Käyttäjän ensolainen evakko kirjoittamat vastaukset
-
Vielä hiukan lisuketta ”tiedonhankintaan”
Vanhana patuna minua on aina harmittanut nämä www jne. osoitekentät. Tanelin mainitsema tieto löytyy vaatimattomalle käyttäjälle hyvin helposti. Tarvitsee vain kirjoittaa tarvittava otsikko suoraan hakukoneen aloituslaatikkoon. Oikea metsätehon lista lytyy vähintäin toisella yrittämällä eikä tarvitse turhautua välilyönneillä jne.Mielenkiintoinen kysymys.
Minut on aikanaan kurssitettu perusteellisesti esim, urien suhteen, oranssi
Myöhemmin olen tyytynyt ostajafirman leimaukseen…sininen. Ehkä tähän tullaan pelkän näkyvyyden suhteen. Puulajikohtainen kasojen merkitseminenhän on jäänne kuten me entiset hankintamiehetkin olemme.Yhtä asiaa ei voi leimikon tekijöille ja ojasuunnitelijoille korostaa liikaa.
Rajapyykit pitää merkitä kunnolla ja kesäaikaan. Vahva keppi pystyyn ja siihen nauhaa moneen kerrokseen, värillä ei niin väliä.
Tiloiltamme on tuhottu jokunen pyykki….ihan turhan takia.Metsuri motokuski.
En väitä vastaan antamaasi tietoa. Mutta kuka on keksinyt että puun klooriyhdisteet syövyttävät kattilaa? Tämä on vastoin kaikkia peruskemian oppeja.
Teollisuudessa poltetaan (poltettiin) hyvin monenlaista ja vaihtelevaa tavaraa. Esim. sellutehtaiden kloorivalkaisun jälkeisten rejektien/ jätekuitujen poltossa ei esiintynyt mitään korroosio-ongelmia.
Ainoa ongelma on ollut huono lämpöarvo (suuri kosteus eli matala kuiva-ainepitoisuus)Rikki on kohtalainen ongelma missä tahansa polttamisessa. Ei sitä kukaan havittele lisukkeeksi.
Kannatttaa katsoa GENERAATTORIKAASU.
Siinä on osa kerrotun ”häkäpöntön” hyviä ominaisuuksia.
Erilaisten takkojen, uunien ja puukeskuslämmityskattiloiden hyötysuhteiden kansa asialla on niin lyhyt sukulaissauhde, että homman voi unohtaa.Tämän emeritus prosessimiehenä varmaan varmentaa myös Korpituvan mies, Taneli
Nurin ja rahat tuottamaan.
Suosittelen pysymään alkuperäisessä aiheessa.
Rönsyilyn välttämiseksi innostujat voivat aloittaa uuden ketjun.Älä voitele.
Aja sahalla kunnon kuoppa kantoon. Laimentamaton myrkky koloon ja peitä homma jollain järkevällä ja helpolla tavalla vaikkapa samoista haavoista otetuilla paksuilla kiekoilla. Esim. pala muovia ja kiekko painoksi päälle. Mielikuvitusta voi käyttää kunhan ei syyllistytä roskaamiseen. Eiköhän aine toimi viimeistään kolmen neljän vuoden aikana. Peittämiseen on monta syytä, ensimmäisenä sadevesi, eläimet ja muut uteliaat.
Tutki kirjalisuutta, kyllä se sieltä paljastuu. Älä kaikkea kysy täältä.Meiilä pitäisi olla muutakin kirjoitettavaa, monet ovat ”kanssa vanhuksia”.
Mielellämme käsittelemme vanhoja asioita kuten pokoroita tai risukarhia.
En missään tapauksessa lämpene millekään puomitukselle.
Kaksi asiaa on kuitenkin hiertänyt vuosia:
Roskaaminen
Turha-ajelu keväisin (ehkä korvasienten perässä) Tapahtuu siihen aikaan kun meikäläisten autoilla ei ole tielle mitään asiaa edes tarpeisiin. Tiet ajetaan syville raiteille, joita saa kierrellä ja varoa ainakin sen kesää. Tämä ei ole pelkästään tämän toimitsijamiehen näkemys, vaan siihen yhtyvät isonkin firman maastoasian tuntijat.
He joutuvat vuosittain toimimaan yhtiön teiden eteen. Minulla on vain pari pätkää käytössä ja hoidossa.Tyypillistä terminologiaa.
Puutavara-autot ovat toimittajille, ja vähän muillekin, tukkiautoja.
Tukkeja tuskin uitetaan tässä maanosassa. Tämän kesän lisääntyneet uitot ovat osittain ötökkälain seurausta. Sellufirmoille jäi käsiin mäntykuitua, jota ei ehditty prosessoida ennen ”ötökkä päivämäärää”. Nämä marginaaliset erät pantiin veteen ja uitettiin tahtaille, näin ainakin Saimaan vesistössä.