Käyttäjän e-salo kirjoittamat vastaukset
-
Pentti Linkolalla oli kaiken muun lisaäsi hyvä kylmän sieto. Pystyi olemaan talvella kylmässä tuulessa järvellä verkkohommissa semmosissa kamppeissa että normaali ihminen ois kylmettynyt hetkessä.
Lämpökahvat on sateella hyvät. Pakkakelillä variseva lumi tekee sen, että rukkaset on sein märät. Toinen iso ongelma on toi kahvojen jäätyminen.
e-salo 25.11.2023, 10:02Moottoripyörähommissa on olleet kätevat pitkävartiset leveäaukkoiset rukkaset koska viima ei kumminkaan ohjaudu varren sisään. Metsässä semmoset rukkaset kerää sisäänsä kaiken tippuvan lumen ja roskat, lisäksi pitkän varren kuivatus on hankalaa.
e-salo 25.11.2023, 09:37Enempi sais valmistajat kiinnittää huomiota siihen, että rukkasen varren sais helposti ja kunnolla hihan sisään. Se estää rukkasen kastumista tehokkaasti. Puseroihin ainakin reilusti pidemmät hihat. Ruotsin armeijan villaiset rannetuubit on muuten tosi hyvät pitämään ranteet lämpiminä märissä olosuhteissa. Niitä on saanut ylijäämäkaupoista.
Vaikka ei rukkasiin liitykään, niin raivaushommissa tahtoo kastua etupuolelta enemmän. Sadeasun takin/viitan olis hyvä olla edestä yhtenäinen ja pidempi. viittahan suojaa vaan selkää. Hakkuuhommissa tilanne on eri, ja siinä viitta toimiikin paremmin.
Isäukko kertoi, että siihen aikaan kun pinotavara kuorittiin metsässä, niin joillakin metsureilla oli etuvartalon suojana nahkaisia ’esiliinoja’. tuoreiden puiden kuorinta oli rähjästä jos mikä ja pihkaa oli vaikea saada pesemällä sarkavaatteista.
e-salo 22.11.2023, 11:18Fiksu kaveri Linkola oli monessa asiassa.
Mutta kyllä toi yletön pyykinpesu ja itsensä peseminen on maailman väestöstä aika pienen osan tapa joka kuluttaa paljon energiaa ja vettä.
e-salo 22.11.2023, 10:42Anneli Jussila muuten kirjoitti että Pentti Linkola ei käynyt järvessä uimassa (ja peseytymässä). Myöskin saunaa lämmitettiin harvoin, sauna oli lähinnä verkkojen säilytyspaikka. Suihkua ei mokissä tietenkään ollut.
Sitä huolimatta Linkola menestyi hyvin naisten seurassa, ja sai paljon kirjeitä koko ajan. Jotkut naiset olivat niin innoissaan että olisivat tulleet vaikka ’eteiseen asumaan’.
Kun on oikeanlainen mies, niin ei naiset juurikaan luonnollisista hajuista piittaa.
e-salo 22.11.2023, 10:12Kotitalouksien sähkön säästämisen valistusta vois enempi kohdistaa naisiin jotta sais tulosta aikaan. Monessa huushollissa naisten ulkoiluvaatteet lentää pyykkikoppaan alusvaatteita myöten jos on löysästi käyty kävelylenkillä. Suihkussakin voi opetella käymään nopeasti. Minulla on joitakin tuttavia Saksassa, ja kuulemma siella on pikasuihkut olleet aina yleisiä.
e-salo 16.11.2023, 09:30Ihan oikeassa elämässä tullut vastaan semmonen tapaus että firmalle päätyönään raivaussahatöita tekevän metsurin poika teki kesätöinä isänsä sahalla raivausta koko heinäkuun ajan. Ei ollut viilannut sahaa koko aikana. Oiskohan isänsä neuvonut että ei tarvii viilailla…
e-salo 13.11.2023, 21:44mielestäni haritus kannattaisi tehdä ensin ja sitten vasta teroitusviilaus. tämä sen takia, että haritusta tehdessä helposti tulee raudalla vahingossa kosketettua leikkaavaa osaa joka suotta tylsyy. Myöskin viilauskulmat tulee enempi oikein jos haritus tehdään ennen teroitusta.
e-salo 13.11.2023, 21:07Joskus aikoinaan Leningradin reissulla mentiin satamasta pikku laivalla muutaman kilsan päässä olevaan Pietarhovin kesäasuntolakaupunkiin. Kyllapä oli ruskeaa vettä koko matkan, ihan kuin ois ollut jostakin muualta kuin ojitusalueilta lähtöisin. Aika paljon näkyi olevan laivanromujakin rannoilla, osa oli puoliksi veteen vajonneita..
e-salo 13.11.2023, 16:54Semmonenkin kasvupaikkatyyppi ainakin eteläisessä osassa suomea on olemassa kuin harjujen rinteet. joissa pohjavesi tulee pintaan . Vaikka ovatkin pinnasta vetisiä, niin suota niistä ei saa oikein tekemälläkään kunnes luonto hoitaa asian muutamassa vuosituhannessa. Maaperä on jotakin hietaa/hietamoreenia. Puuston kasvu on hyvä kunhan alkuun lähtee.
Uudistusalan muokkauksessa pitää kaivaa jonkinlaista naveroa että saa paikallisen kuivatuksen aikaan, vesiä ei välttämättä tarvii johtaa mihinkään. Pitää varoa että kaivaessa ei ala pulppuamaan jostakin kohti liikaa vettä. Joillakin aikanaan pelloiksi raivatuilla rinteillä on sama tilanne.
Kun taimikko on saanut hyvän lähdön niin ojat on käytännössä tarpeettomat kiertoajan loppuun.