on tietenkin yhteistä pintaa, mutta vain vähän.
Olen ollut kolme kertaa evakossa.
Valitettavast viimeinen reissu on vielä kesken. Ensimmäisen kerran minut pantiin ukon tekemään kannelliseen pyykkikoriin. Kansi jätettiin luultavasti auki, en ainakaan muista tapauksesta mitään. Reissu ei ollut paha eikä pitkä, noin 50km ukon entiseen kotitaloon.Toinen kerta oli -41 kesällä. Kuulemma vaikeuksia ei nytkään ollut. sijoitustalo oli vauras ja hyvähenkinen. Talon tytär oli pitkään laitellut nimelläni kortteja.
Viimeisen matkan yksityiskohdat muistan lopun ikäni tai ainakin mahdolliseen dementiaan asti. Reissuna tämäkään ei ollut sitä mitä ihmiset muutoin kokivat. Tervahöyryllä pari päivää yli Saimaan. Meillä oli omia eväitä kohtuullisesti.
Ruoka haiskahti jo kaukaa vastaan vastaanottosatamassa. Se oli vanhaan maitoon tehtyä lasten ruokaa ..kauravelliä. Sitä en varmasti syönyt.Samoin pientä harmitti remppamahaisten savolaisukkojen naureskelu. Enhän mistään tiennyt nauroivatko he meille vaiko omille tärkeille vitseilleen. Joka tapauksessa minulla oli vitsit vähissä kuin Virolaisella.Seuraava temppu oli valita asukkaita (työvoimaa) taloihin. Jäiimme viimeiseksi ja meidät osoitettiin syrjäseudulla olevaan kahden vanhan noidan mustaan mökkiin. Naisnoita oli jo elämänsä elänyt ymmärtämätön, mutta agressiivisuutta riitti. No sieltä piti kävellä takaisin rintamaille kerjäläistyyliin. Meidät majoitettiiin hyvien ihmisten jo valmiiksi kensoitettuun taloon. Äitini kertoi myöhemmin, talon kaksi poikaa oli kaatunut talvisodassa. Yhteinen suru ja kohtalo saattaa auttaa paljonkin.
Eli Ensosta lähdettiin.
Sahal miekii nykyisin aisaan jos on vaikasti halkeavaa puuta!
Muinoin kirvestäkkii käytettiin!
6m3
Eivät ne olleet ainakaan pilkkeitä, haketta eikä purua. Polttopuutahan ne varmasti olivat.
Ketjun lähtö alkoi haloista, ei pollttopuusta, joka nyt sitten myöhemmin laajeni pienempiin ja pienempiin artikkeleihin.Vielä siihen ihanaan aisaamiseen. Joku oli sitä mieltä, että halon päähän piti jättää pätkä kuorta käsittelemättä. Ei varmasti pitänyt.
Se vain jätettiin. Puun pää kuivuu ensin ja myöhemminkin riittävästi.
Jos ihminen on, etenkin kirveellä, aisannut enemmän kuin yhden halon, niin hän tietää mikä hidaste syntyy kun yritetään tehdä alusta loppuun halon mittainen kuoreton viiru. Vuoluraudalla homma on melkein sama.Tässä on lueskeltu mielenkiintoisa näkemyksiä, paljolti oikeita, mutta on seassa tahtoamonta hämäystäkin.
Otetaan vähän kertausta.
Halko metrinen halkaistu tai aisattu polttopuu.
(nalikkahalko noin 60 cm) isoon tuvan uuniin
Hellapuu sahattu neljäksi, joskus vain kolmeksi
Uunipuu sahattu kolmeksi eikä halottu ihan pieniksi.Näille alle 1/2 metrisille paras nimitys on klapi, vaikka ei sitä nimeä Karjalassa käytettykään. Se on silti yleispätevä. Halkoja tai pilkkeitä ne eivät missään tapauksessa ole.
Patakiila oli hyvin yleinen nimitys hellapuulle.
Pilke oli isokokoinen hake, kuten edellisessä kerrottiin. Ei puukaasuttimessa mitään tikkuja poltettu, vaan säkkitavaraa yhtä pitkää kuin paksuakin.
Sota-ajan ” korkeaoktaanista” saatiin kun pilkkeet hiillettiin, tulos puuhiili. Säkeissä hiiletkin kuljetettiin.
Kyllä muuten pientä hämmästytti kun näki ensimmäiset kuorma-autot, mistä oli häkäpytyt poistettu. Lavan nurkassa se pytynpaikka saattoi olla melko pitkäänkin.
Jani
Poikkeusmaat ovat erikseen. Jos tilasi on ”nomaalia” metsämaata , niin lopeta hieskoivujen ihannointi viimeistään siinä vaiheessa kun saat rungosta jonkinlaisen tukin myynttiin. Pitemmässä juoksussa en muista kahden tukin hiesrunkoja.
Sitävastoin rauduskoivusta lähtee kolmekin melko pitkää tukkia. Olosuhteet pitää olla koko kasvukauden ajan hyvät, nimenomaan tilaa eli valoa. Näin ei aina ole esim. hieskoivuviidakossa